Maitoallergiaa, refluksia, pahoja jumeja, yliväsymystä vai hampaita?

 

Meidän vauvan maitoallergiaepäilyistä olen kirjoitellut täällä, täällä ja täällä. Maitoallergian lisäksi meillä epäillään silent refluksia, johon olemme myös saaneet lääkityksen. En oikein tiedä, onko lääkkeestä ollut apua vai ei, enkä oikein tiedä onko ”allergiakorvikkeesta” tai maidottomasta dieetistänikään ollut apua. Osittain vauvan vointi on todellakin parempaa, eikä hän enää itke joka päivä suurinta osaa ajasta.

Mutta sitten välillä taas meillä itketään. Itketään ihan kamalan paljon! Silloin en oikein tiedä, että onko kyseessä mahdollisesti maitoallergia, silent refluksi, kropan pahat jumit vai yliväsymys. Vai tekeekö vauva hampaita? On tosi hankalaa kun ei varmaksi voi tietää, mikä vauvalla on. Toivoisi vain, että olo alkaisi helpottaa ja raastava itku jäisi pois. Itku on todella rankkaa kuunneltavaa, eikä huutavan vauvan hyssyttely tunnista toiseen ole helppoa. Kuitenkin kaikista kamalinta on se, että toisella on niin huono olla.

Ei meillä tosiaan onneksi kokoaikaa itketä ja aina välillä on tosi hyviäkin päiviä! Kiinteiden aloitus on vielä ainakin toistaiseksi sujunut hyvin, vaikka maidonjuonti välillä tuottaakin isoja hankaluuksia. Nyt itseasiassa muutamana päivänä vauva on saanut nukuttua päivällä jopa reilun tunnin uniakin, kun aiemmin unet ovat olleet korkeintaan 45 minuuttia. Olemme nyt näiden päikkäreiden kanssa tehneet kovasti hommia ja toivon kovasti, että se tuottaisi tulosta.

 

 

Öisin vauva heräilee aikalailla parin tunnin välein ja muutamana aamuna hän on nyt päättänyt herätä jo ennen kukonlaulua. Nämä aikaiset aamut saivat minut havahtumaan siihen, että päikkäreille tosiaan on pakko tehdä jotain. Ne päiväunet kun ovat se, joka vaikuttaa vahvasti myös niihin yöuniin ja aamuihin. Siksi on pakko saada päiväuniasia kuntoon! Onhan se nyt ihan selvä juttu, että jos vauva ei milloinkaan nuku kahta tuntia pidempää pätkää, alkaa univelka olla jo aivan hirmuinen.

Mutta eipä tämän kirjoituksen pointti oikein ollut mikään muu kuin pohdiskella, että miten meillä nyt menee. Mikä voisi johtua mistäkin. Voisiko itkuisuus johtua yksinkertaisesti vain vauvan kropan pahoista jumeista? Jos vauva vain on niin juminen, että hänen on vaikea olla. Mutta toisaalta, voisiko jumit muka selittää sitten suolisto-oireet? En tiedä! En yksinkertaisesti tiedä, mistä mikäkin oire johtuu, mutta toivon kovasti, että pikkuhiljaa alkaa helpottaa.

Ihanaa marraskuuta kaikille!

 

-R

 

Kommentit

8 kommenttia
Riika V. / Koti Kumpulassa

Kuulostaa järkeenkäyvältä! 😊 Meillä myös nyt kevyttä unikoulua menossa. Toivon, että saadaan kierre katkeamaan!

Avatar

Hei. Suosittelen kokeilemaan osteopaattia. Meillä auttanut kahta nuorimmaista. Voimia ja jaksamista. Huominen voi olla jo parempi. T. Karoliina

Riika V. / Koti Kumpulassa

Kiitos! ❤️ Me ollaankin osteopaatilla käyty kuukauden ikäisestä saakkka. 😊 Lisäksi vauvaa on hierottu nyt muutama viikko.

Avatar

Omasta kokemuksesta vinkkinä; kokeilkaa osteopatiaa tai vyöhyketerapiaa! Tsemppiä!

Riika V. / Koti Kumpulassa

Kiitos paljon! 😊 Meillä onkin molemmat vauva-arjessa mukana jo. ❤️

Avatar

Kokeilkaa osteopaattia vauvalle. Jos epäilet jumeja siitä vois olla apua 🙂

Riika V. / Koti Kumpulassa

Me ollaankin osteopaatilla käyty kuukauden ikäisestä saakkka! ❤️

Avatar

Kuulostaa ihan tosi paljon meidän pojalta vauvana. Monien pohdintojen kautta päädyttiin siihen, että hän oli vatsavaivojen yms takia oppinut huonoille unitavoille, jotka saatiin korjattua sitten unikoululla. Unijunan unikoulu pelasti silloin meidät. Ja kun unet sujuivat, tuli syömiseen hyvä rytmi, joka taas auttoi vatsaongelmiin hieman – ja se taas paransi unta!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä