Kotitalouskriisi 19.7.2018
TEKSTI Maria

Synnytykseen valmistautuminen ja kauniit synnytysvideot

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Olen nyt jo pari viikkoa ollut ihan varma että vauva syntyy tänään, tai sitten viimeistään huomenna, mutta vauvalla ei näytä olevan kiire.

Sain pari viikkoa sitten viimeiset työjutut tehtyä. Viimeisin hommani oli saada valmiiksi vauvojen vessahätäviestinnästä kertova Vaipaton vauva -verkkokurssi. Sen valtavan ponnistuksen jälkeen en ole tehnyt mitään työhön liittyvää. Kuten huomaatte, myös blogi on vähän hiljentynyt, kun minä olen painunut synnytyskuplaani.

Tässä helteessä en ole oikein kovin aktiivinen muutenkaan, päivittäin olen vielä kävellyt jonkin verran, uinut ihanassa mökkijärvessä, pötkötellyt, lukenut synnytyskirjoja (viimeisimpänä Hypnobirthing – the Mongan Method) ja romaaneja (nyt luen Mehiläisten historia). Lisäksi olen tehnyt tunnollisesti hypnosynnytysharjoituksia, joista kerroin tässä postauksessa.

Videot apuna synnytykseen valmistautumisessa

Hypnosynnytyksen filosofiaan kuuluu olennaisesti synnytykseen liittyvien mielikuvien muuttaminen. Hypnosynnytysfilosofian mukaan synnytys etenee parhaiten, kun pelko ja sen aiheuttamat hormonicocktailit eivät ole lainkaan läsnä äidin verenkirerrossa synnytyksen aikana.

Ikävä kyllä ne kuvat, mitä media ja leffat ovat meidän alitajuntaan vuosikaudet syöttäneet eivät tue edellä mainittua. Kauhukuvat synnytyksestä pitää tainnuttaa ja hyvää vastalääkettä on katsoa videoita ihanista synnytyksistä. Niinpä olen itse tankannut iltaisin lempeitä, täysin erilaisia synnytysvideoita joihin olemme tottuneet. Synnys voi olla täynnä rauhaa, rentoutta, iloa ja rakkautta.

Onneksi näitäkin videoita löytyy netistä paljon!

Tässä pari suosikkiani: 

Tämä yllä oleva elokuvamainen synnytys video on tosi kauniisti tehty. Siinä on kuvattuna suomalaisen kätilön toisen lapsen kotisynnytys.

Tämä amerikkalaisen perheen synnytysvideo on ehkä suosikkini kaikista. Äiti on niin rento ja näyttää voivan niin hyvin. Ei huutamista, ei kaaosta, ei pelkoa tai paniikkia, ei mitään muuta kuin ihana, rauhallinen aamu jona vauva syntyy perheen keskelle. Myös tuo kohta, missä isä siunaa äitiä, on minusta aivan todella liikuttava. Itselleni tulee kyyneleet silmiin joka kerta tätä katsoessa.

Molemmat suosikkivideoni ovat tosiaan kotisynnytyksiä, sillä haluan että mielikuvissani synnytys on niin turvallista että se voi tapahtua ihan missä vaan (vaikka todellisuudessa sitä olisikin synnytyssalissa).

PS. Auttaisitko minua ja muita jotka haluavat muuttaa käsityksiään siitä, miltä synnytys näyttää? Laita kommenttikenttään linkkejä videoihin, joissa synnytys on täynnä iloa, rakkautta ja rauhaa!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (20)

Ei vielä ole ollut sellainen tunne. Silloin painelin akupunktiopisteitä koko päivän. Nyt olen ollut lasten kanssa eikä ole ollut mahdollista olla koko päivää yksin. Mutta jos ei pian kuulu, niin teen varmasti saman!

1 vastaus

Tuota postauksessa esiintynyttä instanuvaa kommentoidakseni: nyt aikuinen nainen kunnon liivit päälle! Isompi rinta tarvitsee paremmin tukea, kunnon leveän olkaimen ja riittävän suuren kupin.
Kun on teinistä asti ollut isorintainen, on oppinut vuosien varrella hyvistä liiveistä paljon. Toki joskus toi katkeruutta, kun en voinut muiden ikäisteni tavoin ostaa söpöjä kevyitä ”ritsoja” ketjuliikkeis. Enkä ylipäätään mitään edullisia liivejä. Mutta näin vanhemmiten ihmetyttää, kuinka huonosti ja vähän aikuiset naiset tietävät liivien ostamisesta ja istumisesta. Ostetaan liian pientä ja liian suurta, kun ei paremmasta tiedetä. Valitettavasti. Yleisesti ottaen moni vaate ja kantajansa näyttäisivät oikeissa liiveissä paljon paremmilta kuin nyt. Samoin uskon, että monen olo siitä kohdntuisi, kun saisi päälleen oikeat ja oikean kokoiset alusvaatteet.

No mutta asiaan. Kannatan minäkin noita lempeitä videoita ja mielikuvia. Synnytystarinatkin on naisten kesken kuin miesten armeijatarinoita: kaikki viimeisen päälle kurjasti!

1 vastaus

Liivit on vaan kuvaa varten ettei rinnat näy. Oikeasti en käytä liivejä lainkaan, terveyssyistä. Olen kirjoittanut siitä tänne blogininkin. 🙂

1 vastaus

tuollaiset ”ritsat” tosiaan voivat olla terveydelle vaaraksi!

1 vastaus

Aika naurettavaa ajatella ” synnytys on ihanaa, kukat tuoksuu ympärillä, kaikki menee hyvin ja mikään ei satu, päinvastoin ”. Kun todellisuudessa se oikeasti on usein niin paljon muuta. Ovathan naiset kautta aikojen jakaneet omia kokemuksia synnytyksestä. Siitä kuinka synnytys sattuu, mitä komplikaatioita voi tulla, miten helpottaa kipua jne. Jopa raamatussa puhutaan naisen synnytyskivuista. Eikä se ole mielestäni pelottelua vaan todellisuutta, faktojen ja kokemuksien tarkastelua. ..No joillekkin ihmisille tietysti tieto lisää tuskaa ja jos tälläiset positiiviset ajatukset synnytyksestä yms. helpottaa oloa niin mikäs siinä.

1 vastaus

Sillä millainen mielikuva synnytyksestä on, voi vaikuttaa suurestikin synnytyksen etenemiseen ja turvallisuuteen. Lue edellinen postaus 🙂

1 vastaus

Synnytin esikoiseni vuosi sitten, ja olin alusta alkaen asennoitunut että synnytys tulee menemään hyvin (doulan sekä mieheni tuella, luonnollisesti, omalla painollaan ilman kipulääkkeitä) ja synnytys oli aivan ihana. Olin kotona melkein 2 päivää ennen kuin siirryin sairaalaan , jossa meni 5 h että poikani syntyi. Synnytys täytti kaikki unelmani mitä toivoinkin. Olihan se raskain ja kivuliain asia ikinä, mutta henkisesti se oli voimakkain asia mitä olen ikinä kokenut. Pääsin synnytyskuplaan sisälle ja sain tuntea miten kehoni toimii omalla painollaan , tehden yhteistyötä vauvan kanssa ❤️ kaikkea hyvää sinne (onkohan jo vauva syntynyt ? ❤️)

1 vastaus

”hyvää vastalääkettä on katsoa videoita ihanista synnytyksistä. Niinpä olen itse tankannut iltaisin lempeitä, täysin erilaisia synnytysvideoita joihin olemme tottuneet. Synnys voi olla täynnä rauhaa, rentoutta, iloa ja rakkautta.”

Olet siis katsonut videoita elektiivisistä sektioista?

1 vastaus

En. Tuossa postauksessani on kaksi esimerkkiä.

1 vastaus

Mun mielestä tällanen ideologia, että synnyttäminen on ihanaa ja kipua ei ole, on vähän skeidaa. Kaksi lasta olen itse synnyttänyt alateitse. Molemmat meni hyvin. Jos sillä nyt on jotain merkitystä, toinen lapsi syntyi ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Kantavana ajatuksena ei tosiaan ollut, että homma on ruusuista, vaan että kyllä, sattuu perkeleesti, mutta pystyn olemaan kivun kanssa. Annan sen tulla ja mennä. Kipu ei ole vaarallista, eikä loputonta. Ajattelin kokeilla, kauanko jaksan, ilman mitään etukäteen asetettua tavoitetta. Supistus oli mielessäni voimakkaan punainen ja ylöspäin viettävä käyrä, jossain puolitranssissa aina sitä kipusin, roikuin miehessä, ynisin. Ponnistaminen ilman kivunlievitystä oli aika tajunnanräjäyttävää. Siitäkin selvisin hyvin (ja ilman repeämiä). Mutta kyllä sitä tunsi itsensä uupuneeksi voittajaksi kun oli lapsi ulkona – ihmeellinen keho ja mieli!

Kivun ja homman raskauden kieltäminen voisi nähdäkseni johtaa siihen, että menee kipsiin, kun sitten sattuukin ja kunnolla. Yllättävän usein tuntuukin käyvän niin, että etenkin ensisynnyttäjät, joiden visio on synnyttää ammeessa ruusunlehtiin voimaantuneina ja ehdottomasti luomuna, turvautuvatkin lääkkeiden apuun. Eikä siinä mitään! Harmi vaan, että sellainen synnytys arvotetaan herkästi jotenkin huonommaksi.
Itse koen, että tärkein ajatus oli mennä kipua päin, eikä pois siitä. Jos meinasi pakokauhu iskeä, toistelin itselleni, että ”voin olla tässä”.
Voimia omaan synnytykseesi!

1 vastaus

Sanoit, että aiemmat lapsesi eivät ole keskosia, vaikka ovat syntyneet 4 viikkoa etuajassa. Nyt täytyy kyllä korjata tietämättömyytesi: lääketieteen terminologian mukaan ennen raskausviikkoa 37 syntynyt lapsi on keskonen. Ei ole merkitystä, oli keskosuuden syy mikä tahansa, kyse on sikiön kehityksen vaiheesta. Ei keskosuudessa ole mitään hävettävää.

1 vastaus

😀 Ei kyllä ole mitään hävettävää. Mutta toinen syntyi 36 viikolla, mutta ei ollut painonsa puolesta keskonen. Oli lähes 3kg. Toinen syntyi 37 viikolla.

1 vastaus

Miten sitten ovat syntyneet kuulauden etuajassa?

1 vastaus

Kyseessä ei ole ideologia. Vaan ihan liittyy siihen miten aivot luovat kokemusmaailmamme. Kannattaa lukea lisää hypnosynnytyksestä, jos et minun tekstistäni saanut oikeaa käsitystä asiasta.

1 vastaus

Annatko käynnistää synnytyksen jos menee rv 42 asti?

1 vastaus

En usko että menee, mutta en antaisi käynnistää. Uskon että vauvat tietävät milloin pitää tulla.

1 vastaus

Olet aiemmin kirjoittanut blogiteksti , jossa kerroit käynnistäneesi itse synnytyksesi. Miksi et tällä kertaa tehnyt niin?

1 vastaus

Ei vielä ole ollut sellainen tunne. Silloin painelin akupunktiopisteitä koko päivän. Nyt olen ollut lasten kanssa eikä ole ollut mahdollista olla koko päivää yksin. Mutta jos ei pian kuulu, niin teen varmasti saman!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Maria Nordin - Kotitalouskriisi
Kotitalouskriisi on diagnoosi akuutille häiriötilalle, joka syntyy räpistellessä uran ja hellan välissä. Paineessa syntyy timantteja sekä gluteenittomia pannukakkuja. Tule vertaistueksi! Kirjoittaja on Maria Nordin, jolla on kaksi ja puoli lasta, lennokkaat puolivoltit ja paljon tietoa sisäilma-asioista.

Arkisto

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: