Miten saada levoton mieli rauhoittumaan?

Viikon kiireissä levottomana laukkaava mieli ei saa lepoa, jos viikonloppujakin suorittaa. Maailman meno on kova ja vetää helposti mukanaan.

Kun viikonloput buukkaa kuukausiksi etukäteen, sopii leikkitreffejä, juhlia ja kivoiksikin tarkoitettuja juttuja – ne muuttuu pikkuhiljaa myös suoritukseksi arkisen puserruksen päälle.
Milloin saa hengähtää, jos aina pitää kulkea suunnitelmallisesti hetkestä toiseen?

Olen alkanut huomaamaan, että jopa vapaa-aikana lukkoon lyödyt viikonlopun aikataulut enemmänkin stressaa ja ahdistaa, kuin antaa tilaa todelliselle levolle.

Me emme oikein enää sovi enää mitään. Ei kauhean usein ainakaan.

Jotta voi herätä lauantaihin omaan tahtiin, haahuilla pyjamissa niin pitkään kuin haluaa, sipsutella kotona touhuamassa omassa sisäisessä rytmissä.

Kun lapsi leikkii omaan tahtiin ja keksii juttuja. Oppii ettei tarvitse tehdä tai osallistua, mutta antaa leikin kulkea omalla painollaan.

Sitten ehkä jossain vaiheessa mietitään, mitä tehtäisiin? Mentäisiinkö rannalle katselemaan meren huuhtomia ja talvituulia?
Kun kivet on silitelty, välipalaa ja uimaan?

Joo!

Matkalla sieltä tuonne pysähdyttiin siellä ja täällä.

Semmoista on hetken mielijohde ja painoton hidastus. Ei passiivista, vaan aktiivista läsnäoloa ja omaan intuitioon luottamista.

Käsi tarttuu kiveen ja heittää veteen.

Kato äiti mikä molskahdus!

Sydämen syke hidastuu.

Se lepää.

Miten saada levoton mieli rauhoittumaan

Kysyin teiltä lukijoiltani, mitä teette jos seinät tuntuu kaatuvan päälle? Kun maailma ahdistaa? Miten etsiä ajatuksille uusia uria kuin ne ovat juuttuneet samoille kiertoradoille? Miten katkaista vellominen, jos se ei auta asioissa yhtään? Miten kadota, unohtaa hetkeksi, unohtaa ja rentoutua. Miten karata, paeta ja löytää hetken lumo?

Te vastasitte näin:

Luonto, liikunta, treeni, äänikirjat, rokin kuuntelu, fillarointi, minimalististen sisustuskuvien katselu, baletti, tanssi, lemmikin silittely, aistiharjoitukset, pilvien katselu, kasvien tarkkailu, vaikeakulkuisessa maastossa samoilu, metsä, raivosiivoaminen, suklaan syöminen, telkkarisarjat, päikkärit, paskan luonti talleilla, villasukkien kutominen, karkit, lasten rakastaminen, hyvän ruoan syöminen, virkkaaminen, saunominen, musiikin kuuntelu ja mukana laulaminen kovaa ja korkeelta, kiroilu, pianonsoitto, nukkuminen, pullan leipominen, pelaaminen, kodin siistiminen, maalaaminen, hömpöttely, pihahommat, joogailu, lukeminen, koirien kanssa peuhaaminen, itkeminen, olla tekemättä mitään, viini, lasten halaaminen, meditointi, uiminen, jäätelö, kiitollisuus, mökin laiturilla istuskeleminen ja järvelle tuijottaminen, Youtube, lehmien luo meneminen ja vaatteiden silitys.

Tuli niin hyvä olo jo siitä, että me kaikki olemme tällaisissakin asioissa niin yksin – mutta kuitenkin yhdessä.

Kiitos!

 

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä