SE TÄYDELLINEN IKÄERO SISARUKSILLE?

Varmasti moni vanhempi on miettinyt sitä täydellistä ikäeroa sisaruksille. Heti sen jälkeen, kun päätös siitä täydellisestä lapsiluvusta on tehty.
Ihan puhtaasti itsekkäistä syistä en halunnut lapsia kovin pienellä, alle kahden vuoden ikäerolla. Halusin tutustua rauhassa esikoiseen, antaa jakamattoman huomion pitkäksi aikaa ja hemmotella ainokaisen piloille…
Ja vaikka toinen lapsi ei tulekaan kokemaan ikinä noita ainoan lapsen etuuksia, uskon kuitenkin, että isommalla ikäerolla pystyn keskittymään vauvaankin paremmin, kuin jos isoveli olisi itsekin vielä lähes vauva.
Varovaisena haaveena oli kolmen vuoden ikäero sisaruksille, silloin esikoinen olisi jo melko omatoiminen, omasta mielestään hyvinkin iso poika, mutta kuitenkin edelleen vielä niin pieni. Onnekkaita olemmekin, sillä ikäeroksi on tulossa kuukausi tai pari päälle tuon kolmen vuoden, riippuen miten tämä vauva päättää maailmaan tulla.
Mun mielestä on myös ihanaa, että tällä ikäerolla on oikeastaan kaikki vauvoihin liittyvä jo päässyt unohtamaan, ja saan kokea tuon ihmeellisen vauvavuoden taas uudelleen. Veikon kanssa vauvavuosi oli superhelppo, ja tietenkin nyt hattaranpunaisissa kuvitelmissani näen tulevankin vauvavuoden samanlaisena… 😉
Ihanaa on myös, että isommalla ikäerolla saan nauttia tuosta pikkulapsiajasta pitempään, kuin jos lapset olisivat suht saman ikäisiä. Vaikka sitä monesti visioikin jo tulevaa, sitä kuinka elämä helpottuu lapsen kasvaessa, olen sitä mieltä, että jokainen hetki on ollut juuri sitä parasta aikaa ja juuri se paras ikä mikä voi olla.
Varmasti pienemmällä ikäerolla sisaruksista on aikaisemmin seuraa toisilleen, mutta toisaalta isommalla ikäerolla voi sisarussuhde olla aluksi toisenlainen. Isosisarus voi ylpeänä osallistua pikkuisen hoitoon, opettaa tälle uusia taitoja ja myöhemmin saada pikkusisaruksesta leikkikaverin.
Niin ja se täydellinen lapsiluku. Se on meillä kaksi, tuo standardi minkä mukaan lähes kaikki on tässä yhteiskunnassa mitoitettu, niin perheille myytävät lippupaketit kuin autotkin. Optimaalisin ja odotetuin ikäerokin lienee se kaksi vuotta, joten tehdään me poikkeus nyt siinä… 😉
Kuvien vaatetuksesta sen verran, että sattumoisin pojalle tuli päälle ihanan raikas sini-puna-valkoinen asu. Tykkään tuosta väriyhdistelmästä tosi paljon, niin kesäinen. Housut ovat Pompin alelöytö, teeppari Hilfigerin, tennarit Conversen ja päähän lapsi valitsi itse oman lempparinsa, punaisen Ralph Laurenin lippalakin.
Asusteena joltain kesän markkinoilta lapsen valitsema tikkari, joka on odotellut kaapissa sopivaa herkutteluhetkeä… 😉
Ainoa huono puoli tuossa isommassa ikäerossa on muuten vaatteiden pitkä jemmailuaika! Haluan säästää pikkusisarukselle isoveljen kaikkein ihanimpia vaatteita, mutta kolme vuotta on melko pitkä aika säilyttää vaatearkistoja vaatehuoneessaan… 🙂
Mikä on teidän mielestä täydellinen ikäero sisaruksille?
Vai voiko näitä edes mielestänne suunnitella?

Millaisilla ikäeroilla teidän lapset ovat syntyneet?

Ps. kurkkaa alta myös eilisillan postaus Molon ja Lindexin tähdistä! 🙂

Kommentit

28 kommenttia
Avatar

Meillä on tällä hetkellä yksi lapsi. Hän on juuri neljä eikä toista ole toiveissa. Ikäeroa voi tulla kaikkea viidestä-kymmeneen vuoteen, ei ole "suunnitelmia". Tai sitten jää vain hän 🙂 Emme missään nimessä halunneet kahta pientä (pieni on minusta alle 5v).

Avatar

Joskus tätä itsekin pohdin blogissa. Toki ei meilläkään mennyt niin kuin käsikirjassa olisi suunnitellut, mutta ikäeroksi ajateli juuri jonkun lähempänä 3v. Ikää eroa on aika tarkat 3v 3kk 2vk. Kamalin ikäero ikinä – meillä. Tuskin pätee yleisesti, riippuu niin paljon lasten luonteista. Jos jotain positiivista hakee niin esikoinen ehti olla pitkään se ainoa, saada huomiota yllinkyllin kaikilta, oppia kuivaksi, oppia syömään itse ja pukemaan jne, kohtuu omatoimiseksi. Mutta luonteeltaan taas muuttui vauvan synnyttyä kovasti ja on välillä aika haastavaa. Joskus jälkiviisaana olen miettinyt, että olis pitänyt yrittää nämä ihan peräkkäin. Mutta voihan se olla, että hulluksi olisi tullut 😉 Nyt on kyllä just se fiilis että jos joskus ikinä maailmassa jostain syystä tulis vielä yksi niin ei pitkään aikaan.

Niin ja suunnittelusta, toisilla se onnistuu ja kaikilla ei. Jotkut tulee raskaaksi heti, mutta aika moni tuntemani kuitenkin joutunut odottelemaan pidempäänkin 🙂

Avatar

Voi ei, ja mä kun oon ajatellut että tuo olisi paras ikäero ikinä 😀 Mutta tosiaan varmaan aivan lapsikohtaista, toivotaan että meillä sujuu hyvin 😉

Avatar

Se täydellinen ikäerohan riippuu niin paljon sekä lapsista että vanhemmistakin, mutta meille se oli 2 vuotta. Ja toki sitä silloin alkuun toisinaan mietti, että olisi pitänyt odottaa kauempaa, että esikoinen olisi ollut vähän isompi, mutta kyllä se aika täydelliseksi on osoittautunut pian sen jälkeen kun vauvavuosi oli ohi. Niin hyvin sujuu leikit jne. ja osin samoja vaatteitakin saavat käyttää, erityisesti pipoja ja asusteita, vaikka eri sukupuolta ovatkin 🙂 Lapset nyt 3 ja 5, ja kolmannesta haaveillaan ja yritetään 😉 Vielä kerran se kaikki ihanuus ja rankkuus <3 Oikein hyvä syksyä ja loppuodotusta teille!

Avatar

Meillä tosiaan tuo 3 vuotta tuntuu nyt täydelliseltä ikäerolta, nimenomaan vanhempien kannalta 😉 Mutta toivotaan, että lapsistakin ikäero tuntuu sopivalle ja saavat toisistaan vähän isompina sitten leikkiseuraa 🙂 Kiitos! 🙂

Avatar

Joskus suhteemme alkuaikoina mietimme mieheni kanssa että ihanteellisinta olisi saada lapset alle kolmekymppisinä ja mahdollisimman pienellä ikäerolla. Harvoin kaikki menee niin kuin ajattelee! Nyt meillä on tytön ja isomman pojan välillä noin 4 vuotta ja pojan ja pienimmän ikäero noin 3 vuotta.

Jälkiviisaana voin sanoa etten olisi nuorimman erittäin rankkaa vauvavuotta kestänyt jos ikäero olisi yhtään pienempi. Ennemminkin olen muuttanut mieltäni sillä isompien lasten 4 vuoden ikäero tuntui mukavalle ja tämä 3 vuotta taas kaikki voimat imevälle. Ehkä mielipide olisi toinen jos pienimmän elo ei olisi ollut näin vaikeaa.

Sen olen kuitenkin erittäin hyvin oppinut etten itse voi lasten pieneen ikäeroon juurikaan vaikuttaa. Vaikka kuinka toivoisi mahdollisimman lyhyttä niin siitä voi tulla useita vuosia. Joskus luonto on ehkä viisaampi kuin omat ajatuksen!

Avatar

Vaikka meillä oli esikoisen vauvavuosi ihan superhelppo, niin tuota olen juuri miettinyt, että jos pikkusisarus onkin vaativampi tapaus, niin itse pääsee helpommalla kun toinen on jo vähän isompi… Ikäeroon ei tosiaan varmastikaan aina voi itse vaikuttaa, siksi pidänkin meitä tosi onnekkaina, että meille on tulossa lapsille juuri tuo meidän toivoma ikäero 🙂

Avatar

Mä en ole koskaan ajatellut että kolmen vuoden ikäero olisi suurehko ikäero. Mielestäni se on kohtuullisen pieni ikäero. En usko että on olemassa mitään absoluuttista täydellistä sisarusten ikäeroa. Se riippuu ihan perheen kokonaistilanteesta. Oli sisarusten ikäero pieni tai suuri voivat lapset olla keskenään läheisiä. 🙂

Avatar

No joo, eihän se tosiaan mikään suuren suuri ikäero olekaan, itselläni on sisaruksiini 5 ja 7 vuoden ikäerot, joten ainakin siihen verrattuna tuo 3 vuotta on kohtuullisen pieni ikäero 🙂

Avatar

Meillä esikoisen ja kuopuksen ikäero on 2v9kk. Nyt toisen ja kolmannen väliin on tulossa ikäeroa 7 vuotta. Sitä en tiedä pitääkö hänelle tehdä kaveri, mutta nyt tuntuu hyvältä, kun isommat on jo isoja. Kovasti Eka ja toka leikkivät yhdessä ja heillä on läheinen suhde, joten Se mietityttää jääkö kolmas yksinäiseksi, mutta itse olen perheestä jossa kaikilla on iso ikäero (min. 5 vuotta) ja hienoa on sekin ollut.

Anna

Avatar

Itse olen sisaruksista vanhin, ikäeroa sisaruksiini on 5 ja 7 vuotta, ja mukavalle sekin on tuntunut kun ei muusta ole kokemusta 🙂

Avatar

Mulle riittäs yksi lapsi, mutta jos useampia niin 3-4 vuotta ois hyvä ikäero. Juurikin sen takia että edellinen lapsi olisi selkeästi isompi ja omatoimisempi jo. 🙂

Avatar

Uskon kyllä, että tuo helpottaa kovasti että isompi on jo melko omatoiminen, mutta pianhan sen sitten näkee.. 😀

Avatar

Monesti miettinyt näitä juttuja. Meille mitä ilmeisemmin tulee kaksi sarjaa. Tyttöjen ikä ero melkein tasan 2v ja meistä aivan loistava ikäero. Tytöt menneet vähän kuin samana settiä. Haaveilin kolmannesta samaan syssyyn, mutta jälkikäteen ajateltuna ihana, että meni näin. Nyt tulee taas 2v ikäero.

Avatar

Kiva kuulla, että teillä tuo 2 vuoden ikäero on osoittautunut hyväksi 🙂 Tuolla ikäerolla kyllä lapsista on varmasti toisilleen seuraa jo melko pieninä :))

Avatar

Meidän tytöillä on 6v ikäeroa, ehkä vähän turhan iso leikkien ym. kannalta, mutta on siinä paljon hyvääkin. Tytöt touhuavat kyllä yhdessä kokoajan enemmän, ja tuo ikäero mahdollisti myös mut jäämään kotiin esikoisen ensimmäisiksi koluvuosiksi. Mahdollinen kolmonen saisikin sitten tulla vähän pienemmällä ikäerolla, 2-3v on mun mielestä kaikenkaikkiaan aika täydellinen ikäero. 🙂

Avatar

Mulla on 5 ja 7 vuoden ikäero sisaruksiini ja aika vähän meillä yhteisiä leikkejä oli. Mutta isompana ollaan sitten oltu enemmän yhdessä, ja ihan mukavalle tuokin ikäero on aina tuntunut 🙂

Avatar

Ikäeroasia on itelläkin monesti mielessä pyörinyt, enkä tiedä onko sitä täydellistä olemassakaan. Ehkä tärkeintä on iloita siitä, että itse saa olla niin onnekas että tällaisia asioita voi ylipäätään suunnitella..

Me oltiin alunperin 2v ikäeron kannalla, mutta tytön eka vuosi oli niin raastava ettei vauvoja tullut mieleenkään hankkia lisää. Vasta 2 vuoden paikkeilla elämä on helpottunut huomattavasti, vaikka vieläkin Minea on aika takertuva ja helposti kitisevä. Nyt kyllä vähän huolestuttaa että tuo 2,5-vuotias on saanut kaiken huomion jo niin pitkän aikaa että nöyryys ja jakamisen ilo on menetettyjä hyveitä :D.

Avatar

Meillä taas oli eka vuosi ihan superhelppo, mutta siitäkin huolimatta ajatus alle 3 vuoden ikäerosta kauhistutti 😀 Ehkä ajatus siitä, että pikkusisarus ei olisikaan yhtä helppo tapaus sai miettimään isompaa ikäeroa… Meillä tietty myös Veikko saanut kaiken huomion koko 3 vuoden ajan, ja on kyllä monessa asiassa myös melko hemmoteltu tapaus, joten täytyy vain toivoa parasta että kaikki menee hyvin vieläkin kun vauva tulee… 😀

Avatar

Varmaankin 2-3 vuotta ikäeroa sisarusten välillä on se tyypillisin, niin itsellänikin on pikkuveljeni kanssa. Kovin fanaattinen tuon sisarusten suunnitellun ikäeron suhteen tuskin kannattaa olla, kun asiat ei kuitenkaan aina mene suunnitellusti. Täydelliseen ikäeroon vaikuttaa aika moni asia, se riippuu mm. vanhempien työtilanteesta, perheen tukiverkostoista, lasten sukupuolista, luonteista ja mahdollisista sairauksista jne. tselläni on kaksi poikaa, joiden ikäero on yli 14 vuotta ja vaikka sitä tuskin täydelliseksi ikäeroksi voi sanoa, meille se on ollut ihan hyvä, mm. siksi kun tukiverkostoja ei lähellä ole ja työtilannekin oli vanhemman pojan ollessa pieni jotain muuta kuin nyt. Käytännössä meillä oli vanhemman pojan kotona asuessa kolme "aikuista" perheen pienintä hoitamassa.

Avatar

Ihan lähipiirissä on tullut seurattua, ettei nämä lapsihommat tosiaan mene aina suunnitelmien ja toiveiden mukaan. Pidän meitä kyllä kovin onnekkaina, että meille on lapsille tuo meidän toivoma ikäero tulossa 🙂 Meillä on muuten tuo sama homma, ettei tukiverkostoja ole lähellä. Siksikin tuo 3 vuotta tuntuu sellaiselta ikäerolta, josta selvitään omalla porukalla 🙂

Avatar

Meillä ikäeroa 1v9kk ja oon sihen supertyytyväinen koska niillä aina yhteiset leikit.paljon seuraa toisistaan

Avatar

Tuolla ikäerolla tosiaan yhteisiä leikkejä varmasti on jo ihan pienestä asti :))

Avatar

Meillä ikäeroa on hivenen alle 2 vuotta ja meille se on juuri sopiva. Ei juuri ikäeroa ajateltu missään vaiheessa vaan esikoisen ollessa noin vuoden tuntui meistä vanhemmista vahvasti siltä, että nyt olisi toisen lapsen aika. Nyt on ihanaa seurata kuinka veljeksistä on seuraa toisilleen ja kuinka tykkäävät puuhata keskenään 🙂

Avatar

Alle 2 vuoden ikäerolla on kyllä varmasti paljon seuraa toisista 🙂 Toivottavasti tuolla 3 vuoden ikäerollakin niitä yhteisiä leikkejä löytyy ainakin sitten myöhemmin 🙂

Avatar

Meillä on neljä pientä lasta alle viiteen vuoteen! Ensimmäisten kahden ikäero on 1v3kk ja tykättiin siitä niin paljon että tehtiin sitten tämmöinen setti. Meillä ei puutu haleja suukkoja lasten kikatusta ja leikkiä (unohdetaan pyykkikasat leivänmurut ajoittainen meteli ;)!! Mutta siis en suosittele tätä kenellekään, tämmöinen omistautuminen lapsille ei sovi kaikille (kun kaikki ei siis viihdy kahdenkaan pienen kanssa tai kokee raskaaksi), ollaan otettu tämä ikäänkuin projektina ja meille tämä sopii, mies on koti-isähenkinen lapsille omistautunut tasapainoinen ja rauhallinen mies, itse taas olen aina halunnut suurperheen ja NAUTIN kun saan kuskata lapsia harrastuksiin ja kalenteri on täynnä 🙂 Onneksi tämän asian saa useimmat valita (siis ei tietenkään ole aina mahdollista) itselleen sopivaksi ja lasten edun nimissä niin kannattaa tehdä. Meillä toki vaikuttanut valintoihin se että kaikki ovat perusterveitä ilman allergioita ja ovat nukkuneet aina hyvin. En vaihtaisi tätä mihinkään!

Avatar

Itse olen isosta perheestä ja luulin pitkään (yli 10 vuotta kotoa muuttamisen jälkeen), etten ikinä halua yhtään lasta! 😀 Joten suureperheellisyys ei tosiaan ole jokaisen juttu, mutta varmasti ihanaa niille ketkä siihen haluavat ryhtyä :)) Meille tuo standardi, vanhemmat ja kaksi lasta, sopii oikein hyvin 🙂

Avatar

Itse olen 4 lapsisesta perheestä ja siksi neljä on itsellekin sopiva määrä. Kaipaan kotiin väkeä ja en viihdy yksin kotona, olen lisäksi niin läheinen kaikkien sisarusteni kanssa että halusin omilleni saman "kohtalon".

Uskon että se kuinka asia on koettu vaikuttaa paljon. Itselläni on ystävä joka ei edelleenkään halua yhtään lasta koska äitinsä on ollut perhepäivähoitaja ja hänellä on traumoja kun vieraat lapset tuli heti aamusta kotiin ja ei rauhaa koko päivänä 🙂

Vastaa käyttäjälle Rokkimimmi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä