Vähävaraisten lasten koulupäivää varjostaa nälkä

Äiti mä annoin O:lle taas toisen leivän ja banaanin. Mutta se on ihan ok, koska mä olin jo ihan täynnä.

Neljäsluokkalainen poikani  kertoo, miten luokkakaverin eväspaketissa ei ole taaskaan ollut tarpeeksi ruokaa. Kaverilla on usein mukana yksi ruisleipäpala ja pari porkkanaa. Niillä pitäisi pärjätä koko koulupäivä.

Joka päivä Tanskan kouluihin saapuu lapsia tyhjin vatsoin. Ja päivä jatkuu nälässä.

Iltapäivisin koulun vapaa-ajan järjestö tarjoaa hedelmiä ja sämpylöitä. Mutta aamupäivän välipala ja lounas on jokaisen perheen kustannettava ja koottava joka päivä kotoa. Eikä kaikki lapset osallistu SFO:n eli iltapäiväkerhon toimintaan: sekin kun maksaa. Summa tosin säädetään porrasetusti tulotason mukaan.

Joka päivä Tanskan kouluihin saapuu lapsia tyhjin vatsoin. Ja päivä jatkuu nälässä. Tanskassa ei ole ilmaista kouluruokaa. Täällä on madpakke- kulttuuri, eli jokainen perhe hoitaa lastensa ruokailut omasta pussista.

Pikkumies herra O ei ole ainoa, joka tarkkailee ruokailun aikana, josko jollakin olisi eväspaketissaan ylimääräistä. Kun perheessä on taloudellisesti tiukkaa tai muuten vaikea ajanjakso, se heijastuu helposti eväspaketin sisältöön. On ollut aika, kun sain etsiä jokaisen pennosen kotoa, jotta sain loppukuusta tarpeeksi tarvikkeita lasten madpakkeihin. Tiedän miltä se tuntuu, kun joka päivälle pitää osata koostaa ravitseva ja monipuolinen eväspaketti, mutta rahat on tiukassa.

Osaan arvostaa suomalaista kouluruokaa aivan eri tavalla nyt, kun asuu maassa, jossa kouluruokailua ei ole järjestetty ollenkaan.

Köyhien perheiden määrä kasvaa huolestuttavasti. Tanskassa tiedetään tällä hetkellä noin 64.500 köyhyysrajan alapuolella elävää lasta.

Kouluissa on tehty huomioita, että monikielisten perheiden lapsilta puuttuu usein koulueväät kokonaan. Ulkomaalaistaustaisilla perheillä on usein matalammat tulot kuin muilla ja eväiden tekemiseen ei usein van ole varaa. Tunnistan tämän: kun olin kielikoulussa ja äitiyslomalla samaan aikaan, ei ollut tulotasossa hurraamista. Tuet olivat todella pienet ja käteen ei jäänyt juuri mitään laskujen jälkeen.

Osaan arvostaa suomalaista kouluruokaa aivan eri tavalla nyt, kun asuu maassa, jossa kouluruokailua ei ole järjestetty ollenkaan. Siksi kouluruoan, joskus rajukin, arvostelu jaksaa ihmetyttää. Ajatella, miten onnekkaita suomalaiset lapset ja perheet onkaan: on ainakin joku paikka, jossa saa vatsansa täyteen.

Kun meillä oli tiukkaa, äitillä oli tapana kehottaa syömään koulussa massut täyteen.

Jo omassa lapsuudessani kouluruoka nousi arvoon arvaamattomaan. Kun meillä oli tiukkaa, äitillä oli tapana kehottaa syömään koulussa massut täyteen. Kotona syötiin eräänä tällaisena iltana äidin leipomia mauttomia kaurakeksejä, sillä muuta ei ollut. Muistan miten äiti katsoi kun pureskelin korpuksi paistettua keksiä ja hänen poskeltaan vieri kyyneleitä. Sanoin äitille että keksit oli todella hyviä. Maha kurni sinä yönä.

Kun esittelin Instagram stooreissani millaisia vegaanisia eväitä lapsilleni teen, sain paljon viestejä. Eräs koulun henkilökunnasta kertoi, miten maanantaisin lapset syövät enemmän ruokaa kuin viikon muina päivinä. Viikonloppuna on oltu ehkä todella tiukilla syömisen suhteen. Ongelma on aivan varmasti todellinen.

Ilmainen ja maksuton, sosiaalisesta asemasta riippumaton kouluruokailu on todella harvinainen maailmassa. Siinä Suomi ja Ruotsi ovat ainutlaatuisia. Vuonna 1978 Suomi siirtyi peruskoulujärjestelmään, ja kaikille peruskoululaisille järjestettiin kouluruokailu. Ruokailu alkoi aikoinaan vähävaraisten avustuksina ja eriarvoisuuden vuoksi kaikille ilmainen kouluruokailu onkin uskomattoman tärkeää.

Tanskassa onneksi on järjestöjä, joilta pulassa olevat perheet voivat hakea apua. Punainen risti tekee lapsille eväitä koluun ja Fødevarebanken avustaa nälässä eläviä perheitä.

Heikossa asemassa olevista perheistä tulevilla lapsilla on yleensä muutenkin huonommat olosuhteet menestyä koulussa kuin muilla. Köyhät lapset saavat huomattavasti vähemmän tukea koulunkäynnissä kuin vauraammasta kodista tulevat lapset.

Taloudellinen eriarvoisuus kasvattaa myös riskiä syrjimiseen, ryhmästä ulos sulkemiseen ja kiusaamiseen. Lapsille kuluttaminen on osa arkea ja siihen liittyy runsaasti sosiaalisia odotuksia. Siksi raha vaikuttaa myös kaverisuhteisiin. Tutkimustulokset ovat karuja: Rikkaan on köyhää helpompi saada kaveriseuraa, sillä materiaaliset resurssit tekevät varakkaasta kiinnostavamman kaverin.

Miten epäreilua. Ei ole yhdenkään lapsen syy, millainen tulotaso kotona on.

Miten hyvältä tuntuukaan tieto siitä, että suomalainen köyhä lapsi voi tänäänkin kävellä ruokalaan muiden lasten mukana – ja saada pienen massunsa täyteen ruokaa.

Köyhyyteen liittyy paljon syvää häpeää ja siksi asiasta on vaikea puhua, jos oma tilanne on huono.

Monilla perheillä köyhyys ja pienituloisuus on onneksi väliaikaista ja liittyy aikaan, kun tulot ja lapset ovat pienimmillään. Köyhyys saattaa helpottaa, kun tulot ja lapset kasvavat. Mutta pitää muistaa, että on myös sairautta, vaikeita elämäntilanteita ja työkyvyttömyyttä. Syitä pienituloisuudelle on monia.

Tanskalainen lapsi voi istua tänään koulussa vatsa nälästä kipeänä, jos vanhemmat häpeävät tilannettaan. Oma lapsi saa auttaa herra O:ta tänäänkin, mutta toivon tietenkin, että vanhemmat uskaltaisivat hakea apua. Miten suuri apu vähävaraisille lapsille olisikaan, jos täälläkin olisi kaikille ilmainen kouluruoka.

Mutta tuntuu se ajatus silti todella hyvältä, miten suomalainen köyhä lapsi voi tänäänkin kävellä ruokalaan muiden lasten mukana – ja saada pienen massunsa täyteen ruokaa.

 

 

 

 

 

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

Sepä se kun meidän lapset ei osaa arvostaa ruokaa, ei ainakaan kouluruokaa, kotiruokaa tai minun, mummun ruokaa. Pitäisi grillitä hakea, se tässä kiukuttaakin kun tietää kuinka monet lapset ovat niin nälkäisiä jotta menisi minun, eli mummun lihalaatikkoakin tai muusi ja nakkikastike alas. Joka päivä lapsenlapset kiukkuavat meillä, väsyttävää kuunnella ainainen huuto ja kitinä, liikaa leluja ja kaikkea, mistään ei osata olla kiitollisia enää. Lapset ovat 4 ja 7 vasta. Olemmekin mieheni kanssa suunnitellet häipyä pois maisemista. Muuttaa 880 kilometrin päähän.

Vastaa käyttäjälle Marita Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä