Kuvia, jotka eivät päätyneet postaukseen

Syksyisiä kuvia. Kuvia, jotka eivät koskaan päätyneet tähän postaukseen. Miten ihania värejä, ja miten paljailta nuo samaiset puut näyttävätkään nyt, vain viikon päästä kuvien ottamisesta.
Nyt sitä syksyä on talletettu palanen näihin kuviin ja talvi voi tulla. Ei kai sitä estääkään voi! 😉

Instagrammissa (@annikakarkkipurkki) ja Facebookissa seuraavat tietävätkin, että me lähdettiin Veikon kanssa pienelle junareissulle. Ollaanhan me junalla matkustettu monesti ennenkin, mutta silti vaan junan saapuminen sai aikaiseksi vimmatut aplodit ja jee-huudot 😀 On se kivaa, että on kivaa 😉 Äitinkin mielestä oli kivaa, sillä tiedossa oli nopea tunnin matka pendoliinolla.

Mutta eihän se ihan putkeen sitten mennytkään… 😉
Alkumatkasta juna sippasi keskelle metsää, ja sielä me sitten seisottiinkin yli tunti! Sähkövian takia ei kuulutuksekaan toimineet, mutta jossain vaiheessa meille käytiin kertomassa, että matkaa voitaisiin ehkä jatkaa junan alkupäällä, jos vaan loppupää saataisiin otettua irti. No, eihän sekään onnistunut, vaan lopulta loikittiin raiteiden välissä uuteen junaan.
Että täälä sitä nyt istutaan, ja toivotaan, että tämä juna vie meidät perille asti! 😀

Ihanaa viikonloppua 

Kommentit

24 kommenttia
Avatar

Voi apua! 😀 Ei muuten siinä meidänkään junassa toimineet vessat… Sielä kun oli sähkövika, ja taitaa ne vessatkin niissä uusissa junissa toimia sähköllä 😉 Sielä metsän keskellä kun junassa kökötettiin, niin mietin, että olisipa kiva VR:ltä, jos tarjoilisivat vaikka kahvia, kunnes kuulin, ettei vessatkaan toimi 😀

Avatar

Ihania kuvia, kyllä näitä katsellessa voi ottaa talven vastaan 🙂
Voih, toivottavasti pääsette turvallisesti ja pian perille. Oikein mukavaa lomaa?

Avatar

Kiitos 🙂 Perille päästiin, pikkuiselle viikonloppulomalle :))

Avatar

Voi ei :D. No, vähän seikkailua ;). Toivottavasti Veikko jaksaa matkustaa, vaikka matka-aika taisi vähintään tuplaantua..? Kivaa viikonloppua teille :)!

Avatar

Seikkailua oli kerrakseen 😀 Matka-aika lopulta triplaantui, mutta onneksi kyseessä oli vain lyhyt väli, niin kolme tuntiakin meni yllättävän nopskaa :)) Kiitos, kivaa viikonloppua sinnekin! 🙂

Avatar

Jopas teille nyt kävi :-/ Toivottavasti nyt loppu matka sujuu hyvin 🙂

Aivan upeita syyskuvia laitoit, ihan huippu kauniita kerrassaan, ihailin pariin otteeseen! <3

Avatar

Loppumatka meni hyvin, ja onneksi oli iPad taaperolla viihdykkeenä! 😀
Kiitos!! <3

Avatar

mahtavia kuvia tosiaankin. toivottavasti pääsette perille asti 🙂

Avatar

Kiitos! Perille päästiin, pari tuntia myöhässä, mutta loppu hyvin, kaikki hyvin :))

Avatar

Voih, taas tota tyypillistä talvi-VR:ää.. Eikä talvi edes oo vielä alkanutkaan! Mutta ihanat kuvat! Tänään on jo ollu niin erinäköistä :).

Avatar

Heh, juuri siinä asemalla tuumasin meitä saattelemassa olevalle miehelleni, että onneksi ei sada lunta, muuten olisi taas VR ihan sekaisin 😀 Ja kiitos! Nyt ei kyllä ole syksyn väreistä enää tietoakaan! 🙂

Avatar

Mielettömän ihanat syksykuvat ja syksytunnelmat, oikein mukavaa viikonlloppua.

Avatar

Kiitos Sarppu, mukavaa viikonloppua sinullekin! :))

Avatar

Todella kauniita syyskuvia! Mukavaa viikonloppua 🙂

Avatar

Kiitos! :)) Ihanaa viikonloppua sinullekin Emilia! 🙂

Avatar

Upeat syyskuvat. Mukavaa viikonloppua!

Avatar

Kiitos Marianne! :)) Mukavaa viikonloppua sinullekin! 🙂

Avatar

Nää on niin upeita nämä sun kuvat!

Avatar

Voi kiitos Lindiz! :))

Avatar

Onpa kauniita kuvia 🙂

Avatar

Kiitos!! :))

Avatar

Upeita kuvia! Ja upea syksy.

Voi junat, ei ne kyllä aina ole luotuja kulkemaan…

Avatar

Kiitos 🙂 Joo junat… ne näköjään kulkee vähän miten sattuu, oli lunta ja pakkasta tai sitten ei 😀

Avatar

Jopas oli junamatka! Josta tulikin mieleen, että mullakin on muuten ollut aika vaiheikas junamatka Pendolinolla. Muutama vuosi sitten olin työreissulla palaamassa Helsingistä Tampereelle. Odottelin junaa Pasilan asemalaiturilla ensin melkein tunnin. Arvioitua lähtöaikaa korjattiin uudestaan ja uudestaan 10 minuutin päähän, joten siitä laiturilta ei oikein voinut lähteä poiskaan kahville tms.

Sitten kun juna vihdoin tuli, siinä oli ulkoseinässä olevat vaunujen numerot totaalisen sekaisin sähkövian takia. Oli vaan pakko hypätä johonkin vaunuun arviolta. Oli tietenkin ihan täyttä. Kysyessäni konduktööriltä, missä paikkani sijaitsee, hän katsoi lippuani ja kertoi, että se on "toisen yksikön puolella" (Kaksi Pendolinoa kytkettiin siihenkin aikaan nokakkain, jolloin toisesta ei pääse toiseen kuin ulkokautta). Eli kun juna pysähtyy Tikkurilassa, täytyy kulkea toiseen yksikköön ulkokautta. Ystävällinen konduktööri kuitenkin valisti, että jos tarvitsee käydä vessassa, kannattaa tehdä se tämän yksikön puolella, koska siellä toisella puolella ei toimi yksikään vessa. Katsoin kellosta ja arvioin, että kyllä nyt Tampereelle saakka jaksan. Ei olisi pitänyt olla ihan niin optimistinen.

Nimittäin eipä kauaa ehdittu matkustaa, kun matkanteko muuttui mateluksi, ja meille kuulutettiin, että valitettavasti junan kallistusjärjestelmä on pettänyt, joten junalla ei voi ajaa lähellekään sen maksiminopeutta. Siinä vaiheessa mietin, että olisi _ehkä sittenkin_ pitänyt käydä varuiksi vessassa. Jossain Toijalan ja Tampereen välimaastossa juna hyytyi sitten kokonaan. Kuulutettiin, että joku akseli on mennyt rikki. Jouiduimme odottamaan varaveturia hilaamaan meidät sieltä pois. Kupla otsassa aloin vilkuilla kelloa. Kyllä se varaveturi sitten lopulta tuli, eikä tarvinnut pissiä housuun, mutta ei kaukanakaan ollut. Juna saapui lopulta Tampereelle melkein kolme tuntia myöhässä.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä