Ulkosuomalaisen Juhannus ja jupiseva reppu

Teksti

Kuljin yksin pitkin hiekkatietä jossakin Parkanon seudulla. Aurinko paahtoi kuumasti. Ilma oikein seisoi. Huolimatta selässä matkustavasta 85 litraisesta rinkasta ja hiertävistä kumisaappaista, askel oli kevyt.

Oli juhannusaatto.

Jalat kulkivat kohti kaukaista juna-asemaa, lopullisena päämääränä tanssilava. Tunsin oloni uskomattoman vapaaksi ja onnelliseksi. Ystävät ja juhlat odottivat, mutta halusin yksinäisen matkani jatkuvan vielä hieman pidempään.

Hiekkatie pöllysi kumppareiden alla. Tietä reunustivat pitkät heinät ja annoin käteni juosta niiden päällä. Sai tehdä kliseisiäkin eleitä, niitä ei olisi kukaan todistamassa. Seuranani olivat vain heinäsirkkojen siritys, helteestä uupuneet riippukoivut ja punaiseksi maalatut talot juhannusviireineen.

Lähestyin yhtä harvoista tien varrella olevista taloista kun korviini alkoi kantautua musiikkia:

Voi mua väsynyttä rellestäjää
Osaanko kotiini tulla?
Maailmalle mitä musta pellestä jää
Vain karmeita tarinoita repussa mulla
Nyt istun alas, panen reppuni laulamaan
Tarinaa kertomaan
Tarinaa menneistä, aa, markoista penneistä

Nyt reppu jupiset riimisi rupiset
Tai katkon sinulta nyörit
Nyt korvaani karmeat juttusi supiset
Kotona turhaan jaloissa pyörit
Et jättää saa pois sanaakaan
Et sitä kaunistakaan

Pilvetön taivas, hiekkapöly poskilla, Eppu Normaali ja yhtäkkiä kaikki tuntui niin helvetin suomalaiselta! Heiluttelin punaisen talon pihalla grillaavalle juhannusjoukkiolle ja jatkoin matkaani.

Tänä juhannuksena kun en jälleen kerran ole Suomessa kuuntelemassa Eppuja tai kävelemässä hiekkateitä, yritin miettiä että miten selittäisin tanskalaiselle perheelleni tuon mieleeni jääneen merkityksellisen hetken?

Yritin soittaa heille Eppu Normaalin kappaletta ja tulkitsin sanoja innokkaasti kädet heiluen. Perheeni katseli minua hiljaa ja tajusin melko pian ettei nämä nyt kyllä yhtään tajua.

En pystyisi ikinä kertomaan heille miltä minusta tuntuu kaivata tuohon hetkeen, tai että mitä tuo kappale minulle tänään merkitsee. Miten lopulta voi kertoa kenellekään, että mitä suomalaisuus oikeasti on?

Olipa kerran juhannusaatto ja jupiseva reppu? Niin no. Miksi ei. Ehkä siinä on ihan hyvä alku.

Oikein hyvää juhannusta kaikille suomalaisille ja juhannusta maailmalla viettäville ulkosuomalaisille! 

 

 

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä