Kotitalouskriisi 25.2.2016
TEKSTI Maria

Suomalainen Hammaskeiju ja luomumarjaksylitolipastilli hammaspeikkoja vastaan

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kaupallinen yhteistyö

 

Hammaspeikkot pidetään meillä kurissa luomusti. Kotona on säännölliset ruoka-ajat, jotta hampaissa ei ole jatkuvasti meneillään happohyökkäys. Meillä ei arkisin napostella tai syödä välipaloja. Mehuja juodaan harvoin ja niiden ainesosat katsotaan tarkkaan.

Yksi ehdottomasti vältettävä lisäaine hampaiden kannalta on sitruunahappo, E 330. Se on hampaiden kiillettä pahiten vauroittava aine. Kyseistä lisäainetta on melkein kaikessa, joten tuoteselosteita saa syynätä todella huolellisesti, jos haluaa välttää tämän happohyökkäyksen. Sitruunahappo-lisäainetta on erityisen paljon mehuissa, limppareissa ja karkeissa.

Karkkeja meillä syödään myös harvoin. Oikeastaan vain silloin kun joku tarjoaa. Itse en koskaan osta lapsille kai koskaan karkkia. Eräs lukija kysyi kommenttikentässä minulta vähän aikaa sitten, miten usein syön karkkia. Rehellisesti sanottuna, en ikinä. Olen laittanut irtokarkin suuhuni vuosia sitten, ehkä jopa 8-vuotta sitten. Niin, reikiäkin on ollut viimeksi vuosia sitten! Ehkä näillä on jokin yhteys…

Lisäaineeton Hammaskeiju luomumustikka ja luomukarpalo

Lasten hampaita pitää alkaa hoitaa jo vauvana. Itse aloitin lasten hampaiden harjauksen kun ensimmäinen hammas puhkesi puolitoistakuiselle esikoiselleni. Erityistä huomiota kannattaa kiinnittää hampaisiin viimeistään, kun lapselle ilmestyy rautahampaita.

Hampaiden säännöllistä ja huolellista harjausta voi korvata millään, mutta sokeria ja sitruunahappoa sisältävät karkit voi korvata vaihtoehdolla, joka edistää hampaiden hyvinvointia.

Suomessa valmistetut Hammaskeiju ksylitolipastillit sisältävät luomulaatuisia marjajauheita ja EU:ssa valmistettua koivusokeria eli ksylitolia. Ksylitoli tutkitusti vähentää hampaisiin tarttuvan bakteeriplakin määrää. Bakteeriplakki on se, mikä aiheuttaa hampaiden reikiintymistä.

Ero muihin ksylitol-pastilleihin on ainesosaluettelossa: Hammaskeijuissa on erinomaisen vähän lisäaineita.

Iloa ja pientä herkkua arkeen

Sain kokeiltavaksi Hammaskeiju-pastilleja, joita olen antanut lapsille päivittäin. Yleensä meillä otetaan pastillit aamupalan jälkeen juuri ennen kouluun lähtöä, toiset pastillit otetaan iltaisin, päivällisen jälkeen.

Hammaskeiju Luomumustikka ja Hammaskeiju Luomukarpalo pastillit ovat ihan täydellinen jälkiruoka! Ne maistuvat oikeasti aivan karkille, ilman karkkien haittavaikutuksia.  Nämä ovat meidän perheen ehdottomat suosikkipastillit!

Pelkkä ajatuskin Hammaskeiju-pastilleista (minun suosikkini on Luomukarpalo) saa veden kielelle! Ksylitolituotteiden imeskely ja pureskelu tutkitusti lisäävätkin syljen eritystä. Ja sylki on ihmisen luonnollinen ja tehokkain ”suuvesi”, joka huuhtoo ja puhdistaa suun.

IMG_2301
Käteviä pastillipussukoita voi tilata netistä, esimerkiksi Safkane.fi-verkkokaupsta.

Postaus tehty yhteistyössä Hammaskeijun kanssa!

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (19)

Kiitos vielä tästäkin tiedosta!




0
1 vastaus

Itse uskon hampaiden hoidossa hyvään harjaukseen aamuin illoin. Myös hammaslangan käyttö pitäisi opetella jo koululaisena.
Vaikka markkinoilla on vaikka minkälaisia lasten hammastahnoja, tulisi viimeistään rautahampaiden puhjettua siirtyä lastenkin käyttämään aikuisten ”perustahnoja”. Fluorilla on kyllä tehtävänsä hampaiden hoidossa, mutta ehkä avainsanana olisi tässäkin kohtuus.

Hampaiden puhdostuksen lisäksi tärkeää hammasterveyden kannalta on säännöllinen ruokailurytmi. Itse annan lapsille pastillin sijaan purukumia, sellaista jossa on 100% xylitolia, sillä pastilli tulee kovin helposti vain nopeasti pureskeltua, jolloin osa sen tehosta menetetään. Mutta jos rauhasssa malttaa imeskellä, niin toimii varmasti.
Vaan kohtuus sen xylitolinkin kanssa, ei sitäkään kroppa ylettömästi kestä.




0
1 vastaus

Täysksylitolipurkassahan on ksylitolia vain noin vähän reilut 60% purkan kokonaispainosta, täysksylitolipastilleissa sen sijaan yli 90% ksylitolia pastillin painosta.
Ja ainakin oma hammaslääkärini suosittelee nykyisin ennemmin käytettäväksi pastilleja kuin purkkaa, on kuulemma leukavaivat niin paljon lisääntyneet purkan syönnistä johtuen.




0
1 vastaus

Kiinnostava!




0
1 vastaus

Oisin tilannu mut postikulut 10e. Pakettiautomaattiin ois saanu 6 eurolla mutta meidän kylällä ei sitä oo.




0
1 vastaus

Monimakupakkauksen hintaan näyttää kuuluvan postikulut ja siinä pääsee testaamaan useampaa makua.




0
1 vastaus

Ahaa sitäpä en hoksannukaa 🙂




0
1 vastaus

Jes! Just mietinkin, että oliskohan meidän käyttämille xylitol-pastilleille jotain vielä luonnollisempaa vaihtoehtoa. Noihin pitää ehdottomasti tutustua paremmin!




0
1 vastaus

Suosittelen!




0
1 vastaus

Tämä ehkä hieman aiheen vierestä mutta olen pohtinut xylitol-pastillien päivittäisen antamisen yhteyttä karkinsyöntiin. Pastillit maistuvat ja näyttävät minun makuuni aivan karkeilta. Koukuttaako päivittäinen pastillien napsiminen siihen että myös makeisten päivittäinen syöminen alkaa tuntua normaalilta. Pastillit ovat kuitenkin suhteellisen tuore ilmiö joten asiaa ei ole ehkä tutkittu. En tiedä saitteko ajatuksestani kiinni mutta tätä pohdin kun mietin pastillien aloittamista 2-vuotiaalleni joka ei vielä saa lisättyä sokeria.




0
1 vastaus

Tosi tärkeä pointti! Mä mietin myös tätä samaa. Lääkkeillä ja karkeilla on kai aika pitkä yhteinen historia.
Meillä sääntö on, että vain ruuan jälkeen pastillit.




0
1 vastaus

Mulla on kohta vuoden ikäinen lapsi ja pastillien käyttö alkaa tulla kohta ajankohtaiseksi. Nämä vaikuttavat hyviltä! Mutta mitenkäs nuo kiinteyttämisaineet, joita nuo luomumustikkapastillit kuitenkin sisältävät? En ole ihan perillä lisäaineviidakossa. Ovatko nuo ihan harmittomia?




0
1 vastaus

Samaa katsoin nettisivuilta. Eivät nämäkään lisäaineettomia ole; tuskin pelkästä xylitolin ja mustikkajauheen seoksesta pastillia saisi puristettuakaan. Vähemmän turhaa näissä kuitenkin varmasti on, kuin monessa muussa..




0
1 vastaus

Voimaruoka-merkin koivusokeri on meillä käytössä. 100% kotimaista ksylitolia.




0
1 vastaus

Koivusokeria ei ilmeisesti ole enää aikoihin valmistettu kotimaisesta koivusta. Hammaskeiju ei sivuillaan kerro mistä maasta ksylitolin raaka-aine on peräisin tai mitä se tarkalleen ottaen on tai miten tuotettu. Kertoo vain että se on valmistettu Euroopassa: ”Ksylitolin valmistuksessa käytettävät raaka-aineet vaihtelevat, emmekä pysty sanomaan, mitä em. lähtöraaka-ainetta kunkin ksylitolierän valmistuksessa on käytetty.” Näyttäisi siltä että Hammaskeijun pastilleissa luomua on vain maku ja kotimaisuutta vain ulkomaisen raaka-aineen työstäminen. http://www.hammaskeiju.fi/pages.php?page=faq




0
1 vastaus

Vastaan kahteen pohtimaasi seikkaan hammaslääketieteellisestä näkökulmasta:

-pysyvien hampaiden (eli ns. rautahampaiden) fluoroosiin ei ole merkitystä odottavan äidin fluorinsaannilla, sillä kyseisten hampaiden kehitys leukaluiden sisällä alkaa vasta noin puolen vuoden ikäisellä lapsella

-suosittelen lämpimästi lasten suunterveydestä täysipainoista huolehtimista jo ENNEN pysyvien hampaiden puhkeamista, sillä
a) oikeat suuhygieniatottumukset ovat tapoja, jotka juurrutetaan lapsiin pienestä pitäen kuten mitkä tahansa elintavat ja
b) reikiintyneet maitohampaat lisäävät pysyvien hampaiden reikiintymisriskiä jopa 16-kertaiseksi.

Ei ole siis lainkaan yhdentekevää, miten maitohampaista huolehtii – nehän ovat ensimmäisten pysyvien hampaiden puhjettua hyvässä lykyssä jopa 8-9 vuotta suussa yhtä aikaa uusien pysyvien kanssa ja pahimmassa tapauksessa siis infektoivat niitä tuona aikana.

Tsemppiä harjailuihin 🙂




0
1 vastaus

Ihana! Kiitos, tämä on kovasti mietityttänyt. Mistä lapsi sitten on voinut saada liikaa fluoria?
Hänellä puhkesi ensimmäinen maitohammas jo kuukauden ikäisenä. Harjasin siitä lähtien hampaita.




0
1 vastaus

Pieni oikaisu edelliseen kommenttiin. Pysyvien hampaiden kehitys alkaa (esim. poskihampaat) jo raskausaikana, joten on mahdollista että äidin käyttämät aineet vaikuttavat jo sikiövaiheessa.




0
1 vastaus

Tarkennus hh:n kommenttiin: Vastasyntyneellä on keskimäärin maitoinkisiivien kruunut valmiit, kulmahampaista ja maitomolaareista kuspit. Pysyvistä kuutoshampaista on varmasti follikkelirakenteita olemassa, mutta kruunun kehitys ja mineralisaatio/kalsifikaatio (johon siis fluorin saanti vaikuttaa) tapahtuu keskimäärin syntymän ja 3 ikävuoden välillä, joten ainakaan keskimäärin odottavan äidin liiallinen fluorinsaanti ei aiheuta pysyviin hampaisiin fluoroosia. Mineralisaatiohäiriöitä toki on monia muitakin ja niihin vaikuttavat ulkoisten tekijöiden lisäksi monet sisäiset seikat. Aihe on intensiivisen tutkimuksen alaisena parhaillaan – ihan kotimaassammekin!




0
1 vastaus

Kiitos vielä tästäkin tiedosta!




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: