Minä ja merkkivaatteet

Teksti

kuva kopio 7

Täällä on hässäkkää. Tässä on siis pikainen kirjoitus keskeltä silmatippa-käsienpesukoneistoa (lapsilla silmätulehdus).

Tässä toinen lehtijuttu menneisyydestäni ihmeteltäväksi. Ensimmäinen on luettavissa tässä. Olen siis kulkenut jo vauvana Dior Baby -vaatteissa. Ja siinä on ollut ainekset seurapiirijuorulle, jonka julkaisija on ollut Uutis-Kukko tai Viikko-Savo.

Silti minulta puuttuu täysin reseptorit merkkivaatteille. Minussa ei värähdä mikään, kun joku luettelee omasta mielestään ihania lastenvaatemerkkejä.

Vastakohdan itselleni löysin Kirsi ja himoshoppaajat -jaksoa katsoessani. Jaksossa esiteltiin kolmen lapsen kotiäiti, joka on hurahtanut lasten merkkivaatteisiin ja joutunut shoppailun takia taloudellisiin vaikeuksiin. Hullua!

Onko sinulla intohimona lasten merkkivaatteet? Miten järkeilet asian itsellesi ja puolisollesi?

IMG_5246

Yksi lastenvaateunelma minulla silti on. Haluaisin pukea lapset vaatteisiin, jotka sopivat keskenään yhteen. Onnistun siinä kerran vuosisadassa. Kuvan paitoja en ole enää ostopäivän jälkeen saanut lasten päälle samaan aikaan.

Puetko sinä lapset matchaavasti? Miten onnistut siinä? Arvostan hyviä vinkkejä!

Kommentit

10 kommenttia

Itse yritän välttää tekstiilikaksos-ilmiötä lapset kun ovat jo valmiiksi kaksoset. Juhliin on tosin kiva laittaa saman tyyliset vaatteet. Jouluksi löysin molemmille pojille kauluspaidat ja rusetit. Samanlaisiin asuihin pukeminen onnistuu vielä kun ovat pieniä eivätkä osaa itse valita vaatteita.

Ostan pääosin yksivärisiä sukkia, paitoja ja housuja. Niistä on helppo yhdistellä asukokonaisuuksia.

Niin ja nyrkkisääntönä, että yhdessä vaatekappaleessa voi olla printtiä.

Maria

Tämä on kyllä hyvä vinkki.

Minä olen viimiseen asti välttänyt poikieni pukemista tekstiilikaksosiksi. Olen ostanut vain kerran samanlaiset pipot, koska molemmat halusivat juuri saman pipon kun valita saivat. Kuitenkin poikien varsinkin ulkovaatteet ”mätsäävät” hyvin toisiinsa. Luulen, et suurin syy siihen on se, että äiti tykkää vihreästä väristä ja molemmille on satuttu ostamaan vihreät toppatakit, vaikka ne on hankittu eri vuosina. Ja toppahousut on molemmilla mustat. Myös toppahaalarit ovat samanväriset. Sisävaatteissa molemmat käyttävät omista kaapeistaan juuri niitä vaatteita kuin haluavat, eivätkä ne ”mätsää” toisiinsa ja ihan hyvä niin. Juhlissa käydään niin harvoin, ettei edes omisteta varsinaisesti juhlavaatteita.

Mun pukeutumisfilosofia niin lapsilla kuin itsellänikin on se, et laitetaan se mikä hyvältä tuntuu. Värejä löytyy jokaisen kaapista joka lähtöön ja on kuvallista ja kuvatonta tekstiiliä. Niistä sitten valitaan mikä parhaalta tuntuu.

Meillä on tuo sama sääntö – yhdessä vaatteessa saa olla printtiä. Ostan yleensä yksivärisiä vaatteita, pääasiassa Lindexin basic-mallistoa ja yhdistelen merkkivaatteita niihin. En ole mikään merkkivaatefriikki ja ostan niitä tosi harvakseltaan, mutta välillä on joitain pakkosaada-yksilöitä, kuten tällä hetkellä Mini Rodinin lumileopardikuosi jota ostin molemmille lapsille yhden vaatteen. Ostan myös välillä käytettyä Marimekkoa.

Puen lapset aina alitajuisesti yhteensopiviin vaatteisiin. Kaivan aamulla vain jotain kaapista ja huomaan pukiessa, että kummallakin on tummansinistä. En tiedä miten tämä tapahtuu, mutta hyvä niin 😀

Maria, et voi olla tosissasi ”Puetko sinä lapset matchaavasti? Miten onnistut siinä? Arvostan hyviä vinkkejä!” 🙁

Maria

No en minä ihan tosissani ole. Mutta joskus, yritän.

Huh, helpotti 😀

Maria

😀

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä