Syy blogihiljaisuuteen: Erikoinen rintatulehdus tupla-antibiooteilla

 

On tainnut vierähtää viikko edellisestä postauksesta, pahoittelut! Instassa (@kotikumpulassablogi) meitä seuraavat ovatkin varmasti huomanneet, että sain kuin sainkin sitten oikein kunnon rintatulehduksen näihin ensi viikkoihin. Rintatulehdus minulla on ollut jokaisen lapsen ollessa vauva, eikä tämäkään nyt sitten poikkeus päässyt olemaan. Rintatulehdus on tosi kurja ja tällä kertaa olen ollut tosi kipeä. Aiemmat kolme tulehdusta ovat olleet suhteellisen iisejä tähän verrattuna enkä taida ihan vielä olla kokonaan kunnossa.

Vauva täytti lauantaina kaksi viikkoa ja samana aamuna oikea rinta antoi ensimmäiset merkkinsä tulehduksesta. Se oli ihan eri tavalla kipeä kuin mitä nyt yleensä maidon noustua, ja siihen nousi punaisia läikkiä sekä juovia. Tunnistin oireet alkavaksi rintatulehdukseksi ja yritin hoitaa tulehdusta kotikonstein, mutta illalla sitten nousi kuume yli 38 asteeseen. Olin kaksin kotona vauvan kanssa, joten otin yhteyttä lääkäriin Mehiläisen Digiklinikan kautta, sillä vauvan kanssa Acutaan lähteminen ei ollut mielestäni vaihtoehto.

Lääkäri tarkenteli oireita ja määräsin Kefexin -kuurin. Kefexin on antibiootti, joka yleensäkin rintätulehdukseen ensimmäisenä määrätään ja usein se onkin se, joka auttaa. Niin se on minullakin auttanut aiemmilla kerroilla ja ainoa huono puoli on ollut se, että vauvoilla on masut menneet sekaisin ja he ovat saaneet peppunsa antibioottiripulista verille sekä inhottavat masuväänteet maitohapoista huolimatta. Kefexin kun erittyy rintamaitoon kuitenkin jossakin määrin. Kaikki vauvat eivät reagoi, joten jatkoin kuitenkin oman maitoni antamista vauvalle.

 

 

Ei mikään ihan tavallinen rintatulehdus

Sunnuntaina kuume oli 39,5 astetta koko päivän. Buranalla se onneksi kuitenkin laski ja olo oli muutaman tunnin ihan siedettävällä tasolla. Rintatulehduksessa on tyypillisesti alkavan flunssan oireita, eli vilunväreitä ja niin sanotusti tiejyrän alle jäänyt olo. Kuume kuitenkin oli tosi korkea, joten varsinkin, kun minulla ei kuume helpolla nouse, olo oli todella kehno. Lauantain ja sunnuntain välisenä yönä meinasin pyörtyä pariin otteeseen herätysten lomassa ja loppujen lopuksi päädyin tyhjentelemään tissejäni keittiön lattialle.

Maanantaina oli vielä päivän ajan lämpöä ja iltapäivällä kuume taas nousi. Otin uudestaan yhteyttä lääkäriin ja sain lähetteen labraan tulehdusarvoja tarkastuttamaan. Sovittiin, että jos kuume on 38:ssa asteessa vielä tiistaina aamulla, menen labraan ja lääkärin vastaanotolle. Tiistaina ei aamulla ollut kuumeesta enää jälkeäkään ja olo oli jo melkein normaali koko päivän. Yöllä jaksoin hyvin hoitaa syötöt ja vaipanvaihdot ym. säädöt, mutta tunsin aamuyöllä kuinka toinen rinta alkoi kipeytyä ja kuume nousta.

Keskiviikkona aamulla kuumemittari näytti 38,5 ja olo oli hirveä. Päätä ja niskaa särki enkä meinannut pystyssä pysyä. Kaikkein erikoisimmalta tuntui se, että nyt vasempaan rintaani oli ilmestynyt punaisia läikkiä ja juovia. Tulehdus oli siis iskenyt toiseen tissiin! Maalaisjärjellä ajatellen sen ei pitäisi olla mahdollista, jos antibiootti kerran oli tehonnut jo tulehduksen aiheuttaneeseen pöpöön. Eipä siis sitten auttanut muu kuin varata aika Mehiläiseen ja mennä vastaanotolle labran kautta.

 

 

Uudet, tujummat, antibiootit

Tulehdusarvot eivät onneksi olleet korkeat, 45 näytti verikokeen tulokset. Lääkäri tarkenteli oirekuvaani ja tutki rintani. Hän tuli siihen tulokseen, että määrää minulle laajakirjoisemmat antibiootit, sillä Kefexin ei ilmeisesti ollut purrut kaikkiin pöpöihin, joita rikkinäisistä nänneistä oli elimistööni päässyt. Sain reseptin Flucloxacillin Orion -penisilliiniin ja siitä vielä korkean annostuksen. Vuorokaudessa tabletteja popsin nyt sitten kuusi kappaletta ja tämäkös on tälläiselle hieman antibioottivastaiselle ihmiselle pohdintaa aiheuttava juttu.

Kuurin syön ilman muuta, sillä en tahdo sairaalaan tiputukseenkaan ja aloitinkin sen eilen, keskiviikkona, päivällä. Eilisen kuume oli iltaan asti 39,5:ssä asteessa ja en muista, onko oloni koskaan ollut niin huono kuin eilen. Makasin sohvalla ja itkin kun minuun sattui niin paljon. Burana alkoi jossain vaiheessa taas auttamaan ja sain nukuttua muutaman minuutin. Sitten oloni alkoi paranemaan nopeasti ja lähenteli illalla jo normaalia. Yöksi otin vielä Buranaa (parasetamolia ei kyseisen antibiootin kanssa suositella) ja yölläkin olotila pysyi hyvänä.

Tänään olen jaksellut jo aika hyvin, eikä kuumettakaan enää ole ollut, joten uskallan varovasti toivoa, että tämä penisilliini nyt tehoaisi niihin pöpöihin, jotka tulehduksia aiheuttavat. Mies oli tänäänkin töissä, yrittäjä kun on, ja ottaen huomioon, että eilen olin vielä aivan kamalan huonossa kunnossa ja lähes 40-asteen kuumeessa, olen jaksanut hurjan hyvin hoitaa lapsia ja vieläpä pysynyt tolpillani. Yrittäjänä miehen isyys- ja kesälomat ovat sitä, että melkeinpä puolet päivästä menee töitä tehdessä ja loput sitten lomaillessa.

 

 

Vauva tosiaan täytti kaksi viikkoa ja pakko myöntää, että tämä vauvan kolmas viikko on kyllä mennyt minulta melkolailla ohi. Ensimmäisen viikon kuulumiset löytyy täältä ja synnytyskertomus täältä. Olen ollut lähinnä kuumeesta johtuen ihan pihalla koko nainen (en edes huomannut kirjoitusvirhettä lasten tekemässä ”kaksi viikkoa vanha” -kortissa) ja ylihuomenna vauva täyttää jo kolme viikkoa! Täytyy toivoa, että rintatulehdus olisi nyt selätetty ja nämä lääkkeet todella toimisivat.

Huomenna onkin jo perjantai, joten ihanaa loppuviikkoa kaikille! Pidetään huolta toisistamme ja myös itsestämme.

 

-R

 

Kommentit

6 kommenttia
Riika V. / Koti Kumpulassa

Kiitos! ❤️ On kyllä tosi kova ”tauti”. Mulle iski nyt vielä kolmas tulehdus perään ja sain kolmannen antibioottikuurin. 😔 Torstaina ultrataan ja tarkastetaan, että löytyykö mätäpaiseita, jotka pitää tulehdusta yllä. Jos löytyy niin ne sitten imetään tyhjiksi. Kuulostaa rajulta, mutta nyt jo alan olla siinä pisteessä, että mitä vaan kunhan kierre nyt loppuisi!

Avatar

💗

Riika V. / Koti Kumpulassa

❤️

Avatar

Itsekin rintatulehduksen takia kuin jyrän alle jääneenä, voin samaistua tähän kokemukseen! Mulla onneksi auttoi heti eka antibiootti. Mutta on kurja tauti ja sulla ollut vielä tavallista rankempi. Voimia toipumiseen!

Riika V. / Koti Kumpulassa

Kiitos ja tsemppiä sinnekin! ❤️ On kyllä varsin kurja tauti.

Avatar

Huh, itselläkin oli esikoisen kanssa rintatulehdus kaksi kertaa, ensimmäinen iski vauvan ollessa muutaman päivän ikäinen ja toinen kolmen viikon kohdalla. Muistan, että kuume nousi hetkessä korkeaksi ja olo oli niin huono, että en edes sängystä meinannut uskaltaa nousta. Voimia sinne tervehtymiseen!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä