Vegaani? Vege? Pescetaari? Lakto-ovo? Mikä, fleksetaari?

Teksti

Sekaannusta tuntuu aiheuttavan nykyään sana: vegaani

Sekaannusta tuntuu aiheuttavan nykyään sana vegaani

Käsitteitä ja sanoja alettiin varmaan määritellä kun alkuihminen jossain luolassa tajusi yksi päivä:

”Tämän asian selittämiseen menee joka ikinen kerta tuhottomasti aikaa! Tämä asia on liian monimutkainen, mitäs jos kutsuttaisiin tätä ilmiötä vaikka sanalla ”tuli?”Kun hieron näitä keppejä, syntyy kitkaa, laitoin kuivaa ruohoa, se kuuma ja keltainen leviää, tarttuu puihin ja sitten se on siinä, ”tuli” Jes! Näin päästään helpommalla ja voidaan jatkaa termien selittämisestä eteenpäin itse tulella kokkailuun.”

Tuli oli niin uusi juttu maailmassa, että ihmiset eivät oikein tienneet mikä se tuli oikein on. Varmasti jossain heimossa osoiteltiin vettä ja hoettiin että siellä se tuli läikehtii aamuauringossa. Tuli-käsitteen määrittelijä repi samanaikaisesti hiuksiaan luolassaan.

Jos kaikki olisi suhteellista, tulisimme hulluiksi

No miten luolamies ja tuli liittyvät mihinkään?

Vaikka luolaihmiset kuinka jatkoivat käsitteen väärinymmärrystä ja hokivat että juodaan tulta ja peseydypäs tulella, ei se vesi sillä tuleksi muuttunut. Vaikka muut kannustivat tulen keksijää ”no älä nyt nipota, voi se vesiki olla tuli!”, ei se auttanut kommunikaatiossa, saanut tulen keksijää viemään sanomaansa perille, kehittänyt luolaihmisten ruoanlaittotaitoja ja pelastanut heitä jääkausilta.

Sekaannusta tuntuu aiheutuvan nykyään usein kun on kyse sanasta vegaaniKuulen tai luen usein sellaisia asioita, että joku on vegaani, mutta käy kotona jouluisin syömässä kinkkua. Tai on joustava vegaani ja ratsastelee. Toinen syö hunajaa tai käyttää mummun tekemiä villasukkia. Saan miltei päivittäin selittää vegaaniuden eron vegetarismiin.

Vegaani-sanaa käytetään löysästi ja laveasti. Vikatulkinnat ja terminologian huono tuntemus aiheuttavat aikamoista hämmennystä ja on turhauttavaa kaikille osapuolille. Jos kaikki maailman termit ja sanat olisivat suhteellisia, tulisimme hulluiksi. Emme saisi ikinä sanottua mitään ja kukaan ei ymmärtäisi ketään.

Olisi sama kuin ei sanoisi ikinä mitään.

No mitä on kaikki ne vegejutut?

  • Fleksetaari: Kasvisruokapainotteinen, mutta syö kaikenlaista riippuen siitä, millä tuulella nyt milloinkin sattuu olemaan
  • Lakto-ovo vegetaristi: Kasvisruokapohjainen ruokavalio, käyttää kuitenkin maito- ja kananmunatuotteita.
  • Pescetaari: Kasvisruokapainotteinen ruokavalio, syö kalaa
  • Lakto-ovo pescetaari: Kasvisruokapainotteinen ruokavalio, syö maito-kananmunatuotteita ja kalaa
  • Vegaani: Vegaani on siis henkilö, joka ei käytä eläinperäisiä tuotteita. Vegaani ei myöskään tue tai osallistu toimintaan, joka riistää eläimiä. Vegaani ei ole toki ihmeisiin kykenevä pyhimys, (Edit: tämä maininta siksi, ettei vegaani voi yhteiskunnassamme koskaan olla 100% osallistumatta lajisortoon mm. verojen maksaminen. Veromaksuilla vegaanikin epäsuorasti joutuu mm.maksamaan maataloustukia. Mutta vegaani ei voi olla maksamatta veroja, sillä se voisi johtaa vegaanin vapaudenriistoon)mutta vegaani pyrkii parhaansa mukaan välttämään eläinten riistoa kaikissa sen muodoissa. Vegaanius ei ole pelkkä ruokavalio, vaan moraalifilosofia, jossa eläimellä todetaan itseisarvo. Eläin ei ole ihmisen omaisuutta, hyödyke tai tuote.

 

Suhteellinen eli relativistinen katsomus asioihin on joustavaa ja kaikki siis vähän riippuu siitä ja tuosta. Kaikki on suhteellista-tyyppinen tarkastelu sopii hyvin joihinkin asioihin. Kuten vaikka siihen, että tunnin odottelu ei ole maailmanloppu aikuiselle, mutta lapselle se voi tuntua ikuisuudelta.

Tai kilometrin kävelymatka voi olla lyhyt matka minulle, mutta etanalta siihen voi kulua himpun pidempi aika. Nämä ilmiöt voivat olla suhteellisia riippuen siitä, kuka asiaa tarkastelee.

Tiedätkö tunteen kun joku henkilö ylitulkitsee ja vihjailee, heittää sarkastista läppää niin kauan, että meinaat menettää järkesi? Ei sellaista kestä kukaan loputtomiin.

Siksi on turvallista ja helppoa palata tarkemmin määriteltyjen termien ääreen. Tai pyrkiä käsitteiden tarkempaan määrittelyyn.

Vegaanius ei ole suhteellista

Vegaanius ei ole suhteellista, sillä me emme enää elä alkuihmisinä luolassa, emme ole leijonia tai ole ajautuneet autiolle saarelle, jossa on vegaaneille keksitty vain iloisia possuja syötäväksi. Me elämme todellisuudessa, jonka vuosiluku on 2018 ja monet meistä vegaaneista kykenemme toteuttamaan vegaaniuttamme aika hyvin.

Me vegaanit voimme aika helposti valita olla menemättä eläintarhoihin, olemaan ostamatta nahkavaatteita, istumatta hevosen selässä, syömättä hunajaa ja syömättä eläimiä. Tämä kaikki on realistista, ei relativistista. Ja se että määrittelee vegaaniuden näin, ei tee minusta ”äärivegaania” tai ”tiukkaa vegaania”. Vegaani sanan kehittivät britit vuonna 1944 halutessaan erottua eläinkunnan tuotteita käyttävistä kasvissyöjistä. On vain vegaanius, tai sitten jotain muuta. Terminologiassa ei ole arvolatausta, vaan päämääränä on käsitteiden selkeys ja selvyys.

On  todella vaikeaa keskustella moraalifilosofiasta nimeltään vegaanius rakentavasti, jos käsitteellä on liian venyvä ja vanuva määritelmä. Jos henkilö siis kotona käydessään piipahtaa äidin lihapatojen ääressä ja syö lihaa, henkilö ei ole vegaani. Henkilö on silloin jotain muuta, vaikka fleksetaari tai sekasyöjä. Mutta vegaanin määritelmään hän ei lihapatoineen sovi.

Tuomitseminen ei kuulu vegaaniuden määritelmään. Eli jos ei voi tai halua lokeroitua vegaaniksi, se on ihan jokaisen oma vapaa valinta.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä