Kotitalouskriisi 16.11.2012
TEKSTI kaisa

Polttakaa käsilaukkunne!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Perjantaita! Terveisiä toimistolta, nosturin nokasta. Huhhhuh, pikkuisen jalat vapisi 30 metrissä…

Tässä tämänpäiväsisiä ajatuksia. Ihmettelen vaan, miksi minulla on kestänyt näin kauan tämän ajatuksen jalostamiseen.

Sain viisitoistavuotta sitten isoäidiltäni lahjaksi repun, jota vihasin. Muutaman vuoden päästä aloin kuitenkin käyttää sitä. Siitä tuli ainokaiseni ja silmäteräni kolmeksitoista vuodeksi siitä eteenpäin, siis käsilaukkurintamalla.

Reppu oli ikonini. Se oli täydellinen minuuden jatke. Uskon, että ihmiset tunnistivat minut takaa päin repustani kadulla.

Ja olihan Vuitton käteväkin. Kädet jäi vapaaksi, kun käsilaukku olikin reppu. Eikä toista olkapäätäkään tarvinnut jännittää laukun takia, niin, että selkä menisi lopulta kieroon, niin kuin sillä kuuluisalla Stokkan mummelilla.

Kesällä ostin elämäni toisen käsilaukun. Se oli pitkän harkinnan tulos. Koska laukkukaupias oli kesälomalla, lompsin kaupan ohi päivittäin unelmoiden neon-värisestä olkalaukusta.

Makutuomarit

Elokuussa, ovien vihdoin avautuessa ostin laukun. Ja seuraavaksi todistan vääräksi ohjeen, jonka mukaan ostopäätöstä kannattaa harkita perusteellisesti ennen lompakon esiin kaivamista. Mietin koko heinäkuun -ja tein silti virheen.

Käytin uutta laukkua pari kuukautta. Tai voiko sitä edes käyttämiseksi sanoa, jos kiikuttaa olallaan tyhjää laukkua. Tavarat pakenivat laukusta taskuihin. Nyt olen myöntänyt itselleni, että reppu oli parempi.

Olen myös oppinut jotain. Takkikaudella on kätevintä kuljettaa tavarat (puhelin, lompakko avaimet ja nenäliina) takin taskuissa. Kädet jää vapaiksi, eikä turhaa tavaraa tule kannettua.

Ihmettelen, ettei kukaan ranskalainen feministi-filosofi ole vielä puuttunut tähän. Vai onko? Mitä järkeä on polttaa rintaliivejä, eihän kukaan edes näe niitä takkien ja villapaitojen alta. Jalka- ja kainalokarvoista vouhkaamisesta puhumattakaan.

Mutta käsilaukut. Ne, minä polttaisin samassa roihussa Angry Birds -tahmahyökkäyksen kanssa.

Käsilaukun kantaminen tekee naisesta avuttoman. Ihan kuin emme pärjäsisi maailmassa ilman käsilaukkua tai sen sisältöä: huulikiiltoa, kalenteria, pikkuhousunsuojia, ompelusettiä ja rakennekynsien ensiapukorjauspakkausta.

Tai sitten käsilaukun kantaminen osoittaa, että pitäisi selvitä kaiksesta. Käsilaukussa pitäisi olla Mc Gyver -setti, jolla selviytyy kotiäitiydestä ja urasta yhtä aikaa. En osaa ihan päättää…

Mutta muotiblogit, -lehdet ja -ohjelmat vieläkin vouhkaavat sitä samaa: nainen ei ole nainen, jossei sillä ole sata käsilaukkua ja kenkäparejakin saman verran. Tuo on niin viime kauden kauraa. Katse tulevaisuuteen, naiset!

Sen lisäksi, että laukut vievät kädet ja kierouttavat selät, antavat käsilaukut mahdollisuuden toisten arvosteluun. Eilen Facebook-kaverini naureskeli, että oli nänhyt metrovaunussa neljä samanlaista Luis Vitton -käsilaukkua. Feikkejä tai aitoja -aivan sama.

Käsilaukullinen nainen on naiselle susi.

Toivottavasti nyt en menettänyt kaikkia lukijoita. Mutta mitä sitä valehtelemaan, olen huonoa seuraa ostoksille. Yleensä olen sitä mieltä, että ei kannata, älä osta.

Exät rivissä. Kerran niin rakkaita. Nyt muisto vaan.

Kerron lisää uudesta työstä myöhemmin.
Ihanaa, käsilaukutonta ja niin vapaata viikonloppua!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (19)

[…] kanssa. Olen oppinut rakastamaan laukkuani juuri sellaisena kuin se on. Vaikka olihan minulla yksi hairahdus neonoranssin käsilaukun kanssa pari vuotta sitten. Tajusin heti, kuinka järjetöntä oli ostaa toinen laukku. Opin virheestäni todella paljon ja […]

1 vastaus

Jumankauta tuo oranssi laukku on HIENO! En voi sille mitään, vaikka argumentit ovat hyviä, olen laukku- ja kenkänaisia ihan siitäkin syystä, että ne mahtuu aina!

1 vastaus

No se on livenä vieläkin hienompi. Ihan tosi neon!

1 vastaus

Hahah, itse kuljetan kaiken aina taskuissa (ei minulla ole mukana kuin puhelin ja lompakko, ehkä huulirasva), ja kaikki aina huomauttelevat, että ”siulla ei oo laukkua”. Huoletonta todella!

1 vastaus

Kuinka pieni lompakko mahtuu taskuun? Ja mitä siellä lompakossa on sisällä? Ihmettelen vaan… 🙂

1 vastaus

Lompakossa on pankkikortti, kirjastokortti ja kolme kelakorttia. Rahaa harvoin. Eli ei sen kovin suuri tarvitse olla: kunhan mahtuu taskuun. Suosittelen kokeilemaan!

1 vastaus

Ja pienten lasten äitinä mä en voi käsittää miksi jotkut samassa elämäntilanteessa olevat käyttää käsilaukkua.. On lasten tavaroille hoitolaukku näppärästi vaunujen/rattaiden aisassa ja käsilaukku joko olalla selkää kierouttamassa tai sitten kärryjen alakorissa (=mahdottoman hankala kaivaa esim sitä lompakkoa kaupan kassalla).. Itse olen esikoisen syntymästä lähtien kuljettanut omatkin tavarat hoitolaukussa. Helposti käsillä,vapaat kädet,ei vie ylimäärästä tilaa.. Mutta auta armias kun pääset lähtemään ilman lapsia johonkin. Missään takissa ei ole kunnollisia taskuja (kun niitä ei yleensä tarvitse) ja kaikki laukut on ihan vääriä..

1 vastaus

Juuri näin. Joskus omat tavarat menee ihan kätevästi rattaidenkin taskussa myös.

1 vastaus

en oo käyttäny koskaan, muutaman kerran joskus nuorempana. nyt ku on pieniä lapsia niin ei tulis mieleenkään ottaa montaa laukkua mukaan kun hoitolaukku ajaa samanasian, ja taskut! rahat ja kortit kulkee välillä pelkästään taskussa, lompakko ku on jotenki niin vaivalloinen myös 😀

1 vastaus

Sama itelläkin 😀 Nii turha kapistus ku voi olla vaan! ja nuoremmalla kansalla on AINA se sama puman karmee laukku -.-” kaikki tarpeellinen kulkee taskussa 🙂 kortit (ajokortti, pankkikortti ym.) puhelin, huulirasva kulkee farkkujen taskussa ja jos sattuu takki olemaan nii nessupaketti 🙂 avaimet menee näppärästi myöskin taskussa. mutta jokainen tavallaan 🙂 toiset hamstaa laukkuja ja kenkiä, ite taas kirjallisuutta 🙂 onneks ei kaikki ollakkaa saman näkösii ja laisii, ois aika karmeeta lähtee minnekkää jos ois kaikki samalla lailla ku itellä :O

1 vastaus

Totta! Tylsää olisi jos kaikki olisi samanlaisia. Mutta onneksi blogissa voi vähän hassutella ja liiotella. En kenenkään laukkua tule sytyttämään. Älkää peljätkö!

1 vastaus

Tässä yksi lukija lisää tämän postauksen ansiosta 😉

1 vastaus

Jes, tervetuloa lukemaan ja keskustelemaan!

1 vastaus

Ihanaa, minäkin vihaan käsilaukkuja! Odotan, että nuorimmainen pääsis vaipoistaan, niin pääsen hoitolaukunkin kantamisesta vapaaksi! Tai ehkä voisinkin tunkea vaipan povitaskuun? 😀

1 vastaus

Käsilaukut on hanurista, mutta kaikki laukut joissa on tarpeeksi pitkä olkahihna, ovat käyttökelpoisia. Laukku on turvallinen, se peittää mahan ja tuo väriä muuten tummaan pomppa+housut -asuun. En kanna laukussani meikkejä enkä kalentereita, mutta kynää ja lehtiötä kylläkin silloin kun takintaskut ovat liian pienet – ja yleensä ne ovat.

Miksi Maria ”roikotat laukkua”, senhän voi antaa vaan levätä olkapäällä eikä se putoa siitä mihinkään, kun vetää hihnan rintakehän yli.

1 vastaus

Joo, tottakai vedän olan yli. Mutta sitten helposti jännitän toista olkapäätä… Vieläkin sinnittelen ilman laukkua!

1 vastaus

… totta, että lompsaan ei tarvi panna kuin muutama kortti ja kohta kela-korteistakin pääsee eroon, ei tarvita enää apteekissa.

1 vastaus

Taskujakin pitäisi olla vain yksi, koska muuten on kaikki hukassa. Laukun taskuista tai pohjalta nyt ei varsinkaan löydä mitään. Ajattelin itse hommata ihan pienen ja kevyen olanylivedettävän laukun, jossa pitäisi kangaskassia ruokaostoksia varten. Ihan kaikkea en saa mahtumaan taskuihin.

1 vastaus

🙂 Mulla on nyt monitaskuinen takki.
Näytän ehkä hullulta, kun kuljen kaupungilla itseäni ”kopeloiden”. Unohdan nimittäin mitä missäkin taskussa on ja sitten tunnustelen takin päältä… Kaikessa on puolensa!

1 vastaus

Joo, reppu kulkee täälläkin käsilaukkuna. Pyöräilijä ei osaa käyttää muuta kuin reppua, vaikka sekin kulkee korissa. Repussa on lisäksi kangaskassi, koska usein matkalla jostain kotiin tulee käytyä välillä ruokakaupassa, eikä tule turhia muovikasseja. Lisäksi taskuissa kulkee puhelin, bussilippu ja avaimet.

Kesällä käytän joskus käsilaukkua ja juhlia varten on myös pikkuinen käsilaukku.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Maria Nordin - Kotitalouskriisi

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: