Maidon juominen on absurdia

Kymmenenvuotias poikani oli viikko sitten koulussa terveystarkastuksessa. Terveydenhoitajan viesti Aulaan (intra) oli oikein positiivinen:

”Poikanne kulkee pituuskäyrän ylärajoilla ja paino keskitasolla. Poikanne on terve ja hyvinvoiva.”

Monien vegaanien kuvitellana yhä elävän erilaisissa puutostiloissa ja olevan ruipeloita. Tällaisiin mielikuviin törmään edelleen tämän tuosta. Teini-ikäinen bonuspoikani ja esikoiseni laitettiin aikoinaan koulussa verikokeisiin kun kuultiin, että olemme kasvissyöjiä. Ihmettelin kivikauden aikaisia ennakkoluuloja, mutta sitten tuumasin, että ottakoon ne hemmetin verikokeet. Sittenhän nähdään, mistä vegaanilapset on tehty.

Verikokeiden tulokset olivat hyvät. Sen jälkeen asiasta ei ole tarvinnut puhua.

Poikani terveydenhoitajan viesti jatkuu vielä hieman ja lopussa se sitten kuitenkin taas tullaan maininneeksi pyhä eliksiiri, eli maito.

”Jeg har talt med jeres barn omkring sundhed. Hvis Elias ikke får så mange mælkeprodukter skal I være obs. på om han får kalk nok, til sine tænder og knogler.”

Keskustelin poikanne kanssa ja jos Elias ei saa paljoa maitotuotteita, kehoitan tarkkaavaisuuteen kalsiumin saamisessa hampaita ja luustoa varten.”

Kalkki. Luusto. Proteiini. Maito. Maitolasi. Maitolaituri. Maitojuna. Pelto. Aamu-usva. Lehmä.

Mielikuvat maidosta tulvivat mieleen, sillä maito on tärkeä osa suomalaista identiteettiä.

Suomen kuin Tanskankin romanttiseen kansallismaisemaan kuuluu käyskentelevät lehmät. Maidon tiedetään olevan ravinteikas juoma ja siitä saadaan runsaasti sekä kalsiumia että D-vitamiinia. Erityisesti lapsemme tarvitsevat maitoa kasvaakseen.

Maitopropagandakoneisto on ollut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa todella tehokas

Suomessa kulutetaan maitoa eniten koko maailmassa. Lihankulutuksen vähentäminen tai lopettaminen jo jotenkin ymmärretään, mutta maito on tiukassa. Yleensä ei edes ymmärretä sitä yhteyttä, että maitoa ei voida tuottaa ilman että samalla tuotetaan lihaa. 90 prosenttia lihasta tulee maitotiloilta.

Maitopropagandakoneisto on ollut Suomessa ja muissa Pohjoismaissa todella tehokas. Maitopropagandatoimisto perustettiin vuonna 1929 ja propaganda kelpasi paitsi kouluille ja puolustusvoimille myös joukkoviestimille. Nykyään maitopropagandaa hoitaa Maito ja Terveys.

Muistatko maitotytöt? Maidon imagoa aletaan rakentaa jo varhaisessa vaiheessa lapsen elämää. Maidon brändäämistä on ajanut maitotuottajien omistama Valio, joka on jakanut maitoon liittyvää ravitsemustietoa lapsille koulujen ja neuvoloiden kautta.

Koulujen ja päiväkotien brändäämillä ruokailutottumuksilla on valtava merkitys. Tytöille kevyet tuotteet ja pojasta tulee miehekäs, kun juo tarpeeksi maitoa.

Samaa propagandaa Tanskassa toimittaa Arla. Skolemælk eli koulumaito on täällä turvallisen klangin omaava itsestäänselvyys, joka täydentää ruokakulttuuria. Maidon kuvitellaan olevan välttämätön osa hyvinvointia ja terveyttä.

Valion markkinointi pojille ja miehille: Kovat kundit juovat. Maitoa.

 

Maidonhan luullaan mm. edelleen virheellisesti olevan hyvä D-vitamiinin lähde. Maidossa ei ole juuri lainkaan D-vitamiinia, vaan se lisätään siihen jälkikäteen.

Useimmat aikuiset eivät kyllä edelleenkään kykene käsittelemään maitosokeria, vaan n.65% maailmanväestöstä on laktoosi-intolerantteja. Me suomalaiset olemme kyllä niin geneettisesti muuntuneita, että me kestämme käsiteltyjä maitotuotteita aika hyvin.

Tuoreen maidon nauttiminen aikuisiässä ei ole kuitenkaan aina kuulunut suomalaiseen kansankulttuuriin. Aikuisten maidonjuonti yleistyi Suomessa vasta 1800-luvun jälkipuolelta alkaen meijeriteollisuuden kehittyessä. Mistä ihmeestä meijeriteollisuus sitten tulla tupsahti?

”Noin 7 500 vuotta sitten jossain nykyisen Unkarin alueella tapahtui jotain tavatonta. Täysikasvuinen nisäkäs joi toisen nisäkkään maitoa, eikä sen vatsa tullut kipeäksi. Hän oli poikkeushenkilö. ” Image.

 

Mikään muu nisäkäs koko maapallolla ei juo aikuisiässä maitoa paitsi ihminen. Kun Unkarilainen poikkeusyksilö tuhansia vuosia sitten ensimmäistä kertaa joi lehmän utareista maitoa, oli kyseessä ehkä aliravitsemusta tai nälkäkuolemaa vastaava pakkotilanne. Joku kova paikka, jossa on keksitty uusia keinoja selviytyä.

Kuva: Vegan sidekick

Siitä se laktoositolerantti evoluutio sitten lähti ja kulkeutui Unkarin karjakkojen kautta tänne meille.

Oli lehmänmaidon käyttämiselle ennen perustelunsa, nykyään se tuntuu turhalta. Maitoteollisuus on muuttunut aikamoiseksi koneistoksi, jossa ei eläinten oikeuksia juuri kunnioiteta. Lehmä ei ole itseisarvoinen elävä olento vaan tuote, josta pumpataan ulos kaikki ihmiselle hyödyllinen. Tähän liittyy paljon eettisiä ongelmia.

Kun äitilehmä on saanut pienokaisensa ja heidät on erotettu toisistaan, aletaan lehmää lypsää noin kolme kertaa päivässä. Varsin pian synnytyksen jälkeen lehmä keinohedelmöitetään uudelleen, jotta maidontuotanto jatkuisi.

Lehmiä tuotetaan maitotuotannon koneistoon ja sitten niitä raskautetaan vuosittain maidontuotannon jatkamiseksi. Lehmän syntyneelle vasikalle kuuluva maito kerätäänkin ihmisten käyttöön ja syntyneillä poikasilla on kaksi mahdollista kohtaloa: tulla maidontuottajaksi kuten äitinsä, tai jos vasikka on poika, on se maidontuotannon ylijäämää. Eli poikavasikat teurastetaan muutaman päivän tai viikon ikäisinä. Ajankohta vaihtelee tilojen politiikan mukaan.

Kun äitilehmä on saanut pienokaisensa ja heidät on erotettu toisistaan, aletaan lehmää lypsää noin kolme kertaa päivässä. Varsin pian synnytyksen jälkeen lehmä keinohedelmöitetään uudelleen, jotta maidontuotanto jatkuisi.

Lehmistähän on jalostettu myös kunnon superlehmiä, joista pumpataan nykyään valtavia määriä maitoa. Kun lehmän tuottama maito alkaa n. viiden vuoden iässä laskea, lehmä pistetään tuottamattomana ”poistoon” eli teuraaksi.

Teuraaksihan tässä koko leikissä päätyvät lopulta kokonaiset sukupolvien ketjut, olit sitten mitä sukupuolta tahansa, vasta pieni poikanen tai monta vasikkaa synnyttänyt äitilehmä. Joistakin yksilöistä vaan puserretaan ihmisten käyttöön tavaraa hieman pidempään kuin toisista.

Kun eettisiä ongelmia ja eläinten oikeuksia yritetään kuitata luomuilulla tai ekoilulla kannattaa muistaa, että maidontuotannon sykli on silti aina sama: syntymä, raskautus, maidontuotanto ja teurastus.

Mutta olihan ennen pienillä maitotiloilla eläimillä hyvät oltavat! Ai oliko?

”1700-lukujen lehmien maidontuotto keskittyi laidunkauteen, sillä talvikauden nälkäruokinta ehdytti maidontuotannon yleensä tyystin. Jopa yli puoli vuotta pääasiassa oljilla ruokittu karja oli keväällä toisinaan niin huonossa kunnossa, että osa eläimistä piti kantaa laitumelle. Eläinsuojelun näkökulmasta vanhoja hyviä aikoja karjanhoidosta tuskin löytyy.” Suomalaisten laktoosinsiedon alkuperä, Duecim

Ravitsemusta tarkasteltaessa maito ei ole enää ihmiselle välttämätöntä. Emme myöskään elä pula-aikaa tai Unkarin aroilla, joten toisen nisäkkään maitoa emme enää tarvitse hengissäpysymiseen. Lisäksi maidontuotanto kuormittaa ympäristöä ja on mielestäni käsittämättömän julmaa.

Miksi maidon tuottamista sitten edelleen jatketaan? Koska se on iskostettu vuosikymmenien propagandalla ihmisten mieliin jonain välttämättömänä ja pikkuhiljaa siitä on kasvanut kansantaloudelle tärkeä bisnes.

Lähteet: Valio, MTK, Ruokatieto, Image, Maito ja Terveys, HS.fi

Poikani kupissa on kauramaitoa.

Kommentit

6 kommenttia
Terhi-Anneli

Hei ja kiitos kun kirjoitit!

Ne on vanhat uskomukset ja tavat kyllä tiukassa. Pikkuhiljaa käsitykset kalsiumin lähteistäkin voi tässä laajentua, toivottavasti, mutta siihen mennessä kaikenlaista saa kyllä kestää 😀 Tsemppiä teille!

Avatar

No, tästä asiasta olen kanssasi melko samaa mieltä. Meillä on myös perheessä laktoosi-intolerantikkoja ja senkin takia käytämme paljon vaihtoehtoisia tuotteita. Usein pöydästä löytyy mantelimaitoa siitä yksinkertaisesta syystä että tytär ei tykkää kauramaidosta, joka olisi mielestäni ekologisempi vaihtoehto. Kerran eräs taustoista tietämätön vieras kahvipöydässä istuessaan ihmetteli mantelimaitopurkkia, ja tuumi että tehän taidatte olla aika ”vihreä” perhe. Minua huvitti. Tiesin nimittäin ajaneeni autolla kauppaan 60km tuon purkin takia, ja mistä lie ja millä välineillä se sinne kauppaan oli sitä ennen laivattu…. kai se on niin että ihmisten mielikuvat ekologisuudesta vaihtelevat laajalti sen mukaan keneltä kysyy 😁

Terhi-Anneli

Hei,

vaihtoehtoja onneksi alkaakin olla jo paljon! Ja niitä on miltei aina myös kahviloissa ja ravintoloissa. Toista se oli vielä joitakin vuosia sitten.

Avatar

Ihan mielettömän hyvä kirjoitus, kiitos kun tuot asiaa esiin!
Ps. Postauksen jälkeen tulee pieni mainos, tällä kertaa siinä lukee ”Mainos / Arla Oy
Vastuullisuus syntyy yhdessä tekemällä” ja vieressä pari päärynäjugurttipurkin kuvaa. Kuinka sattuikaan?

Terhi-Anneli

Hei ja kiitos!

Ja kuinka sattuikaan… oh the irony 😀

Avatar

Tämä oli kyllä hyvä kirjoitus! Lapseni ovat sekaaneja mutta eläkeikää lähestyvälle koululääkärille en uskalla kertoa että kotona syödään pelkkää kasvisruokaa. Maidosta lapset eivät ole koskaan tykänneet eikä meillä kukaan juo maitoa kuin kahvin tai kaakaon joukossa. Ja silloinkin usein kasvimaitoa. Joka kerta tästä saadaan läksytys. Lapsi ei voi saada tarvittavaa määrää kalsiumista pelkästään muista maitotuotteista. Jogurttia pitäisi muka syödä litratolkulla joka päivä. No ei pidä paikkaansa. Kasvisten kalsiumista ei tämä lääkäri ole kuullutkaan. Tiukassa on, mutta toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Onneksi opettajat antavat vapaasti valita ruokajuoman.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä