Epäkuntoisena kohti 36. ikävuotta

 

Tämä saattaa nyt mennä hieman valituksen puolelle, pahoittelut jo etukäteen! En itse tykkää kun joku valittaa, ja vähän jo harmittaa tehdä sitä itsekin. Täytin perjantaina 35 vuotta eikä onneksi nyt vielä ainakaan ikäkriisi ole päässyt iskemään. Sen sijaan pienimuotoinen kriisi on päällä omasta voinnistani, joka on varsin epäkuntoinen. Syynä epäkuntoisuuteen on sitkeä rintatulehdus, tai oikeastaan kolmekin tulehdusta. Rintatulehdus uusiutui pariin otteeseen ja olen nyt ollut kolme viikkoa enemmän tai vähemmän kipeänä.

Kirjoittelin täällä minun parista ensimmäisestä tulehduksestani ja postauksesta käy ilmi, kuinka toinen rintatulehdus uusiutui heti. Nyt kävi vielä viikko sitten niin, että rintatulehdus uusiutui vielä uudemmankin kerran ja sain putkeen jo kolmannen antibioottikuurin, jota on nyt vielä tämä ja huominen päivä jäljellä. Tuntuu, että rintatulehdusten takia vauva-ajan ensimmäiset viikot on menneet ihan hukkaan, samoin kuin kesä. Olen itse ihan toipilas, jos en varsinaisesti sairas ja vointi ei todellakaan ole normaali.

 

Rintatulehdus uusiutui, suunnitelmat vesittyivät

Rintatulehdus uusiutui pariin otteeseen ja olen ollut varsin kipeänä. Kuumekin on tainnut yhteensä olla viikon verran melkein 40-asteessa ja vointi senkin takia varsin heikko. Olin mielessäni jo tehnyt kivoja kesäsuunnitelmia ja miettinyt, kuinka alan pikkuhiljaa taas treenailla. No, eipä ole tarvinnut muuta tehdä kuin olla kipeänä sisällä. Tisseihin on sattunut synnytyksestä asti ja rintatulehdukset ovat saaneet tilanteen räjähtämään ihan käsiin. Ja sitten tietty se kuume ja sen mukanaan tuoma horkka.

Olin suunnitellut, että vietämme vauvan kanssa niin paljon aikaa ulkona kuin vain voimme. Suunnittelin, että katselemme kuinka isommat lapset uivat porealtaassa, teemme vaunulenkkejä ja käymme useasti mökillä, jonne on vain vartin ajomatka. Suunnittelin aloittavani ihanan lempeät joogaharjoitukset kun vauva nukkuu ja ajattelin, että saisin pikkuhiljaa oman kroppani takaisin. Todellisuudessa ulkona en ole pystynyt olemaan, sillä pienikin tuulenvire sattuu rintoihin niin kuin niihin heitettäisi sata puukkoa ja treenaamaan ei ole asiaa kipeänä.

Olen siis kökkinyt suurimman osan ajasta sisällä lämmin kaurapussi tissien päällä, syönyt Buranaa ja antibiootteja sekä tyytynyt lantionpohjalihasten treenaamiseen. Tärkeää sekin, mutta ei sitä, mitä olin kuvitellut. Olen edelleen vankina omassa kropassani, nyt tällä kerralla tissieni takia, kun aiemmin vankina minua piti raskausmasu. Vankeus tarkoittaa sitä, että en pysty tekemään asioita, joita haluan ja, jotka ovat minulle tärkeitä. Jopa vauvan sylissä pitäminen sattuu edelleenkin tisseihin ihan hurjan paljon, pumppaamisesta puhumattakaan.

 

 

Piste asioiden suunnittelulle

Asioita ja elämää on ihan turha suunnitella tai luoda minkäänlaisia odotuksia, sillä harvoin ne kuitenkaan toteutuvat. Nytkään, jos en olisi suunnitellut vauva-aikaa, ei varmasti harmittaisi ja ahdistaisi näin paljoa. Toki kipeänä oleminen harmittaa aina, mutta minua ei ahdistaisi niin paljoa tämä kesän hukkaan valuminen, jos en olisi luonut odotuksia tulevasta. Tuntuu, että vauva-aika valuu hukkaaan kun en edes pysty sylittelemään vauvan kanssa niin kuin haluaisin.

Onneksi rintatulehdukset eivät ole vakavia ja omat ongelmani ovat kuitenkin hyvin pieniä. Asiat voisivat olla tosi paljon pahemmin ja olen todella kiitollinen ihanista lapsistani ja miehestäni. Olen kuitenkin jo ihan valmis lopettamaan imetyksen (tai pumppaamisen) ja välillä harmittaa, että taas kerran edes koko imetyshelv*ttiin ryhdyin. Olisi ollut niin paljon helpompaa ja mukavampaa kun olisin vain sairaalassa ottanut maidonnousun estävät lääkkeet ja syöttänyt vauvani korvikkeella.

Tässä sitä nyt kuitenkin ollaan ja tapellaan näiden maitohommien kanssa. Huomenna on tämän antibioottikuurin viimeinen päivä ja ei auta muu kuin toivoa, että tulehdus ei taas uusiudu vaan oloni nyt palaisi takaisin normaaliksi. Olisi ihana päästä kiinni vauva-arkeen ja nauttia siitä niin paljon kuin suinkin mahdollista. Olen tässä pohdiskellut, että kuinka monta viikkoa kärvistellä ennen kuin antaa periksi koko maidon pumppaamisen suhteen? Kuinka monta antibioottikuuria on siedettävä määrä minulle ja vauvalle?

 

 

Rintatulehdus uusiutui, mutta kaikki on paremmin kuin hyvin

Jotta tämä ei nyt ihan ruikutukseksi menisi, menee meillä muuten aika kivasti. Olen niin onnellinen, että vauva ja koko muukin perhe on terveenä ja yhdessä kotona. Enempää en voisi toivoa! Olen onnellinen, että minä olen sairastellut, eikä kukaan lapsista ja, että minullakaan ei ole mitään rintatulehduksia vakavampaa.

Tänään minusta tuntui jo hetkittäin hyvältä, mutta sitten hetkittäin taas epätoivo otti vallan. Tuntuu varsin hölmöltä olla ulkona helteessä takki päällä, jotta tisseihin ei sattuisi. Harmittaa kovasti, että vauvan sylissä pitäminen sattuu ja tuntuu siltä, että en todellakaan ole lapsilleni sellainen äiti kuin haluaisin olla. Tiedän kyllä, että tavalla tai toisella tilanne tästä saadaan paranemaan, ja jos maidon pumppaamisen lopettaminen on välttämätöntä olotilan paranemiseksi, niin sitten tehdään.

Ihanaa viikkoa kaikille. Muistakaa pitää itsestänne huolta!

 

-R

 

Kommentit

4 kommenttia
Avatar

Voimia Sinulle! 💕
Kipeänä kaikki värit haalistuu ja mielen valtaa harmaammat värit- niin luonnollista! Muistan rintatulehdukset, imetyshelvekon ja väsyn.. Aikaa on toki kulunut hurjasti, mutta muistan. Muistan noidannuolet ja toivottomuuden.. Vaan aina valo voittaa! ☀️ Jaksamista rankkoihin päiviin. 🧘‍♀️ Tänään oma teini kysyi, onko hienoa olla äiti. Sanoi tuntevansa paljon rakkaudentunteita minua kohtaan. ❤️ Tuntui uskomattoman hyvältä.

Avatar

Voi että jo kolmas perättäin 🙁
Toivotaan ettei uusiudu enää ja pääsette loppukesästä nauttimaan paremmin 🙂
Itsellä olis töitä vielä ens viikon pe saakka sit alkais Mammaloma kyllä aika menee äkkiä mutta ihana päästä näkemään vuokralainen <3

Avatar

Isot tsempit sinne!! Tiedän miten inhottavaa tuo on. Kokemusta on! Edellisen lapsen vauva-aikaan tuntu että mulla on kokoaika joku kohta tissistä kipeänä, jos ei tulehtunut. Kuljin lisälämpöjen kanssa kesällä, tein kaikenlaisia väkerryksiä tissin suojaksi, ettei tarvinnut kokonaan kääriytyä takkiin. Huh. Joten kaikki sympatia sinne. Lisäksi samaistun myös joogaharjoitusten puuttumisharmitukseen, samainen vauvavuosi meni kokonaan väsähtäneenä, olin aivan poikki, jos erehdyin tekemään vähänkin raskaamman joogaharjoituksen. Huhhei. Onneks niistä ajoista on jo noustu ylös. Saatu kroppa kestävämmäksi rautalisän, eteeristen öljyjen ja muiden ravintolisien avulla. Nyt kestää treenata ja viimeisimmän imetyksen aikana ei yhtäkään tulehdusta. Muutama tukos vain, josta selvittiin kotikonstein melko nopeasti.
Kyllä se helpottaa!
Ootko ottanu maitohapot nyt runsaaseen käyttöön antibioottikuurien aikana/jälkeen? Silläkin on paljon merkitystä, mitkä maitohapot. Olisi hyvä olla mahdollisimman montaa eri kantaa ja varmistua laadusta, että balteerit on varmasti elossa vielä vatsaan päädyttyä.

Avatar

Oletko kokeillut kaalta tisseihin? Itse useasta rintatulehduksesta kärsineenä voin sanoa että kaali on ihan paras apu tuohon.
Valtavan suuret tsempit sinulle.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä