Säteilevä äiti, säteilevä koti

Teksti

Kotimme säteilee.

DSCF5434

Ei, en ole pyyhkinyt pölyjä tai kiillottanut pintoja. Muutama marraskuinen auringonsäde vaan tässä halkoo lastenhuoneen ilmaa ja valaisee lattialla lojuvat lelut.

Kotimme säteilee tämän harvinaisen aurinkoilmiön lisäksi ihan oikeasti, keskimäärin 83 bequereliä kuutiometrissä.

Äitiys on tehnyt minusta typeriä riskejä kaihtavan.

Suomi on maaperän säteilyltään poikkeuksellinen, maaperämme on uraanipitoisempaa kuin koko maailmassa keskimäärin. Tapa, jolla suurin osa suomalaisista pientaloista on rakennettu, mahdollistaa uraanin hajoamistuotteen, radonin, kerääntymisen sisäilmaan.

Sisäilman radon on tupakan jälkeen merkittävin keuhkosyövän aiheuttaja. Radon on hajutonta ja mautonta, eikä sen tiedetä keuhkosyövän lisäksi aiheuttavan muita oireita. Mittasin kotimme radonsäteilyn hieman itseni, mutta etenkin lasteni takia. En halua kasvattaa lasten riskiä saada keuhkosyöpä. Kasvatan mieluummin lapsia.

Sisäilman radonpitoisuus saisi olla enintään 200 bequereliä kuutiometrissä. Jos sisäilmassamme olisi ollut radonongelma olisin tietenkin tehnyt tarvittavat toimenpiteet pitoisuuden pienetämiseksi.

Suomessa on 51 000 pientaloa, joissa ylittyy suositeltu radonpitoisuus. Tähän määrään pientaloja mahtuu aika asumaan monta vanhempaa ja lasta. Et varmaankaan halua kuulua joukkoon?

Tästä taulukosta voi tarkastella mitattuja radonpitoisuuksia postinumeroittain. Nämä arvot ovat kuitenkin vain suuntaa-antavia. Radonpitoisuus voi vaihdella todella paljon. Ainoa keino tietää oman kodin säteilypitoisuus, on tehdä mittaus.

Kodin radonsäteilyn voi mitata Säteilyturvakeskuksesta tilattavalla näytteenottosetillä. Tutkimuksen voi tehdä vain marraskuun ja huhtikuun välillä ja tutkimuspurkin pitää olla kotona noin kaksi kuukautta. Nyt on siis juuri oikea aika!

Tässä vielä STUK:en sivuilta piirakka, jossa on kuvattu suomalaisten keskimääräinen säteilyannos ja säteilylähteet. Ydinkokeiden ja Tšernobyl ovat pieni kärpäsenlika tuossa piirakassa.

Annoskakku_suomeksi2014

Oletko ikinä ajatellut, että kotisi sisäilma voisi aiheuttaa keuhkosyövän?

P.S.
Olin omasta mielestäni aika säteilevä itsekin Meidän perhe-lehden kansikuvassa.

553247_10152798662662482_2869272375704734514_n

Kommentit

9 kommenttia
Maria

No, periaatteessa tietoa on ollut uusia rakennuksia tehdessä. Tosin myös uusissa asunnoissa voi olla ongelma. Itse kyllä suorittaisin mittauksen varmuuden vuoksi myös uddessa asunnossa.

Ihana tuo kansikuva kyllä. Säteilevä todella! xx

Säteilevä olet kannessa! 🙂 Kiitos kiinnostavasta kirjoituksesta. En ole koskaan tullut ajatelleeksi kotimme säteilytasoa…

Tuo lehtijuttu oli tosi kiva. Ihailen kasvatusfilosofiaasi ja ajatusmaailmaasi paljon, Olet hieno ihminen!

Hei nyt alko todella kiinnostamaan oman asunnon sisäilma. Millä keinoin voidaan pienentää pitoisuuksia? Kiinnostaisi kuulla!

Maria

Radon kannattaa aina ensin mitata. Sitten mittaustuloksen perusteella valitaan paras korjaustapa.

Mielestäni sekin, että alkaa miettimään kaikista asioista vaaralliset puolet, ei tässä maailmassa mitään turvallista olekkaan. Jos joku sairastuu vakavasti, silläkin on jokin tarkoitus. Mielestäni ei kannata tuhlata aikaa miettimällä ja murehtimalla noin suuria asioita. Olet kaunis lehden kannessa ! 🙂

Maria

Ei herranjestas. Ei sillä, että saa syövän väärin radonalueelle rakennetusta talosta ole mitään tarkoitusta! Sisäilman radon ei ole asia jolle ei voi mitään. Radon on mitattavissa ja liiallinen radonpitoisuus on korjattavissa. Se että ei ymmärrä tai tiedä asiasta on toinen asia. Sisäilman radonsäteily aiheuttaa kiistatta toiseksi eniten keuhkosyöpiä Suomessa.

Vakavan sairauden kautta voi varmasti saada elämänkokemusta ja ”kasvaa ihmisenä”, mutta ei sillä että sairastuu keuhkosyöpään ole tarkoitusta. Toistan itseäni…

Ja kiitos kommentista!

Tähän juttuun palasin nyt uutta asuntoa etsiessä. Onko alueella jossa on korkeat radonpitoisuudet, väliä onko rakennus uusi tai vanha. Tai että onko 2000-luvulla jo kiinnitetty huomiota rakentaessa. Ja muutenkin sisäilman kannalta, koetko että uusia rakennuksia rakentaessa ovat noudattaneet paremmin sisäilmaystävällisimpiä tapoja?
Kiitos jos ehdit vastata tähän!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä