Kotitalouskriisi 29.5.2015
TEKSTI Maria

Nokkosia ja ruohoa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

DSCF0734
Olen niin onnellinen että olen saanut ratsastaa viime syksystä asti Paroni-ponilla. Olen nyt käynyt kerran viikossa, tai vähintäänkin kerran kuukaudessa. Otan usein lapset mukaan tallille.

Joskus nakeroita pitää hieman suostutella, mutta tällä kertaa ei tarvinnut muuta kuin mainita nokkosista. Molemmat ovat aivan nokkoslettufriikkejä.

DSCF0942

Annan lasten ratsastaa alku- ja loppukävelyt. Molemmat haluavat usein ravatakin puoli kierrosta kentän ympäri. Minä ratsastan noin neljäkymmentä minuuttia siinä välissä.

Ratsastuksen jälkeen annoin ponin tunnin ajan maistella tuoretta ruohoa. Hevosten täytyy nimittäin talven kuivaheinän syönnin jälkeen totutella pikku hiljaa tuoreeseen ravintoon. Ponin nyhtäessä ruohoa, keräsi poika valtavan pussillisen nokkosia, joita hevoset siis karttavat.

DSCF0965

Olen viettänyt viikon aikana varmaan kymmenen tuntia paistilasta kädessä lettuja käännellen. Nokkosia on myös ujutettu pinaattikeittoon, risottoon ja pestoon.

Ja tälläkin hetkellä on taas lettutaikina turpoamassa… Lettukäryn lisäksi ilmassa on vähän haikeutta: poni lähtee kesäksi laitumelle ja ratsastus jatkuu vasta syksyllä. NYYH.

DSCF0959

Hauskaa perjantaita!

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (0)

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: