Lapsettomuus tekee kipeää

Teksti

Tanskalainen Ane oli heti ensitapaamisesta lähtien helposti lähestyttävä. Pirskahteleva, sosiaalinen, todella hulvaton. Muistan että ensitapaamisellamme söimme illallista ja nauroin vatsani kipeäksi. Tiedätte ne sellaiset hysteeriset naurukohtaukset, jotka eivät ota loppuakseen? Se on Ane pähkinänkuoressa.

Ane oli paikalla, kun olin raskaana ja oksentelin kuusi kuukautta. Auttoi arkisissa asioissa ja piti huolta. Ja kun sain esikoiseni, hän oli se ensimmäinen ihminen kenelle soitimme. Hän oli se joka tuli ja piteli vastasyntynyttä. Tiesin miten paljon hän rakasti lapsia, halusi joku päivä omia.

Ja sitten tuli aamu, kun rimputimme lasten kanssa ovikelloa ja ovelle tulikin täti, jolla oli tukka sekaisin ja uninen katse. Ane oli valvonut tavattuaan juuri miehen, josta tulisi pitkäaikainen kumppani.

He alkoivat suunnitella perhettä. Meni vuosi, toinen vuosi ja saapui kolmas. Ane ja hänen poikaystävänsä päättivät aloittaa hedelmöityshoidot. He kestivät hoitoja lähes kaksi vuotta ja lopulta erosivat.

Nyt Ane on hyväksynyt sen, että vaikka lapsettomuus tekee todella kipeää, niin hänestä ei koskaan tule äitiä.

Lyhytdokumenttini kertoo Anen tarinan:

Katso myös muut lyhytdokumenttielokuvani:

Ei mikään etä-äiti vaan ihan oikea äiti

En tiennyt saanko pitää lapseni

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä