Kotitalouskriisi 12.3.2018
TEKSTI Maria

Bakteeriystävällinen elämäntapa – Vastustuskykyni salaisuus?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Minua hieman huvittaa, kun ihmiset jakavat flunssantappojuomien reseptejä sairasvuoteelta. Oma näkemykseni on, että vastustuskyvyn rakentaminen on jokapäiväinen homma, joka muodostuu monesta pienestä tekijästä. Siinä vaiheessa kun pitää miettiä flunssantappojuomia ollaan jo pahasti myöhässä.

Tämä kirjoitus perustuu vain omaan kokemukseeni ja näkemykseeni. Olen nimittäin itsekin ihmetellyt, miksen ole koskaan flunssassa. Tai no, olen ollut nuhakuumeessa kolme kertaa 12 vuoden avioliiton aikana. Eli noin yksi flunssa kolmen vuoden välein. Tuntuu, että se on keskimääräisesti aika vähän, sillä olen kuullut kavereiden ja tuttujen sairastavan useita flunssia vuodessa.

Vaikka teen tietoisia valintoja, joilla ylläpidän vastustuskykyäni, olen silti itsekin hämmästynyt siitä, miten harvoin olen flunssassa. Nimittäin lapsena olin jatkuvasti flunssassa, keuhkoputkentulehduksessa, korvatulehduksessa tai angiinassa. Söin näihin lukemattomia antibioottikuureja. Pahin sairastelukierre taisi loppua teininä.

Myöskään meidän lapset eivät ole 2-4 ikävuoden jälkeen olleet kertaakaan flunssassa. Mikä on aika ihmeellistä! Jos geenit vaikuttaisivat lapsuusiän sairasteluun, niin minun geeneillä varustettujen lasten pitäisi todennäköisesti sairastella enemmän. Mutta toki lapsilla oli pieninä usein korvatulehduksia, mutten koskaan antanut niihin antibiootteja, vaikka lääkärit niitä innokkaasti määräsivät. Olen kertonut keinoista hoitaa lasten korvatulehduksia tässä kirjoituksessa.

Nyt pääsemmekin varsinaisiin keinoihin parantaa vastustuskykyä, ja uskon, että antibioottien käytön rajoittaminen on yksi niistä. Se on ainakin selkeä ero minun ja omien lasteni lapsuudessa. Minä söin antibiootteja ja sairastelin usein, omien lasteni kohdalla asia on täysin päin vastoin. Mitään tieteellistähän tämä omiin kokemuksiin vetoaminen ei ole, mutta tietääkseni aiheesta on myös tutkimuksia. Antibiootit häiritsevät kehon luonnollista mikrobistoa, jonka tehtävä on muun muassa suojella rajummilta mikrobeilta.

Bakteerit on hyviksiä

Jainalaismunkit lakaisevat kadun edeltään eivätkä syö saalaatinlehtiä jotteivät tappaisi vahingossa hyönteisiä. Heidän maailmankuvansa kieltää kaikkien elollisten tappamisen. Minä kyllä syön lihaa ja nitistän punkit, mutta mikrobien tappaminen on mielestäni väärin, tai ainakin turhaa ja jopa haitallista. Filosofiani mukaan, kaikella on paikkansa tässä maailmassa.

Opin rakennusterveysasiantuntijaopintojen mikrobiologian kurssilla, että kaikkia homeita on kaikkialla. Ympärillämme oleva ilma sisältää paljon erilaisia homeita ja mikrobeja, joihin emme voi mitenkään vaikuttaa. Vain kasvualusta ja sen olosuhteet määrittävät, mikä homeet missäkin menestyvät. Onkin aika mielenkiintoista, että rakennuksessa vauriokohdan materiaali ja olosuhteet määrittävät sen, mitkä homeet alkavat kasvaa ja lisääntyä. Uskon, että sama periaate pätee myös muihin mikrobeihin, eli bakteereihin, viruksiin ja hiivoihin.

Siispä lähes kaikkia bakteereja ja viruksia on kaikkialla, ainakin jos kulkee ihmisten ilmoilla, kouluissa, kaupoissa, päiväkodeissa, lentokentillä, bussissa ja niin edelleen. Olosuhde (esimerkiksi ihon tai limakalvon pinnan olosuhde) määrittää sen, mitkä bakteerit pesiytyvät minnekin ja ihmisen vastustuskyky määrittää lopulta sen, mikä mikrobi kenetkin sairastuttaa.

Hyvikset eli hyvät mikrobit suojelevat pahiksilta

Miten olosuhde sitten saadaan sellaiseksi, ettei se ole otollinen sairastuttaville mikrobeille? Minä uskon hyviin bakteereihin. Siitä, että lika, eli kohtalainen mikrobialtistus, on hyväksi vauvoille, on jo lukuisia tutkimuksia. En ymmärrä, miksi sama ei pätisi myös aikuisiin? Miksi lääkärit kehoittavat vauvoja leikkimään pihalla ja lattialla ja jopa laittamaan kädet suuhun, mutta aikuisten tulisi pestä käsiä hysteerisinä monta kertaa päivässä?

Itse en siis noudata hysteerisesti käsienpesuohjeita, mutta en myöskään suosittele tätä muille samantien käyttöön otettavaksi. Nimittäin uskon, että olen vuosien aikana kerännyt iholleni juuri sopivan keräilysarjan mikrobeja, jotka ovat valloitaaneet ihoni pinnan. Vieraille mikrobeille tai sairastuttaville mikrobeille ei vaan jää tilaa tai mahdollisuuksia menestyä. Miten olen sitten tässä ehkä onnistunut?

En ole vuosiin pessyt käsiäni pesuaineilla, jotka sisältävät säilöntäaineita tai sulfaatteja. En nimittäin halua, että ihoani suojaavat hyvät mikrobit kuolevat. Lian poistamiseen käsistä ei tarvita desinfioivia aineita, vaan tavallista aitoa saippuaa. Aito saippua ei tapa mikrobeja, mutta irroittaa ne ihon pinnalta. Sitten vesi tekee tärkeimmän työn, eli huuhtoo turhat mikrobit pois.

Ei suihkuun liian usein, juomavedestä kloori pois

Yksi harmillinen juttu on, että koska asumme kaupungissa, hanoistamme valuu kloorattua vettä. Klooria käytetään talousveden desinfiointiin. Kloori tappaa vedestä mikrobit, mutta teoriani on, että se voi tappaa myös ihon pinnalla olevat hyvät mikrobit. Siksi (ja koska olen laiska) en käy suihkussa joka päivä. Ja jos käyn kylvyssä, laitan kylpyyn emäksistä mineraalisuolaa, joka neutraloi kloorin. Vartaloa en pese koskaan millään aineilla ja säilöntäaineita sisältävien shampoiden sijaan käytän hiusten pesuun aitoa palasaippuaa, joka ei sisällä säilöntäaineita.

Jos kloori häiritsee mikrobeita putkistoissa, niin mitäpä muuta se tekisi ihmisen suolistossa? Siksi meillä on nyt ollut pari vuotta käytössä hanaan asennettu vedenpuhdistin, joka poistaa juomavedestä kloorin. Ja olen ollut kyllä todella tyytyväinen! En olisi ennen voinut uskoakaan, miten suuri makuhaittakin kloori on. Nykyään tuntuu hassulta mennä hienoon ravintolaan ja juoda kloorivettä, kun kotona saisi klooritonta gourmet-vettä. Ennen en siis tunnistanut kloorin makua niin selvästi, mutta nyt olen tottunut kloorittomaan.

Vedenpuhdistin maksoi noin 800€, mutta edullisempiakin voi löytyä. Toisaalta yksi keino päästä juomaveden kloorista on kiehauttaa ja jäähdyttää juomavesi ennen käyttöä. Tämä keino vie kyllä pidemmän päälle tosi paljon energiaa.

Ei kosmetiikan säilöntäaineita iholle

Tämä tuntuu jo niin itsestäänselvältä, mutta mainitsen sen vielä erikseen. Uskon, että yksi tärkeä juttu on välttää turhia säilöntäaineita myös muussa kosmetiikassa. Kaikki nestemäiset tuotteet sekä emulsiot eli kosteusvoiteet sisältävät säilöntäaineita, joiden tarkoitus on estää mikrobikasvua tuotteessa. Itse en laittaisi niitä iholleni siksi, etten halua häiritä luonnollista mikrobistoa.

Tämän takia en myöskään halua kotiini antimikrobisia esineitä tai antimikrobisia vaatteita. En myöskään haluasisi että lapset leikkivät ainakaan kovin paljoa säilöntäaineita sisältävillä leikkilimoilla.

Siivouksessakin vältän kaikkien antibakteeristen pesuaineiden lisäksi ihan tavallisia nestemäisiä pesuaineita, sillä ne sisältävät aina myös säilöntäaineita.

Tukea suoliston mikrobistolle ruualla

Yksi tärkeä osa vastustusukykyä sijaitsee suolistossa. Terveellä, hyvän vastustuskyvyn omaavalla ihmisellä on valtava määrä mikrobeja sekä eri mikrobilajeja suolistossa. Suoliston mikrobisto tarvitsee hyvät olosuhteet voidakseen hyvin. Mitkä tekijät sitten vaikuttavat suoliston olosuhteisiin?

Yksi suoliston olosuhteisiin vaikuttava tekijä ruoka, jota ihminen syö.

Meillä ruokavalio koostuu lähinnä kasviksista, marjoista, lihasta, raakamaidosta tehdyistä juustosta, oliiviöljystä ja pähkinöistä. Viljaa ja sokeria myös syödään, mutta vähän. Annoksessa suurin osuus on aina kasvikset. Hyvä esimerkki meidän perheen tavallisen arkipäivän ruuista on aamusmoothie aamupalaksi ja pastabolognese päivälliseksi.

Uskon, että myös kaikki prosessoitujen elintarvikkeiden säilöntäaineet vaikuttavat suoliston mikrobistoon, joten meillä vältetään säilöntäaineita ja sitruunahappoa sisältäviä ruokia ja juomia. (Katsopa miten moni tuote sisältää sitruunahappoa tai muita happoja, niin yllätyt!)

Aivot vaikuttavat suoliston olosuhteisiin

Toinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, millainen olosuhde suolistossa on aivot ja ajatukset. Kyllä! Nykyään puhutaan paljon siitä, miten suolisto vaikuttaa aivoihin, mutta yhteys toimii myös toisin päin. Tästä on jo muutamia tutkimuksiakin. Esimerkiksi tässä tutkimuksessa todettiin että aivojen stimulointi sähköllä paransi suoliston mikrobilajistoa. Toinen todiste tästä ilmiöstä, siis aivotoiminnan vaikutuksesta suoliston olosuhteisiin, on se, että monet ovat DNRS-aivotreenin avulla saaneet suurta apua suolisto-ongelmiin sekä ruoka-aine allergioihin sekä yliherkkyyksiin.

Sekin tiedetään, että stressi ja jopa lapsuudentraumat vaikuttavat suoliston mikrobistoon. Tai ehkä paremminkin ketju menee niin, että stressi ja lapsuudentraumat vaikuttavat aivojen toimintaan ja se taas vaikuttaa suoliston olosuhteisiin.

Haastavaahan tässä hommassa on stressireaktioiden tunnistaminen ja niistä eroon pääseminen. Se kun ei ole pelkästä päättämisestä kiinni. Itsekin väitin vuosia, etten ole stressaantunut, kunnes tajusin että itse asiassa todella monet asiat elämässäni aiheuttivat minulle stressireaktion. Ja tietoista stressireaktioista vapautumista olen saanut harjoitella jo yli vuoden.

Monet terveysintoilijat vannovat nykyään maitohappobakteerien nimeen, mutta uskallan väittää, että näistä ulkopuolelta tulevista hyvistä mikrobeista ei ole kovinkaan hyötyä, jos olosuhde suolistossa on sellainen, etteivät bakteerit siellä viihdy. Toki sekin voi parantaa aivojen toimintaa ja sitä kautta suolistoa, että uskoo saavansa jostain apua. Ennen en olisi sanonut tätä, mutta plasebo on erittäin vahva lääke.

Eli jos haluat suoliston hyville mikrobeille kotoisaksi, hoida aivojasi, mieltäsi ja syö hyvin.

Oudoin vinkkini – ajattele ettet koskaan sairastu

Nyt kun aivotkin astuivat tarinassa mukaan, jatkan aiheesta. En todella tiedä, voisiko tämä olla myös yksi syy sille etten ole koskaan kipeä, mutta mainitaan sekin! Viimeisin vinkkini on, että ajattele ettet koskaan sairastu.

En pelkää bakteereja, tartun raitiovaunussa rohkeasti käsitukiin. Ja saatan hyvinkin mennä syömään sormiruokaa samoilla käsillä. En myöskään pelkää flunssaisten ihmisten lähellä olemista. Moni varmasti kauhistelee, mutta olen tehnyt näin vuosikymmeniä enkä tosiaan ole huomannut tässä olevan minulle mitään riskejä. En ole myöskään kertonut lapsille kauhutarinoita bakteerien haitoista, vaan lapsille on opetettu erityisesti sitä aspektia, että ihollamme on uskomaton joukko hyviä mikrobeja, jotka käyvät joka hetki huimia taisteluita suojellakseen meitä pahisbakteereilta.

Ajatukset nimittäin vaikuttavat yllättävän paljon terveyteen. Ja joskus saatan olla vähän väsynyt, mutta en silloinkaan manaa flunssaa tai skannaile oireita. Olen kiitollinen tuntemuksista, mutta annan niiden olla. Luotan siihen, että upea mikrobijoukko ihollani tai viimeistään valkosoluni hoitavat asian minun puolestani.

Ja jos sattuisin sairastumaan, ajattelen että onpa ihanaa, nyt minulla on sitten vastustuskyky taas uudelle taudinaiheuttajalle.

Tässä tärkeimmät vinkkini:

  • varjele mikrbistoa, niin suolistossa kuin iholla
  • syö hyvin
  • suosi ruokia ja juomia, jotka eivät sisällä säilöntäaineita
  • tunnista stressireaktiot ja vapaudu niistä
  • suuntaa ajatukset positiiviiseen, ole kiitollinen

Toki olen aikaisemmin puhunut myös hyvän sisäilman merkityksestä terveydelle. Sekin on tärkeä juttu. Tässä vielä ajatuksia siitä, mikä sisäilmassa tai muissa ympäristön altisteissa sairastuttaa.

 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (17)

Uh, tästä pitäisi kirjoittaa pian. Meillä on osa rokotteista jätetty ottamatta. Ehkä voisi sanoa, että ne on jätetty pois, mitkä eivät olleet rokotusohjelmassa kun minä olin lapsi.




0
1 vastaus

Sataprosenttisesti kannatan elämäntapaasi. Sillä on varmasti valtavan hyviä vaikutuksia — muutenkin kuin mikrobiomin kannalta, joka yksinään on jo iso juttu! Ihastelen aina tervettä hehkuasi (oli kyse sitten henkisestä tai fyysisestä olemuksestasi), jota varmasti tukee hyvät elämäntavat.

Itsekään en ole saanut minkään sortin infektiotautia vuosiin, ja yhteen muutomme jälkeen mieheni on niin ikään sairastellut vähemmän kuin normaalipopulaatio. Paljon teenkin oikein (ja aina vain enemmän, sitä mukaan kun totun vanhoihin muutoksiin ja keksin miten soveltaa niitä omaan elämään sopivammiksi): en pese itseäni tai ympäristöämme hysteerisesti (enemmän vedellä kuin aineilla), kaikki ostamani pesuaineet ovat mietoja ja mahdollisimman ympäristöystävällisiä, syön terveellisesti, ja välttelen sitä sun tätä hajusteista bisfenoli-A:han.

MUTTA. Siitä huolimatta että teen paljon ”oikein”, paljon teen myös ”väärin”. Käyn suihkussa lähestulkoon päivittäin, käytän pois miehen jemmaamia ihan tavallisia kemikaaleja (en tosin mitään antibakteerisia, jotka olen kieltänyt taloudessamme täysin), enkä kyttää onko ruuassa sitruunahappoa. Joka-aamuiset maitotuotteet ovat pastöroituja ja rasvattomia, ja sokeariakin menee (joskin pieninä annoksina) päivittäin. Projekteissani altistun kaikenlaisille kemikaaleille maalihöyryistä isopropyylialkoholiin. Mies taasen ei suostu luopumaan hajustetuista shampoistaan, nestesaippuoistaan tai naamarasvoistaan ja (tässä mielessä onneksi harvoin) siivotessaan ihan varmasti käyttää vahvimpia liuoksia mitä taloudesta löytyy.

Tämän pitkän sepustuksen jälkeen pääsen vihdoin pointtiini: en jakanut kokemustani siksi, etten usko elämäntavoilla olevan merkitystä — päin vastoin! Vaikuttaa, että jo osittaisilla muutoksilla saa aikaan paljon mitä tulee flunssiin, ei siis kannata omaksua kaikki-tai-ei-mitään mentaliteettia joka helposti väsyttää ja johtaa luovuttamiseen. Itse uskon sen vahvimman pohjan vastustuskyvylle olevan yleisterveellisissä elämäntavoissa: liikuntaa, terveellistä ruokaa ja turhan pesemisen, lääkitsemisen ja kemikaalikuorman välttelyä. Stressi tappaa bakteerien lisäksi ihmisen, joten sitäkin kannattaa välttää (siksi ei kannata stressata liikaa tässäkään asiassa)! Kun nämä ovat plakkarissa, voi ruveta miettimään mikrotason tekijöitä, kuten yksittäisiä kemikaaleja, ruoka-aineita ja vaikka luomua.

Millaisia ajatuksia tämä herättää kaltaisessasi ”puristissa”? Minkä itse näet olevan se tärkein juttu josta kannattaisi aloittaa elämäntapamuutos?




0
1 vastaus

Niin, en tietenkään suosittele, että kukaan ottaisi tätä kertomaani tavoitteeksi ja alkaisi stressata asiasta. Mulle tää on ihan luonnollista, eikä vaadi sen kumpmempia ponnisteluita. Pikku hiljaa asiaa ajattelemalla ja tekemällä valinoista osan arkea, voi varmaan parhaiten tehdä halutessaan muutoksia. En osaa sanoa, mikä näistä on se tärkein!




0
1 vastaus

Ovatko lapsesi kotona vai päiväkodissa?




0
1 vastaus

🙂 Meillä lapset ovat olleet kaksi- ja kolmivuotiaasta asti päiväkodissa. En huomannut mitään eroa sairastelua päiväkodin aloituksen jälkeen. Isoissa ryhmissä ovat olleet ja kyllähän vatsataudista ja streptokokista ym on paljon ollut sielläkin varoituksia.




0
1 vastaus

Samaa mieltä! Meidän lapset (2- ja 4-vuotiaat) eivät ole kumpikaan syöneet antibiootteja enkä itsekään muista milloin olisin viimeksi syönyt (ehkä teininä) mutta lapsena söin niitä tosi paljon korvatulehduksiin. Meillä ei siivota muuta kuin vedellä eikä pestä itseämme muuta kuin vedellä (hiukset pesen itse kyllä ekoshampoolla). Kädet pestään kun tullaan kotiin ja ennen ruokaa. Nyt kun olen itse raskaana, olen ollut tarkempi käsienpesusta, koska yritän välttää kaikki raskaudelle haitalliset sairaudet.




0
1 vastaus

Oman juomaveden kloori alkoi kiinnostaa. En ole käynyt se mielessäkään! Ja kun ei omaa kaivoa ole.
Onneksi täällä asia on hoidettu toisin. Tämä vesilaitoksen sivulta. Enkä nää miksen siihen uskoisi.
”Lisätäänkö veteen klooria?
Juomaveteen ei lisätä klooria. Veden hygieenisyyden turvaamiseksi käytetään UV-desinfiointia.”
Kloori on vaarallista vesilaitoksen työntekijöillekin ja sillä on muitakin vaihtoehtoja.
Tämä kannattaa huomioida ennen kuin investoi 800€ omaan puhdistamoon.




0
1 vastaus

Tosi hyvä, että jossain vettä ei kloorata! Täällä sen kyllä maistaa hyvin selvästi…




0
1 vastaus

Olen alkanut seurata blogiasi ja olen todella inspiroitunut! Kiitos! Tykkään, että nostat esille epäkohtia, ajattelet itsenäisesti ja kyseenalaistat ja kerrot myös asioiden toisen puolen. Sinun kaltaiset ihmiset vievät maailmaa eteenpäin.

Aloin tutkia netistä, onkohan soijamaidon juominen turvallista. Mietin, käytätköhän sinä soijajuomaa tai muita kasvismaitoja. Tulin siihen tulokseen, että turhan teollista sekin on kaupasta ostettuna. Soijatuoteteollisuus tuntuu olevan vahvoilla, kun tietoa yrittää etsiä. Löysin kuitenkin kiinnostavan tekstin ja halusin jakaa sen muillekin ihmisille, jotka kyseenalaistavat asioita: https://www.elinahytonen.fi/2011/01/soija-ongelmaruokaa/




0
1 vastaus

Soijajuomaa juon tosi harvoin, joskus saatan ostaa soijajogurttia. Joskus ostan kaura- tai manteli- tai hasselpähkinämaitoa. Mutta kyllä ne tosiaan ovat varsin prosessoituja. Yksi kiva uutuus on muuten kookosjogurtit, sellaisen syön ehkä kerran viikossa.




0
1 vastaus

Minusta peruskuntoa ylläpitävällä liikunnalla ja ulkoilulla säässä kuin säässä parantaa vastustuskykyä. Kun on oma hevonen on onneksi pakko mennä ulos, vaikka minkälainen sää olisi. Pieni paleleminen välillä tekee vain hyvää.




0
1 vastaus

Itsekään en ole juuri koskaan sairaana. Lapsena sairastin yhden korvatulehduksen johon sai antibiootit ja yhdet ab:t olen syönyt aikuisiällä. Normaali käsihygienia kaupan saippuoilla tai palasaippualla, suihkussa pari kertaa viikossa ja sielläkin kaupan saippuaa, hiuksille kampaamotuotteita ja nyt testissä palashampoo. Syön vähän mitä sattuu, en todellakaan ruokaympyrän mukaisesti. Minulla ei ikinä ole ollut noro-virusta tai muutakaan rajua vatsatautia enkä muista milloin olisin viimeksi ollut kuumeessa. Olen työskennellyt sairaalassa tautien keskellä lähellä potilaita ja sieltäkään ei ikinä tarttunut mitään. Uskon että geeneillä on myös suuri vaikutus vastustuskykyyn, myös sekin ettei kääri lapsia pumpuliin ja että antaa heidän maistella hiekkaa ja pikkukiviä.




0
1 vastaus

Olen muuten täysin samaa mieltä tuosta kaikesta, mutta miksi et vaihda saippuaa probioottisiin puhdistusaineisiin? Sama juttu kuin suolistossa, parasta olisi lisätä hyödyllisiä mikrobeja iholle sen sijaan, että poistaisi niitä. Samoin siivouksen suhteen, kodin pinnat voi myös vuorata ”hyviksillä”. Oikeastaan ihan joka paikan!




0
1 vastaus

Mä en ihan usko noihin probioottisiin siivoustuotteisiin. Palasaippua on myös paljon ekologisempi kuin mikään muovipulloon pakattu nestemäinen aine. Kunhan pinnoilla ei ole myrkkyjä, niin kyllä ne hyvät bakteerit löytävät tiensä.




0
1 vastaus

Tosi usein kuulee vieläpä niin, että jes kiva olla taas kipeänä, vaikkakin siitä sanotaan sarkastisesti eikä oikeasti tahdota sairastaa, niin puhutaan nuin. Itse ajattelen, että pian tervehdyn tai tosiaan lähtökohtaisesti ajattelen, että olen terve ja pysyn terveenä. Lepo auttaa kehoa toimimaan jos meinaa sairauksia tulla.




0
1 vastaus

Totta! Uskon, että tuollaisilla sarkastisillakin ajatuksilla voi olla vaikutusta. Hyvä asenne sulla!




0
1 vastaus

Hyvähyvä. Saako kysyä minkälaisia rokotteita olette perheessä ottaneet, vai vältättekö valtaosaa niistä?
Olen jättänyt itse kausirokotteet ottamatta mutta muutama kyseenalainen lasten rokotusohjelmassa on.




0
1 vastaus

Uh, tästä pitäisi kirjoittaa pian. Meillä on osa rokotteista jätetty ottamatta. Ehkä voisi sanoa, että ne on jätetty pois, mitkä eivät olleet rokotusohjelmassa kun minä olin lapsi.




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Maria Nordin - Kotitalouskriisi
Kotitalouskriisi on diagnoosi akuutille häiriötilalle, joka syntyy räpistellessä uran ja hellan välissä. Paineessa syntyy timantteja sekä gluteenittomia pannukakkuja. Tule vertaistueksi! Kirjoittaja on Maria Nordin, jolla on kaksi ja puoli lasta, lennokkaat puolivoltit ja paljon tietoa sisäilma-asioista.

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: