Lihansyönnin yleisimmät syyt ja 7 hyvää vinkkiä kasvisruoan lisäämiseen arjessa

Teksti

Kun kuopus oli kaksivuotias, näki hän kadulla vapaana jolkottelevan koiran ja osoitteli sormellaan samalla huudellen Äiti otetaan tuo koira kiinni! Haluan syödä sen!

Äiti otetaan tuo koira kiinni! Haluan syödä sen!

Koiran syömisen suunnitteleminen vegaanilapselta oli aika yllättävä veto. Toisaalta joskus minut on haluttu laittaa pataan, samoin isän hikiset sukat. Tirskuimme isompien lasten kanssa hetken, mutta tilanne johti meidät miettimään sitä, että miksi koiran syöminen on sitten niin kauhea juttu. Tuskinpa pieni poika oikeasti aikoi koiraa syödä, mutta olisiko huudahdus ollut ollenkaan niin omituinen, jos tien varressa olisi kulkenut kana?

Miten koira edes eroaa possusta, jonka tiedetään jopa olevan älykkäämpi laji kuin koira? Joten miksi ei syötäisi koiria, kun syödäänhän täällä possut, kanat, kalkkunat, lampaat, lehmät, hevoset ja niiden lapsetkin? Miksi tietyt lajit ovat vain tuotantoeläimiksi kelpaavia ja toiset sallitaan ihmisen kumppaneiksi?

Päädyimme johtopäätökseen, että erottelu on omituinen. (Paitsi kaksivuotias joka halusi syödä söpön puudelin) Lajisorron omituinen hierarkia ei oikeastaan edes kestä päivänvaloa. Ajatusleikin pointti ei olekaan miettiä mitä eläimiä saa sitten syödä ja mitä ei, vaan herätellä näkemään koko lihansyönnin absurdius.Miksi me syömme muita lajeja?

Söi koiran tai ei, olennaisempaa onkin miettiä sitä, miksi lihaa yhä kulutetaan (vielä enenevissä määrin ja mistä se johtuu?)

Söi koiran tai ei, olennaisempaa onkin miettiä sitä, miksi lihaa yhä kulutetaan, miksi lihankulutus kasvaa kasvamistaan ja mistä se johtuu?

Oli syy ja motivaatio mikä tahansa, tekisikö oikeasti mieli vähentää lihansyöntiä ja lisätä kasvisten osuutta koko perheen ruokavaliossa? Joskus tietous kasvisruoan terveellisyydestä ei ole riittävän houkutteleva motivoija, eettiset syyt eivät kolahda ja ympäristölliset vaikutukset tuntuvat kaukaiselta. Siksi voikin olla hyvä tiedostaa syvemmälle menevät arkiset vaikuttimet, jotka saattava pidätellä ruokavalion muutosta.

Kun normit tiedostaa, niistä on huomattavasti helpompi opetella eroon.

Kuvassa on vegaaninen jauheliha. Tanskalainen Naturli-tuote ”hakket”. Tuote on todella tunnettu ja suosittu – myös sekasyöjien keskuudessa.

Lihansyönti johtuu usein kolmesta syystä:

  1. Maku. Lihaa syödään kulttuurissamme paljon ja sen makua opitaan rakastamaan. Yleinen lausahdus onkin ”En voisi elää ilman lihaa”.
  2. Tottumus. Tottumus tulee siitä, kun pienestä lähtien miltei jokaisella aterialla on eläinperäisiä aineososia. Lihatuotteisiin totutetaan, niitä on helposti saatavilla ja niitä on helppo valmistaa. Tottumuksia voi olla yllättävän vaikea muuttaa.
  3. Traditio. Traditio kattaa kulttuuriset tavat ja eläinten aseman yhteiskunnassamme. Traditio pitää sisällään olettamuksen eläinten alempiarvoisesta asemasta ja roolista omaisuutena. Sen lisäksi ruoka on suuri tunneasia ja siihen sisältyy paljon merkityksiä. Karjalanpaistit, poronkäristykset, graavilohi ja nakkikastike kuuluvat rakastettuihin ruokiin ja niihin liittyy vahvoja tunnesiteitä. Kulttuuri pyörii paljon ruoan ympärillä ja on vaikea ajatella elävänsä loppuelämää ilman merkityksellisiä herkkuja. Tämän syyn vuoksi kasvisperheet tekevät perinneruoista kasvisversiot.

Miten makunystyröitä, tottumusta ja traditionaalisia ruokia voisi sitten muuttaa?

  1. Tee samaa ruokaa kuin aina ennenkin. Korvaa liha kasviskorvikkeella kuten soijalla, tofulla, palkokasveilla, sienillä, oumfilla, nyhtökauralla, härkiksellä ja kasvisnakeilla.
  2. Uusiin makuihin tottuminen vie aikaa. Sanotaan, että kestää kymmeniä maistelukertoja alkaa pitämään uusista mauista. Ole siis kärsivällinen ja anna uusille mauille kunnon mahdollisuus.
  3. Jos kasvisruoat ei heti onnistu, ei hätää. Ajattele niitä aikoja kun teit ensimmäistä kertaa jauhelihakastiketta ja onnistuiko sekään silloin täydellisesti?  Kasvisruoka voi olla tajunnanräjäyttävän herkullista, mestariksi tuleminen vaatii vain hieman harjoittelua.
  4. Ei kannata jättäytyä kulttuuristen tapojen ulkopuolelle, vaikka ei haluaisikaan aina syödä grillattua sikanauta-makkaraa. Juhannuksena grillille mahtuu myös kasvispihvit, kasvismakkarat ja nythispullat. Mene mukaan kaikkiin rientoihin, ratkaisut löytyvät kyllä ja ihmiset suhtautuvat lihattomaan ruokavalioon nykyään positiivisesti.
  5. Lihan vähentäminen voi tuntua kehossa, mutta anna muutokselle aikaa. Vatsa voi reagoida lisääntyneeseen kuitupitoiseen ravintoon, mutta tämä menee yleensä parissa viikossa ohi.
  6. Pikkuhiljaa hyvää tulee. Jos lihansyönnin vähentely tai lopettaminen tuntuu valtavan suurelta rasitteelta, älä tee muutosta kerrasta poikki-periaatteella. Tänään kasvishampurilaisia ja huomenna sitten jotain muuta. Kiellon sijasta tee kasvisruokailuista mahdollisuus. Katso instagramista inspiroivia kuvia, suunnittele jännittäviä kokeiluja ja suhtaudu niihin uteliaasti.
  7. Mitä aikuiset ensin, sitä lapset perässä. Jos lapsille kasvisten syöminen on vaikeaa, raakojen vihannesten ja hedelmien pilkkominen naposteltavaksi on loistava tapa aloittaa. Pilko kulhoihin erilaisia vihanneksia ja hedelmiä ja syö niitä itsekin.
Tekemääni vegaanista kebabia "vöneriä".
Tekemääni vegaanista kebabia ja kukkakaaliwinsejä”. Resepti tähän ruokaan löytyy täältä.
Vegaanista grillruokaa
Vegaanista grillruokaa. Ohjeet grilliherkkuihin täältä.

Kommentit

2 kommenttia
Terhi-Anneli

Hei,

hieno asenne sinulla! UUdenlaisen tavan tarkastella ruokaa ja ravintoa on juurikin se avain kasvissyönnin arkipäiväistämiseen. Muistan kun itse päätin alkaa syödä vegaanisesti miten innoissani olin kun kaivoin ensimmäisiä kertoja linssejä ja couscoseja hellalle. Sen jälkeen olenkin ollut aivan todella innokas kotikokki 🙂

Avatar

Ihastuin jo muutenkin blogiisi, mutta hauskaa, että tämäkin aihe on nyt just mun elämässä pinnalla, sillä olen alkanu paljon pohtia tätä mediassakin usein puhuttua lihansyöntiaihetta. Ilmastoahdistussyiden lisäksi mun kohdalla lihansyönnissä on alkanu säälittää, no ne eläimet. Tavallaan tosi naurettavaa. Mutta tää on noussut pintaan mun elämässä nyt siksi, että mun esikoinen, joka on vajaa 2-vuotias, ei vielä juurikaan puhu, mutta käyttää sen sijaan paljon onomatopoeettisia ilmaisuja ja osaa matkia monia eläimiä; lehmää, kanaa, possua jne. Ihaillaan hänen kans eläinten kuvia ja matkitaan niiden ääniä päivittäin. Tää on johtanut siihen, että en pysty enää ruokia nimetessäni sanomaan lapselleni ”paistan tässä kanaa” tai ”laitan nyt possunlihaa” tms., koska se tuntuu niin karulta. Siispä totean hälle usein vaan ”äiti laittaa tässä ruokaa”.

Oon pohtinut ennenkin, kokeilisinko kasvisruokapainotteisempaa ruokavaliota. En ole tottumissyistä kuitenkaan koskaan tehnyt niin. Ja nyt, ilmastoahdistuneena (ja ne naudanlihaan liittyvät ilmastosyyt on muuten painavat – luin juuri erittäin kattavan tutkimusartikkelin aiheesta) ja eläinten ystävänä oon alkanut vähentää punaisen lihan ostamista. Kanaa ja kalaa tuskin jätetään, mutta tämä muutos on jo jotakin ja pieni askel parempaan. Katotaan, kuinka osaan alkaa kokata erilaista kuin mihin ollaan nimenomaan totuttu – eihän se ole kuin totutella toisenlaiseen. Just tällä viikolla ostin ekan kerran härkistä, mutten ole vielä ehtiny sitä valmistaa. Jännittyneenä odotan uusia makuja. Lapset on ”helppo nakki”, mut mies nauraa ”villitykselleni”. Voi siis olla hälle kova pala purtavaksi, jos meidän pannulla jatkossa ei enää tirisekään nauta!

Lisää kasvisruokavinkkejä pikkulapsiarkeen siis, kiitos! 😛

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä