Kotitalouskriisi 7.3.2013
TEKSTI kaisa

Hiihtoloman lintsarit

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

 

 

Kukkuu täältä äitiyden mustasta aukosta!

kuva 4

 

Enkö vasta äsken valitellut joululoman pituutta? Noh, hiihtolomahan se jo seuraavaksi kurkisteli kalenterissa. Pojan leikkikoulu menee ranskalaisen systeemin mukaan ja loma tuntui pitkältä kuin keskiaika

Ei ole mitään turhauttavampaa, kuin yrittää tehdä töitä. Tekeminen on ihanaa, mutta pelkkä yrittäminen stressaa järjettömän paljon. Siispä tein tenän ja heittäydyin mediapaastolle pariksi viikoksi sen sijaan, että olisin yrittänyt tehdä työjuttuja lasten kanssa.

Voisihan sitä tehdä hommia kun lapset nukkuu, mutta tiedättekö, tyttömme on oppinut nukkumaan ja minä nauttimaan yhtenäisistä öistä. En tällä hetkellä raaski tinkiä minuuttiakaan paksuista yöunista.

TASAN PUOLITOISTA VUOTTA YÖLLISTÄ KÄRSIMYSTÄ ON OHI!

Käytiinhän me lomalla Tapiolan uimahallissa uimassa ja tervehtimässä niitä ”yön yli levänneitä pullia” ja ai että nauratti! Enkä tuntenut pätkääkään kateutta!

Takaisin asiaan. Onneksi täällä on ollut uusia kiinnostavia bloggaajia viihdyttämässä teitä! Toivottavasti heillä on uudemmat tietokonteet, jotka toimivat tämän blogialustan kanssa paremmin.

Kymmenen vuotta vanha PowerBookini ei ihan pysy kyydissä, mikä aiheuttaa hermoromahduksen joka kerta, kun yritän kirjoittaa tänne…

 

 

kuva 1

kuva 2

kuva 3

 

Lomani saldoksi tuli 600m hiihtoa lasten isoisoäidin suksilla, parin lumilinnan suunnitelmat sekä kevyttä turhautumista muista arkkitehtisuunnittelutöistä.

 

Aina kun olen turhautunut, äitini muistuttaa, kuinka sitkeä olen. Sain sukset ekaluokkalaisena. Äitini hiihti kanssani pari kertaa lammen kiertävän lenkin. En suostunut lähtemään kotiin, vaan jäin tunneiksi hiihtämään yksinäni.

Kun tulin kotiin äitini kysyi, oliko kivaa. ”Oli ihanaa! Kaaduin ainakin sata kertaa!”

 

Sitkeydestäni huolimatta, en ole vielä edes uskaltanut katsoa, kuinka pian ja kuinka pitkä on tuleva pääsiäisloma… Ensiksi pitäisi saada kunnon voitelu tähän arkeen.

 

 

kuva-3Seuraavaksi otan neuvoa-antavan merisuolakylvyn ja lähden hakemaan poikaa koulusta.

Ylös hangesta vaan!

 

 

 

 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (3)

Meillä poika täyttää syksyllä kolme ja välillä oli jonkunlaista unipelkoa kai(?)” Heräsi” yöllä itkemään ja eikä edes itkuunsa herännyt, ainakaan heti. Ja meni myös jonkunlaiseen paniikkiin, että sai jopa ihmeen pitkään herätellä ja rauhoitella. Nyt taas on ongelmana ollut liian aikainen nouseminen ylös 😀 aamu seitsämän on ihme jos ei ole herännyt. ja joskus kokeilee pompata jo aamu neljältä, mutta käännytettään takas sänkyyn. Ei muuten mitään, mutta kun vauva vielä syö kerran-kaksi yössä, tuntuu että laskee kuukausia, milloin saisi nukkua kokonaisen yön 😀

1 vastaus

Voi nauti unestasi! Meillä puolitoistavuotias nukkui viikon täysiä öitä, mutta nyt taas heräilee yhtenään :/ Ihania kuvia 🙂

1 vastaus

Kiitos Rosa. Kamalinta on kun ehtii tottumaan hyviin uniin ja sitten taas alkaa heräily. Täällä vielä mennään täysillä öillä. Kop kop… 🙂

1 vastaus

Meillä poika täyttää syksyllä kolme ja välillä oli jonkunlaista unipelkoa kai(?)” Heräsi” yöllä itkemään ja eikä edes itkuunsa herännyt, ainakaan heti. Ja meni myös jonkunlaiseen paniikkiin, että sai jopa ihmeen pitkään herätellä ja rauhoitella. Nyt taas on ongelmana ollut liian aikainen nouseminen ylös 😀 aamu seitsämän on ihme jos ei ole herännyt. ja joskus kokeilee pompata jo aamu neljältä, mutta käännytettään takas sänkyyn. Ei muuten mitään, mutta kun vauva vielä syö kerran-kaksi yössä, tuntuu että laskee kuukausia, milloin saisi nukkua kokonaisen yön 😀

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Maria Nordin - Kotitalouskriisi

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: