YKSIVUOTIAS – POSTAUSSARJAN VIIMEINEN OSA

Täällä blogissa ollaan seurattu meidän vauvavuoden etenemistä kuukausipostauksissa (joista aikaisemmat löytyvät täältä: 1kk2kk3kk4kk5kk6kk7kk8kk9kk10kk, 11kk), ja tässä tulee vauvavuodesta kertoavan postaussarjan viimeinen osa.
Vauva (joka taitaa virallisesti olla jo taapero, vaikka ei vielä varsinaisesti taaperrakaan) täytti viime viikolla vuoden. Tuo synttäripäivä huilailtiin kotona kovassa kuumeessa ja jouduttiin perumaan sille päivälle varattu yksivuotiskuvauskin. Flunssan hellitettyä napattiin yhtenä päivänä kummeilta saatu ihana Vilacin potkuauto kainaloon ja käytiin ottamassa vähän valokuvia kauniissa syyssäässä. Kuvattava viihtyi hienosti kameran edessä. Ainakin kaksi minuuttia, haha. Kuvasaldo jäi siltä erää vähän suppeaksi, mutta onneksi me päästään ensi viikolla Piritta Lipiäisen kuvattavaksi, niin saadaan varmasti ihania kuvia meidän molemmista synttärisankareista.
Tämä yksivuotiskatsaus näyttää kyllä kovasti samanlaiselta, mitä 11kk-kuulumisetkin. 
Lapsi liikkuu konttien, joskus innostuu työntämään kävelykärryä, mutta ei vielä ole kovinkaan kiinnostunut kävelemään lähtemisestä. 
Ruokia syö hyvällä ruokahalulla, jos ne ovat puuroa tai jugurttia, lämpöiset sapuskat eivät kovin hyvin uppoa, ja suurin osa tarjotuista ruokalajeista on jo lähtökohtaisesti niin epäilyttävän näköisiä, ettei niitä viedä edes suuhun maistettavaksi. Ellei sitten tarjoilu ole lattialla, sieltä suuhun menee täysin suodattamatta niin hiekanjyvät, paperinpalaset, kuin koirien sisälle kantamat havunneulasetkin.
Hampaita ei ole suussa vielä yhtään, mikä tietenkin lisää vähän haastetta ruokien miettimiseen (hammaslääkärin näkökulma asiaan oli, että mitä myöhemmin, sen parempi. Näin mahdollisuus välttää kariesbakteeri on parempi). 
Nukkuu meidän vanhempien sängyssä (kyllä, vieläkin) ja lipittää maitoa lähinnä öisin. Olin suunnitellut imettäväni vuoden ikään neuvolan suositusten mukaisesti, mutta nyt en kyllä yhtään osaa sanoa kauan vielä jatkan. Meidän yöt vaan sujuu nyt näin tosi helposti. Ja joo, onhan siinä myös sitä luopumisen haikeutta, pian meillä ei ole enää vauvaa, vaan kaksi leikki-ikäistä lasta. Jospa pitämällä vauvaa vierelläni saan ajan pysähtymään hetkeksi.

Myös isoveljellä oli mielipiteensä vauvavuoden päättymisestä.
Millaista nyt on, kun pikkuveli on jo yksivuotias, eikä enää vauva?
Milloin sille kasvaa hampaat? Varmaan satavuotiaana!

Mikä on erilaista, kun pikkuveli on vuoden ikäinen?
Se on isompi ja osaa seistä ja istua. Ja sanoa ei.

Osaako se sanoa muuta, kuin ei?
Pää pää, pii poo, king kong.

Mitä pikkuveljet tekee?
Leikkii vauvaleikkejä.

Mitä isoveljet tekee?
Vahtii pikkuveljeä ja leikkii ja piirtää. Ja juo superjuomaa.

Mitä te nyt tykkäätte leikkiä yhdessä?
Piirrellä ja askarrella. Mutta ei pikkulegoilla.

Osaako pikkuveli jo piirrellä ja askarrella?
Ei.

Mikähän pikkuveljestä tulee isona?
Poliisi tai palomies. Tai sairaanhoitaja.

Mitä teissä on samanlaista?
Meillä on samanväriset tukat. Ja otsa. Ja iho. Mutta eri tuntuinen.

Minkälaisia yksivuotiaat on?
Sellasia vauvoja mun mielestä.
Tähän päättyy postaussarja vauvavuodesta. Pikkuveljen kuulumisia varmasti jossain määrin blogista löytyy jatkossakin, mutta pääasiassa tästä eteenpäin keskitytään niihin pinnallisiin juttuihin, vaatekaapin sisältöön ja pohditaan lastenhuoneen sisustusratkaisuja.
Lastenhuoneet meillä meneekin nyt vähän uusiksi, ja varmaan aika pian pääsenkin esittelemään teille poikien uutta yhteistä makuuhuonetta! 
Mitäs teidän vuoden ikäisille kuuluu?

Kommentit

11 kommenttia
Avatar

Hei! Vähän ohi aiheen,mutta.. Mistä tuo auto on ostettu/minkä merkkinen,jotta voisin googlata ja etsiä jälleenmyyjiä?! -I 🙂

Avatar

Meillä tulee ihan pian 2v täyteen nuorimmalla. Tuntuu, et toinen on jo niin iso ja osaa vaikka mitä mut toisaalta niin pieni (juo edelleen yöllä maitoa tuhat kertaa). En oo ehtinyt mitään valtavaa haikeutta kokea varmaan noiden yöherätyksien takia 😀 Isompi kun nukkui melkein syntymästä asti täysiä öitä 🙂

Avatar

Mua ei oikeastaan ole nuo yöheräämiset haitannut, kun molemmat on nukkuneet pikkuisena vieressä, mutta onhan sekin varmasti sitten mukavaa, kun joskus taas saa nukkua yöt heräämättä aamuun asti 😀

Avatar

Niin suloinen yksivuotias! Ja ihana lahja! Me ostettiin tuo sama auto meidän 1-vuotiaalle lahjaksi. Meillä tosin on jo punainen samanlainen, mutta kyllähän niille käyttöä on tällaisella poikaporukalla 😀 Käytiin ottamassa eilen 1-vuotiskuvia. Ykkösauto raahattiin mukana studiolle, samoin kyhäämäni "kuumailmapallo" ja ties mitä rekvisiittaa. Kunpa joskus pääsisin katraani kanssa Piritta Lipiäisen kuvattavaksi. Meidän yksivuotias oli, flunssasta huolimatta (ei onneksi kuumetta) helppo kuvattava, iloinen oma itsensä ja tosi yhteistyökykyinen 🙂 Lisäksi otettiin veljeskuvia. Monta yhteistä juttua on meidän ja teidän "taaperolla". Täälläkään ei vielä juurikaan taaperrella. Jonkun verran sohvan reunaa pitkin ja muutaman askelen taaperokärryn kanssa, mutta pääasiassa konttii (tarvittaessa tuhatta ja sataa). Meillä on yösyötöt saatu loppumaan, mutta päivisin yhä tisuillaan. Kahden ekan lapsen kohdalla "noudatin oppikirjoja" ja lopetin imetyksen aika tasan 1-vuotiaana. Kahdella seuraavalla lopetin lapsen ollessa vähän vajaa 1v4kk eli silloin, kun lapsi joi jo suht normaalisti lehmänmaitoa ruuan yhteydessä. Viimeiset ajat annoin rintamaitoa vaan aamulla ja illalla ja aika lapsentahtisesti se sitten lopetettiin. Toivon että tämä viimeinenkin kerta noudattelisi aika samanlaista kaavaa. Kiinteitä ruokia meillä syödään ihan hyvin, mutta kökkäreiset ruuat saa helposti aikaan yökkörefleksin. Päiväunia nukutaan kahdet, hieman vaihtelevalla menestyksellä. Yöt poikanen nukkuu omassa sängyssään, se on ollut meille paras ratkaisu, tosin aamuviideltä "siirtyy" meidän väliin nukkumaan. Melkoinen äitivaihe meillä on tällä hetkellä menossa ja tuntuu, että mun kylkeen on kasvanut joku kiinni 😉 Hampaita oli 1-vuotispäivänä kuusi, nyt seitsemän. Munkin mielestä ollut parempi mitä myöhemmin hampaat on tullu. Yhdellä tuli eka hammas jo 5,5kk iässä, muilla 7-9kk. Muutama sana meillä sanotaan,osataan pyörittää päätä "ein merkiksi" ja vilkuttaa, muttei vielä taputtaa. Käydään muskarissa ja siitä meidän rytmihytkyjä on tykännyt kovasti.

Avatar

Ihanan kuuloista rekvisiittä teillä ollut kuvauksissa! Meillä olisi tarkoitus synttärikuvien lisäksi myös ottaa veljeskuvia ja koko perheestä myös. Ollaan tähän saakka otettu aina synttärikuvien yhteydessä myös perhekuvia, ja se on ollut kiva tapa, että edes kerran vuodessa päästään koko porukka samaan kuvaan 😀 Meilläkin oli tuommoinen äitivaihe hiljattain, ihan kuin olisi koalanpoikanen kasvanut kylkeen kiinni 😉

Avatar

Ihanaa, kun olet kirjoittanut ylös kehityksestä koko vuoden ajalta. 🙂

Avatar

Nämä kyllä unohtuu aina niin nopeaa, että mukava kun ovat muistissa 🙂

Avatar

Meidän yksi vuotias (virallisesti 2 viikon päästä) sanoo äitä, sekä veljen nimen hienosti. Nousee tukea vasten ja kävelee muutamia askeleita. Hampaita on suussa jo 8! Aika jännä miten eri tahtiin hampaita voi tulla. Puree kipeästi kun tykkäilee.

Avatar

Meilläkin yksivuotias sanoo äiti, ja silloin aina isoveli koittaa opettaa vauvaa sanomaan omaa nimeään 😀 Ei kyllä muita sanoja vielä tule, vaikka yritystä on kovasti höpötellä 🙂

Avatar

Haha päivän hyväntuulisimmat naurut sain noista isoveljen kommenteista -IHANA <3 😀

Avatar

Nuo on kyllä ihan parhaita aina, pitää aina välillä muistaa vähän haastatella 😀 <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä