Kun vauva oppi nukkumaan yöt, minä jatkoinkin valvomista – 5 kotikonstia, joilla saada unen päästä kiinni

Teksti

Miten niin vauvavuosi rankkaa?

Elämä vastasyntyneen kanssa on vaaleanpunainen kupla. Silkkaa pumpulista makeaa hattaraa. Muistan miten ensimmäiset viikot tulivat ja menivät eikä minua väsyttänyt lainkaan! Luonnollisen aktiivisynnytyksen vapauttamat hormoonit pitivät virkeänä aamusta iltaan. Jos synnytystä verrataan maratoniin, tunsin että voisin vetäistä toisen mokoman anytime.

Nukuimme vauvan kanssa paljon. Tajusin kuitenkin varsin pian, että makeaa hattaraa oli tullut vatsantäydeltä. Muutaman viikon duokuorsaamisen jälkeen vauva alkoikin heräillä syömään parin tunnin välein, vuorokaudenajasta riippumatta.

Olin kuin eri planeetalla, jossa ilman happipitoisuus oli liian pieni ja maapallon rotaatio päivästä toiseen liian hidas. Aivan liian hidas.

Muistan miten istuin lämpimänä kesäpäivänä Tanskalaisen kaupungin kesäkadun terassilla vauvaa imettäen. Näytin varmaan ohikulkijoille kovinkin tyyneltä ja vienolta tuoreelta äidiltä, mutta minulle maailma näytti sumuiselta, sydän meinasi lyödä itsensä ulos rinnastani ja maan vetovoima halusi imeä minut sisuksiinsa.

Olin kuin eri planeetalla, jossa ilman happipitoisuus oli liian pieni ja maapallon rotaatio päivästä toiseen liian hidas. Aivan liian hidas.

Kun vauvani alkoi vihdoinkin parin vuoden iässä löytää parempaa unirytmiä ja alkoi nukkua jopa neljää tai viittäkin tuntia putkeen, minä löysin itseni pimeästä makuuhuoneesta avoimet silmät lautasina. Kuin pöllö, jonka aistit virkosivat vaistomaisesti tarkkailemaan ympäristöä hämärän laskeuduttua. Vauva tuhisi vieressäni ja vaikka halusin nukkua, en pystynytkään.

En osannut enää nukahtaa.

Nukkumisen ajatteleminen sai kylmän hien valumaan kainaloista. Ajoin itseni joka ilta stressaavaan kierteeseen, jossa pelkäsin etten nukahtaisi ja koska pelkäsin unettomuutta niin paljon, en koskaan nukahtanut.

Unettomuus oli kroonistunut vuosien aikana niin, etten enää tiennyt miten nukutaan pidempään kuin vartti siellä, tunti tuolla. Kun makaa nukahtamispaniikissa sängyssä toista tuntia, niin nukahtamiseen ei auta myöskään tieto siitä, että liian vähäinen uni on haitallista elimistölle, lihottaa, vaikuttaa mielenterveyteen ja että väsynyt henkilö saattaa jopa fyysisesti olla yhtä skarpissa tilassa kuin kahden promillen humalainen.

Pääsin kuitenkin pikkuhiljaa unettomuudesta irti (ilmeisesti sillä olen yhä hengissä ja suhteellisen selväjärkinen) tiettyjen pienten kotinstien avulla.

Vinkkini unettomuuden katkaisemiseen

  1. Sopivasti liikuntaa. Heti kun aloin urheilla raskaampiakin lajeja, aloin olla iltaisin väsyneempi. Fyysinen rasitus ja kehon väsyminen rentouttaa.
  2. Nukkumaan vasta kun väsyttää. Vaikka kello olisi ollut kaksi yöllä ja tunsin ettei uni tulisi, luin kirjaa tai siivosin vaikka jääkaapin. Sängyssä pyöriminen ja itsensä pakottaminen uneen ei vain onnistu. Menin nukkumaan, kun nukutti. Jos heräsin keskellä yötä ja tiesin etten nukahtaisi enää, aloin touhuamaan muuta.
  3. Jos uni ei tule, ajattelin että kyllä tässä hereillä makoillessakin saa lepoa. Lopetin unesta panikoinnin. Annoin asian olla ja jos uni ei tullut, en ajatellut asiaa sen enempää. Zombiena oltu jo pari vuotta, mitä nyt yksi yö merkkaa?
  4. Kännykät ja härpäkkeet pois sängystä. Valo ja informaatiotulva vähentävät melatoniinin tuotantoa, jonka pitäisi auttaa nukahtamaan.
  5. Pimeä ja rauhallinen makuuhuone. Kun menin nukkumaan, menin nukkumaan. Makuuhuone pimeänä ja hiljaisena.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä