Leikkimökki osa 2: Leikkimökin tarina

Teksti
Leikkimökki
taitaa olla lähes jokaisen lapsen ja äidin unelma ja
tämä on toteutunut myös minun kohdallani molemmilla osa-alueilla – ensin
intoilin leikkimökistä lapsena ja nyt äitinä.
Lapsuudessani olin
onnekas saadessani emännöidä omaa leikkimökkiäni – jakaen sen tietenkin
sopuisasti ensin kaksoissiskoni ja myöhemmin muiden sisarusteni 
kanssa. Meidän leikkimökki oli melko iso, sellainen
perinteinen punainen valkoisilla ikkunalaudoilla ja pienellä terassilla.
Leikkimökkimme oli kaunis. Siellä oli räsymatto lattialla, pieni pöytä, kaksi tuolia ja nukelle ukkimme rakentama pinnasänky. Sen katolla oli papan tekemä metallinen
hevosen muotoinen valkoinen tuuliviiri, joka narisi ja kirskui pyöriessään tuulessa, mutta
sisältä leikkimökki oli välillä aivan kamala kuraluola, eli ei mikään siisti
leikkipaikka, kuten nykyään leikkimökit tuntuvat olevan. Talvisin siellä
asui varmasti hiiriä, koska kissamme viihtyi siellä erityisen hyvin,
mutta silti joka kevät siivosimme leikkimökin ja vietimme siellä jopa
öitä lukien kummitusjuttuja ja pakoillen yön hämärtyessä takaisin
sisälle äidin helmoihin valittaen (muka) kylmyyttä. Leikkimökkiin liittyy niin paljon mukavia muistoja, vaikka se meidän punainen leikkimökki valkoisilla ikkunalaudoilla ja pienellä terassilla ei olekaan enää kotipihassa omalla paikallaan. Onneksi papan tekemä tuuliviiri on tallella ja se tuleekin löytämään paikkansa tulevaisuudessa myös A-murun leikkimökin katolta!

Millainen tarina A-murun leikkimökillä sitten on?
Kun
muutimme nykyiseen kotiimme minulle oli päivän selvää, että A-muru
saisi oman leikkimökin. A-murun leikkimökki saapuikin pihaamme jo viime
kesänä eräänä lämpimänä kesäiltana, samaan aikaan kun A-muru nukkui yöuniaan autuaan tietämättömänä, mitä jännittävää ulkona tapahtui. Leikkimökki nostettiin nosturin avulla puskien yli Isimiehen tekemälle alustalle – siinä oli jännitystä kerrakseen nähdä iso leikkimökki nosturin nokassa liinojen varassa!
Aamulla yllätys olikin suuri, kun veimme hänet heti heräämisen jälkeen
katsomaan mitä pihalle olikaan yön aikana ilmestynyt. ”A:n oma leittimötti”, hän kiljaisi nähdessään sen takapihallamme ja juoksi tutkimaan sitä niin sisältä kuin ulkoa – hänen ikiomaa leikkimökkiään.
Lämmin kesäaamu viime kesänä: Tästä kaikki alkoi.

A-murun
leikkimökki on ostettu oppilastyönä läheisestä ammattikoulusta ja
vastasi täysin toiveitani kokonsa puolesta. En halunnut mitään pientä
koppia, jossa ei mahdu edes kääntymään, vaan sellaisen leikkimökin,
jossa mahtuu vaikka aikuinen ihminen seisomaan kunnolla ja sen sainkin. A-murun
leikkimökissä huonekorkeus onkin reilu 2 metriä – mahtuu  A-murun
hujoppi kummisetäkin harjoittelemaan kummityttönsä kanssa kotileikkejä!
😉
 

Jo viime
kesänä leikkimökki koki muutamia muutoksia, mutta päätimme jättää
sisustuspuuhat tälle kesälle. Leikkimökki sai talomme värisen maalin
pintaansa ja Isimies laittoi kipsilevyt, saumasi ja listoitti kaikki
seinät ja katon – miksi? No koska minä halusin! Taidan elää
(Isimiehen mukaan elän ja vahvasti!) jotain omaa leikkimökkifantasiaani
A-murun leikkimökin suhteen, mutta en vain halunnut sisäseiniä karkealla
lautapinnalla, vaan aivan tasaiset seinät ja katon. PISTE. Nämä perheessämme paljon puhutut kipsilevyt saivat viime
kesänä myös valkoisen maalin pintaansa ja lattia ja terassi saivat
ensimmäisen suklaanruskean maalikerroksen. Leikkimökki laitettiin syksyllä vielä talvikuntoon, eli Isimies asensi ikkunalasit paikoilleen ja minä ompelin
tietenkin ikkunaverhot – ensimmäinen asia, mitä ompelin min… siis
A-murun leikkimökkiin! 😉
 
Lämmin kesäilta eilen: Leikkimökki on valmis!

Millainen tulevaisuus A-murun leikkimökillä sitten on? Siellä tullaan varmasti viettämään monia mukavia hetkiä pelaillen, leikkien, satuja lukien ja piirrellen. Siellä käydään retkellä sadepäivinä, ollaan kenties joskus yötäkin. Siellä luetaan kummitusjuttuja illan hämärtyessä taskulampun valossa ja säikähdetään jokaista rasahdusta, mitä yö tuo tullessaan. Lopulta kuitenkin leikit loppuvat, mutta toivon, että leikkimökki pysyy aina sellaisena mukavana rentoutumispaikkana – vaikka sitten äidille. Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että vaikka leikkimökki ei säilyisikään, niin ne muistot siitä ovat ikuisia! ♥

Ensimmäinen leikkihetki uudessa leikkimökissä.
Seuraavassa ja viimeisessä osassa pääsette kurkkaamaan sisälle A-murun leikkimökkiin. Hih, se on aika ihana vaikka itse sanonkin! 😉

♥: Selina

Millaisia tarinoita tai muistoja teillä on lapsuuden leikkimökeistänne?

Ps. Olen kiitollinen edelliseen postaukseen tulleista ihanista ja kannustavista kommenteista, tästä blogista ja siitä, että minulla on noin ihania lukijoita – KIITOS! ♥

Kommentit

19 kommenttia
Avatar

Kyllä ollut niin toiveissa että mekin saataisiin ( siis isovanhemmat rakentaisi ) leikkimökin, itselläni pienenä ei ollut ja olin niin kateellinen kavereille joilla oli 🙁

Avatar

Ihana ja niin herkullisen värinen leikkimökki. 🙂

Avatar

Kiitos! 🙂 Hih näkisitpä sisäpuolen! 😉

Avatar

Oih ihana leikkimökki! Leikkimökit on kyllä ihania pikkukoteja joita on varmasti kiva sisustaa ja laittaa ja tietenkin ihana leikkipaikka.
Voi kumpa Sennikin saisi joskus oman.
Meillä oli lapsena mökillä Pappani tekemä hirsinen leikkimökki ja siellä leikittiin paljon ja joskus siellä nukuttiinkin. 🙂

Avatar

Kiitos Ninni! 🙂

Oi hirsinen leikkimökki kuulostaa upealta! 🙂

Avatar

Iik, miten söpö! Pääsetkö sinä jotenkin leikkimökki terassille ja sisälle? Minulla ei ole ollut lapsena omaa leikkimökki. Asuimme kerrostalossa ja kesällä rakensin kotileikit koko asuntomme pituisella parvekkeelle.

Avatar

Pääsen pyöriksellä aivan terassiin kiinni ja konttaan sitä sitten sisälle. 🙂

Avatar

Ihana mökki! Innolla odotan seuraavaa leikkimökkipostausta. 😉

Avatar

Kiitos! Pian pääset näkemään sisälle! 😉

Avatar

Aika hyvä idea ostaa tällainen mökki oppilastyönä;siitä hyötyvät niin opiskelijat kuin ostajatkin! Leikkimökki näyttää itse asiassa aika pitkälle siltä kuin itsekin olen haavaillut 😀

Meillä oli lapsuudessa isäni tekemä leikkimökki,jossa oli ihanan vaaleanpunaiset keittiökalusteet,sininen pöytä ja pienet vaaleanpunaiset tuolit. Siellä me vietimme kesäpäivää, pidimme mehukioskia naapurin lapsille ja nautimme elämästä. Sitten vanhempana myös yövyimme leikkimökissä niinkuin tekin. Se oli huisin jännää! 🙂 voi,nyt se leikkimökkihäperyys sitten iski kunnolla päälle 😀

Avatar

Aivan totta! 🙂 Etsin kauan sopivaa leikkimökkiä, kunnes tajusin, että läheiseltä amikseltahan niitä saa ostettua! Isovanhemmat ostivatkin tämän ihanuuden A-murulle lahjaksi.

Teidän lapsuuden leikkimökki kuulostaa ihanalta! ♥

Hihii, tervetuloa leikkimökkihöperöihin! 😉

Avatar

Minullakin oli lapsena leikkimökki. Koska isäni on kirvesmies, rakensi hän itse mökin ja sehän tehtiinkin taidolla ja tunteella, eli ei mitään tikkuisia lautaseiniä, vaan vähän kuin pieni koti.

Itse leikin mökissä aika pitkäänkin ja pitkän hiljaiselon jälkeen mökki on nyt veljeni lapsilla käytössä vanhempiemme pihalla.

Avatar

Oi kuulostaa ihanalta leikkimökiltä – täydelliseltä! Mukava, että leikkimökki on myös saanut uusia leikkijöitä.

Avatar

Ihana mökki! Mä oon aika katkera kun mulla ei ikinä ollut leikkimökkiä! 🙁
Ehkä mäkin pääsen joskus elämään leikkimökkifantasiaa 😀 Odottelen innolla että päästään sisälle kurkkimaan!

Avatar

Pidän peukkuja että saat oman…eiku tytöille pian leikkimökin! 😉 ♥

Pian pääsetkin! 🙂

Avatar

Kyllä nyt kelpaa leikkiä! =)

Avatar

Toivotaan! 🙂 Äidin ainakin! 😀

Avatar

Nyt mäkin haluun leikkimökin! Siis lapsille tietty.. 😉

Avatar

Tietenkin! 😀 😉

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä