Vegenakki ahdistaa – mutta ei eläinten jätteistä ja eläimen suoleen tehty nakki?

Ruoka on pakollinen asia, jotta pysyisimme hengissä.

Mutta ruoka on niin monta muutakin asiaa.

Ruoka on läheisyyttä, tunnetta, sosiaalinen yhteenkuluvaisuus ja traditio. Ruoka kuuluu jokaiseen päivään, mutta myös juhliin. Juhlat ja pyhät rakentuvat ruoan ja nautinnon ympärille. Me totumme jo pieninä tiettyihin makuihin ja ruokalajeihin –  ja rakastumme tuoksuihin. Me yhdistämme rakkaat ihmiset ja tilanteet ruokaa, joita me nautimme yhdessä.

Vuodesta toiseen me nautimme, rakastamme ja rakastumme.

Me olemme niin tottuneita tiettyihin makuihin, tiettyyn ruokaan, että emme edes halua kyseenalaistaa, onko ruokamme oikeutettua?

Mitä?

Voisiko nautinnossamme ja traditoissamme olla jotain vikaa? Jouluissa, syntymäpäiväjuhlissa, talvisissa lihapadoissa?

Tiedän kokemuksesta, että tradition ja omien mieltymysten haastaminen on vaikeaa. Paljon vaikeampaa, kuin voisi luulla. Kuinka moni meistä on lopulta valmis luopumaan nuotiomakkarasta, nakkikeitosta ja koko siitä ideologiasta, mikä liittyy nakkiin ja makkaraan?

Helsingin sanomissa raati testasi vegenakkeja ja tuomio oli taattu. Vegenakit ovat kauheita. Allekirjoitan täysin sen, että monet vegaaniset nakkituotteet ovat aivan järkyttäviä. Mutta kriteerini ovat erit kuin raadilla:

”Erityisen epämiellyttäväksi nakkien maistelun teki se, että vaikka raati tiesi tuotteiden olevan vegaanisia nakkeja, maistelemalla oli vaikea päätellä, mitä kaikkea makunystyrät kohtasivat. Monissa nakeissa oli epämääräisiä makuvivahteita, eikä pääraaka-aineiden tunnistaminen ollut helppoa.” HS.FI

Edelleen ymmärrän kulttuurisen kontekstin. Nakkien kuuluu maistua lihalta, läskiltä ja tietynlaiselta. Mutta erityisen miellyttäväksikö tekee eläinperäisten nakkien valmistusaineet? Kuten se, miten ne tehdään useimmiten eläimen suoleen ja sisältö on lihatuotannon jämiä jauhettuna mössöksi?

Yleinen tieto on, että uusien makujen kanssa kestää 10 maistelukertaa, ennen kuin niistä voi alkaa tykätä.

Jos on tottunut syömään eläinperäistä koko elämänsä ja maistaa kerran kasvistuotetta, pitäisi antaa hieman enemmän aikaa kasvisruoalle.

Vegaaninen ruokavalio ei perustu lihatuotteiden jäljittelemiseen.  Sitä tehdään vain, jotta sekasyöjä voisi joskus valita vegen, eläimen sijaan. Vaikka vegenakit maistuu pahalta, en silti aio syödä eläinperäisiä tuotteita. Koska ruokavalioni ei onneksi perustu nakeille.

Voin grillata vaikka maissintähkää ja pistää päälle voisulaa. En kaipaa notskilla enää nakkia tai makkaraa, koska katsomukseni ruokaan on muuttunut. Vaikka muistan lapsuuteni ja partiovuodet, ne eivät ylitä otettani moraalista. Me muutumme ja meidän tuleekin muuttua.

Toivon, että olisin voinut olla pieni lapsi nuotiolla, jossa olisi puhuttu kaikkien olentojen tärkeydestä. Olisimme voineet makkaran sijaan grillata kasviksia ja puhua siitä mistä pitäisikin puhua: kaiken olevaisen arvosta. Että olisimme rakastaneet kaikkia olentoja, ravinneet luontoa ja oppineet todellista myötätuntoa.

 

 

 

 

 

Kommentit

1 kommenttia
Avatar

näin on vege
näin on nakki 🌭

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä