Painosta ja laihduttamisesta puhuminen voi haavoittaa lasta syvästi

”Paljonko itse painat ja mitä siitä ajattelet?”⁣

Näin kysyy Syömishäiriöliitto-SYLI ry Älä laihduta- päivän kamppiksessaan.⁣

View this post on Instagram

Hei sinä terveydenhuollon, hyvinvointi- tai liikunta-alan ammattilainen! 🖐 Paljonko itse painat ja mitä siitä ajattelet? – Vastuulliseen terveys- ja hyvinvointityöhön kuuluu aina ammattilaisen oman ruoka-, liikunta-, keho- ja painosuhteen sekä erikokoisiin kehoihin liittyvien asenteiden kriittinen ja rehellinen tarkastelu. Vääristyneet ajatukset ja asenteet erikokoisia kehoja kohtaan ovat yhteiskunnassamme varsin yleisiä, eikä terveys- ja hyvinvointialalla työskenteleminen suojaa niiltä. – Vääristyneet ajatukset ja asenteet välittyvät tahtomattammekin kohtaamistilanteissa eteenpäin. Siksi niiden tunnistaminen ja työstäminen on ensiarvoisen tärkeää matkalla kohti vastuullisempaa painopuhetta. – Omia painoon, ruokaan, liikuntaan, oman kehoon ja erilaisiin kehoihin liittyviä ajatuksia ja asenteita voi peilata pohtimalla, mitä ajatuksia ja tunteita itsessä herää esimerkiksi kun: 🟠 sinua pyydetään yllättäen astumaan vaa’alle 🟠 kohtaat lihavan tai ulkonäköihanteet "täydellisesti" täyttävän ihmisen 🟠 sinulle tarjotaan pullaa 🟠 jätät tai joudut jättämään väliin suunnitellun liikuntasuorituksen 🟠 työkaveri ehdottaa pizzan tilaamista lounaaksi 🟠 lähdet pitkästä aikaa uimarannalle/uimahalliin 🟠 ruokaseurasi alkaa puhua annoksen sisältämistä kaloreista – Uskallatko tarkastella omia ajatuksiasi ja reaktioitasi rehellisesti? Tunnistatko ajattelussasi ja asenteissasi piirteitä, jotka voivat heijastua haitallisesti tekemääsi työhön? . . . . . . . Älä laihduta -päivää vietetään vuosittain 6.5. Päivän tarkoitus on kyseenalaistaa laihduttamisen ja painon asemaa terveys- ja viehättävyyskäsityksissämme. – Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? -somekampanja on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuolto-, hyvinvointi- ja liikunta-alan ammattilaisille – juuri heille, jotka haitallista (tai vastuullista!) painopuhetta voivat työssään ylläpitää. Keskusteluun saavat kuitenkin osallistua kaikki, erityisesti painopuhetta elämässään kohdanneet! – Osallistu mukaan keskusteluun käyttämällä tunnistetta #älälaihduta365 tai tägäämällä meidät mukaan. – Yllä oleva teksti on Miten siitä painosta sitten pitäisi puhua? -oppaasta. Suora linkki oppaaseen profiilissa (painopuheopas). ☝

A post shared by Syömishäiriöliitto (@syomishairioliitto) on

⁣Kysymys herättää heti ensin ärsyyntymisen tunteen.

No kuulkaas, en tiedä paljonko painan, koska eikai sillä ole mitään merkitystä!⁣
⁣Mutta on ollut sellainen aika omassa elämässäkin, kun tiesin painoni päivittäin grammalleen ja jokainen yhdenkin kilon heilahdus aiheutti ahdistusta.⁣

Varsinkin raskauksien jälkeen on ollut suuria paineita palautua mahdollisimman äkkiä siihen samaan painoon, kuin missä olin ollut koko aikuisiän.⁣
⁣Dieettikulttuuri, raskausajan painosta puhuminen, laihdutus ja tietyt kehoihanteet on niin syvälle juurtuneita, etten heti tunnistanut miten väkivaltainen olin omaa kehoa kohtaan.⁣

Jatkuva tyytymättömyys omaan kehoon ja laihdutuskierteet on eräänlaista väkivaltaa, syömishäiriö. ⁣

Usein aikuisen kehokuva ja arvottomuuden tunteet tulevat jo lapsuudesta. Varhaisista huonouden kokemuksista, joissa on alkanut kokea kehonsa huonona ja riittämättömänä. Onko painosta alettu huomautella koulussa, hyvinvointialan ammattilaisten toimesta tai omien vanhempien aloitteesta?

Sillä on myös merkitystä,  miten vanhempana kohtelen itseäni ja omaa kehoani. Se miten puhun myös syömisestä ja ravinnosta, heijastuu omiin lapsiini. Saavatko he kokea, että heidän kehonsa on kaunis ja riittävä sellaisenaan, vai haluanko heidän ehkä kärsivän koko elämänsä laihdutuskierteiden ja syömishäiriön kourissa, kuten niin monet muutkin?⁣

Vaikka en kohdistaisi painopuhettani suoraan lapsiini, he näkevät ja kuulevat suhtaumiseni omaan kehooni. Heijastavat arvojani itseensä ja eivät ehkä pidäkään yhtäkkiä näkemästään.

Olen todella huolissani erityisesti naisten ja lasten suhtautumisesta kehoihanteisiin ja vääristyneisiin tapoihin kohdella omaa itseä väkivalloin.

Painopuhe vaikuttaa siihen, miten nämä meidän pienet ihmistaimet kokevat oman kehollisuutensa. Vääristynyt ja häpeään sidottu kehollisuus ja riittämättömyys taas voi jättää jäljet omaan seksuaalisuuteen ja omanarvontuntoon.

”Vanhempien ja ammattilaistenkin on helppo pitää yllä illuusiota, etteivät lapset ymmärrä mistä puhutaan, eivätkä ota painopuheita itseensä. Varhaiset muistot kehon arvioimisesta ovat kuitenkin usein aikuisasiakkaan syömiseen liittyvien jännitteiden ja arvottomuuden tunteiden takana.” Yle.fi

Koronaviruksen aikana on kiertänyt paljon läppää ja meemejä siitä, miten kotisohvalla eläessä sitä nyt sitten läskistyy. Ja sitten se että on lihonut, pitäisi olla kauhean hauskaa.⁣
⁣Läskit ihmiset, lihominen tai ylipäänsä kehon muuttuminen lienee jotenkin huvittavaa – sillä se koetaan nolona,vähemmän arvokkaana ja häpeällisenä.

Kehohäpeän ja dieettikulttuurin groteski heijastus.⁣

⁣Ruoka on ruokaa.

Ei ole hyvää ja huonoa.

Keho on keho.

Ei ole hyvää tai huonoa.

Liikkuminen on liikkumista.

Ei ole hyvää tai huonoa.⁣

Lopetin painoni tarkkailun joitakin vuosia sitten ja se on ollut polku kohti uudenlaista elämää. Intuitiivista syömistä ja liikkumista, jota ei testata millään mittareilla. Ainoa tärkeä ja merkityksellinen asia on se, miltä minusta oikeasti tuntuu.

Ja se tuntuu todella, todella hyvältä.

Ei anneta riittämättömyyden ja huonouden kulttuurin kulkea lapsillemme, vaan katkaistaan kierre. Korvataan se hyvinvoinnilla ja itsemyötätunnolla.

View this post on Instagram

Sopivin ja tervein paino on se paino, johon keho pakottamatta hakeutuu. Sitä painoa voidaan kutsua biologiseksi painoksi ja siitä puhutaan Älä laihduta -päivän lämmittelyksi myös uusimmassa blogitekstissä. 💯 – Omana henkilökohtaisena tavoitteenani on jo vuosia ennen Syömishäiriöliitossa työskentelemistä ollut yleisen painopuheen siirtäminen kohti painoindeksitaulukoista biolgoisen painon käsitettä ja ajatusta. Olen kuitenkin viime aikoina huomannut kyseenalaistavani myös biologisesta painosta puhumista. Koska: – 👉 "Biologinen paino ei ole uusi, terveemmäksi naamioitu painotavoite eikä sitä tule sellaiseksi tulkita. Samalla tavalla kuin elämäntapamuutoksen tai kehonkoostumuksen muokkaamisen kautta laihduttaminen ei ole automaattisesti terveempää laihduttamista, koska se on silti laihduttamista." – Biologisen painon perusmääritelmään linkittyy vahvasti intuitiivinen syöminen. Nostan tässä tekstissä intuitiivisen syömisen rinnalle myös ajatuksen intuitiivisesta liikkumisesta: – 👉 "Koska kyllähän me yhtälailla synnymme myös intuitiivisina liikkujina tähän maailmaan. Ilman luontaista liikkumisen tarvetta emme koskaan oppisi kävelemään, juoksemaan, hyppimään ja kiipeämään. Mitkä ovat ne liikkumiseen liittyvät asiat, jotka vievät kauemmas tästä intuitiivisuudesta? Kilpailu ja vertailu? Kilometreihin, aikaan, toistoihin, askeleihin tai muuhun numeeriseen asiaan ja suoritukseen keskittyminen? Liikkumisen linkittäminen energiankuluttamiseen? Paikallaan olemisesta syyllistäminen?" – Älä laihduta -päivän hengessä muistutan tekstissä myös, että: 👉 "Laihduttaminen on omaan kehoon kohdistuvaa väkivaltaa. Laihduttaminen on, halutaan sitä myöntää tai ei, valtaosin oman kehon viesteihin ja tarpeisiin reagoimatta jättämistä. Se vie meitä kauemmas luottamuksesta ja arvostuksesta kehoamme kohtaan." – Koko tekstin kimppuun bion kautta! 👆👆 Oispa kiva kuulla mitä tykkäsit, heräskö jotain ajatuksia, mitä haluaisit jakaa? Onko esim. biologinen paino auttanut tai voisko se auttaa sua omaan painoon suhtautumisessa? Entä ajatus intuitiivisesta liikkumisesta, jatkoon vai ei? Muuta, mitä? – /Katri (jolla on näköjään paljon kysyttävää teiltä tänään 😄)

A post shared by Syömishäiriöliitto (@syomishairioliitto) on

Lue lisää aiheesta

Paljonko tuli raskauskiloja? 84% naisista on tyytymättömiä painoonsa

Katkaise laihdutuskierre

Ditch the diet! Ei mitään laihiksia

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä