Mitä tehdä, kun vauvakuume iskee silloin kun sen ei pitäisi?

Teksti

2010 ja esikoinen neljä päivää vanha. Ei herätä mitään tunteita tämä.

2010 ja esikoinen neljä päivää vanha. Ei herätä mitään tunteita tämä.

Vihdoinkin on saavutettu se ajanjakso kun saa nukkua ainakin kuusi tuntia yössä. On torkuttu pätkissä vuodesta 2015. Tai jos tilanne on ollut oikein päällä, vuodesta 2010.Mutta nyt. Pääse toisinaan yksin vessaan. Kolmen vuoden vaipparumba on vihdoinkin ohi. Laihduttu kaksikymmentä kiloa. Osataan keskustella aikuisten kanssa aikuisten jutuista. Muistamme keitä olemme, ihmisinä.

 

Ja sitten. Pikkuhiljaa se kaikki alkaa normalisoitua. Nostalgisoituu. Kuorruttuu vaaleanpunaisella kermavaahdolla.

Taaperosi alkaa muistuttaa ihmistä. Ihmistä, jolla on oma tahtonsuunta ja karkkihyllyraivarit. Ei tarvitse sinua enää samalla tavalla.

Pyyhkimään kyllä. Tekemään ruokaa ja pomottamaan. Olet vain sivulauseessa, tarvittaessa.

Vuosi 2010 ja muutaman päivän vanha poika. Ei nappaa yhtään tämäkään kuva.
Vuosi 2010 ja muutaman päivän vanha poika. Ei nappaa yhtään tämäkään kuva.

Ja sitten. Ohi köröttelevistä lastenvaunuista kuuluu ääni. Foneettinen kutsuhuuto, joka nousee uusista keuhkoista. Tuo ääni muodostuu vaivatta ja tunkeutuu läpi kaupungin kakofonian. Tuo ääni, joka on kautta aikojen herättänyt ihmisnaaraan suojeluvaiston.

 

Pienet, pehmoiset ja vielä kävelemään täysin tottumattomat pullajalat potkivat ilmaa.

 

Hentoinen vastasyntynyt, jota tuore isä pitelee yhden käden varassa legolandissa. Siinä se viikon vanha köllöttelee. Äiti katselee synnytyksen jälkeisissä oksitosiinipöllyissä lasittunut katse silmissään.

Isä pitelee viikon vanhaa. Olen kylmä ja tunteeton, ei liikuta
Isä pitelee viikon vanhaa. Olen kylmä ja tunteeton, ei liikuta

Haluan. Haluan olla pöllyissä uudesta elämästä. Haluan vielä kerran kantaa lasta sisälläni ja pitää huolta. Niin pieni. Niin ihmeellinen!

Lapsipuolet, isä ja vastasyntynyt 2010. Kun Aku Ankkaa lukisi
Lapsipuolet, isä ja vastasyntynyt 2010. Kun Aku Ankkaa lukisi

EI.

Ei nyt.

Haluan nukkua vatsallani.

Haluan juosta viinipäissäni pellolla aamunnousuun.

Haluan elämän!

Mitä siis tehdä, kun vauvakuume alkaa vaarallisesti oirehtia epäsuotuisaan aikaan?

 

Tässä ovat suositeltavat ensiapuohjeet kriisitilanteessa:

 

  • 1. Kaiva esiin synnytyksen jälkeiset kokovartalokuvat
  • 2. Lue äitiblogeja
  • 3. Syö kerran päivässä. Sipsejä. Seisaaltaan
  • 4. Kastele paita rintojen kohdalta kaksikymmentä kertaa päivässä
  • 5. Käy suihkussa kerran viikossa puolilta öin. Sinulla on aikaa 2 minuuttia. Jätä hoitoaine päähän.
  • 6. Vedä kaatokännit. Seuraavana päivänä kuvittele että olisit tässä olotilassa puoli vuotta putkeen
  • 7. Kun ajat autoa, pysähtele puolen tunnin välein. Jos olet kiireessä, pysähtele viiden minuutin välein.
  • 8. Laita öisin herätyskello soimaan kahden tunnin jaksoissa
  • 9. Lue lisää äitiblogeja
  • 10. Palaa facebook historiassasi muutama vuosi taaksepäin ja lue kaikki statuksesi. Ei sensuuria
  • 11. Läiskyttele maitoa paidan rinnuksille ja helmaan. Hiero kevyesti jogurttia tukkaan. Lähde asiakastapaamiseen.
  • 12. Vedä päälle 15 kilon punnukset ja juokse maraton
  • 13. Soluttaudu vuoden 2018 vauvaryhmiin. Lue kaikki postaukset
  • 14. Juuri kun olet lähtemässä kotoa, vaihda vaatteet. Käy suihkussa, vessassa, syö, vaihda vielä kerran vaatteet, etsi kadonneet avaimet ja lähde ulos. Puhu koko ajan samaan aikaan puhelimessa.
  • 15. Lue synnytyskertomuksesi
  • 16. Muista, että metatyö moninkertaistuu jos perhevahvuus nousee!
  • 17. Älä katso lapsiesi vauvakuvia. Tai pistä niitä blogiisi.
  • 18. Lue Roskilden festivaalien 2018 vuoden artistien ennakkolistaus
Ei vakuuta kyllä söpöydellään tämäkään!
Ei vakuuta kyllä söpöydellään tämäkään!

 

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä