Kun äiti kelaa 27.9.2015
TEKSTI Selina

En saisi valittaa, mutta…

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Arki on täällä taas – hei, olen kotona! Kuukausi sairastelua on tehnyt tehtävänsä, eikä normaaliin arkeen paluu ole koskaan helppoa. Ensimmäinen päivä menee aina sumussa kelaten, kuten nytkin. Se kului A-murua katsellessa ihaillen ja rakastaen. Oliko hänellä noin pitkät hiukset, kun lähdin? Onko hän puhunut aina noin selvästi? Voi miten hän onkaan kehittynyt! Isimiestä katsoin ylpeänä ja kiitollisena – hän piti tämän kaiken pystyssä, kun olin poissa. Hoiti, hoivasi ja oli samaan aikaan sekä isä, että äiti, joka letitti pienen ballerinan hiukset ennen balettituntia ja joka houkutteli meidän sihtikurkun syömään edes vähän. Voi että rakastankaan tätä miestä! Tuoksuuko hän aina näin hyvältä? Tuntuuko hänen kosketuksensa aina näin ihanalta? Sitten se iskee aina niin yllättäen hyvin omassa sängyssä nukutun yön jälkeen: toisen päivän masis, jolloin olen aina täysin valmis vajoamaan jonnekin syvälle häpeämään tuottamaani tuskaa, pelkoa ja ahdistusta. Se päivä on aina riitainen – kaikki mököttävät. A-muru koetteli eilen uhmallaan ”kauan kadoksissa ollutta” äitiään ja Isimies mökötti, koska minä vain mökötin ja itkin. Nyt kolmantena kotipäivänä voin sanoa, että kaikki on lähes samalla tavalla kuten aiemminkin – tiedättekö perus perhesettiä ja voi että nautin siitä, paitsi yhdestä asiasta, joka minua odotti täällä kotona: Hotelli Sairaalan ensimmäiset laskut – shit!  
Siis tiedättekö sen päivän kuukaudessa, kun alkaa se ärsyttävä paperisota, enkä tarkoita tällä ”naistenpäiviä”, vaan sitä rasittavaa laskunippua, joka odottaa maksajaansa? Vihaan, siis VIHAAN yli kaiken laskujen maksamista, mutta en sen vuoksi, miksi suurin osa ihmisistä tuntuu vihaavan: rahanmenon vuoksi. Rahanmenoahan ei voi estää, mutta hei se nettipankin käyttö onkin minulla se juttu! 
 Kuva: mtv.fi

Olen ollut aina todella nolo nettipankin kanssa, mutta nyt toipilaana sen käyttö tuntui entistäkin vaikeammalta. Sitä vain voisi olettaa, että kirjaudut sisään ja muistat tietenkin käyttäjätunnuksesi, salasanasi ja alat vain koodaamaan sen satukirjan mittaisen IBAN:in ja viitenumeroiden kanssa. No minä en ensinnäkään muista käyttäjätunnustani. Ehen, en muista sitä ensimmäisellä, toisella, mutta kolmannella yleensä muistan – tai näppäilen sen tuurilla oikein! Salasanan sentään muistan, onhan se minun keksimäni, mutta sitten nettipankki kehtaa vielä pyytää avainlukua, jotta pääsen rahakirstuuni käsiksi. Kaivan siis avainlukulistastani esiin ja se, jos jokin on karsastavien silmien pahin painajainen! Mielestäni on suoranaista haistattelua etsiä avainlukulistasta satojen numerolitannioiden joukosta, joita on kaiken lisäksi neljä (NELJÄ!) riviä rinnakkain  juuri se avainluku 182, joka tietenkin on siinä keskimmäisellä rivillä kaiken numeromössö keskellä! Yritä siinä nyt sitten saada hiton pitkää numerolistaa ilman mitään logiikkaa naputeltua koneelle, kun oikea silmä katsoo kaksi riviä liian alas ja vasen oikealle – kele, kun alkaakin pinna kiristymään, enkä edes ollut siinä vaiheessa ehtinyt haukkoman henkeä siitä kuinka vähän rahaa tilillä onkaan suhteessa Hotelli Sairaalan laskuun! Ps. sairastaminen on kallista!
Sinä mallikansalainen ja nettipankin BFF olet siis onnistuneesti kirjautunut sisään nettipankkiisi ja olet saanut eurosi käyttöösi. Olet siis nyt täysin valmis maksamaan laskut ja hei sehän käy sinulta näppärästi! Minä sen sijaan vielä etsin ja tavaan tilinumeroa. Sitä ihmettelen, että miksi ihmeessä nettipankissa kysytään tilinumeroa, kun se ei kerran enää kelpaa, vaan se sarake syö ainoastaan Ibaneja – niitä pitkiä tilinumeroita. Sain toisella yrittämällä syötettyä Ibanin oikein omaan sarakkeeseensa, mutta hei, summa onnistui jo ekalla yrityksellä! Okei myönnettäköön, että on sitä muutamaan kertaan tullut maksettua ylisuoritusta, mutta onneksi sitä tasataan sitten – nimimerkillä onnistuin maksamaan kännykkälaskuni kahdesti! Sitten alkaakin se piiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiiitkän viitenumeron näpyttely – jälleen ilman mitään logiikkaa numeroiden järjestyksestä. Mietin joskus, että lasku olisi helpompi maksaa, jos kirjoittaisin vain viestisarakkeeseen, sellainen kun sieltä nettipankista myös löytyy:
”HEI, MAKSOIN LASKUNNE – KISKURIT! 
T: SELINA, JOKA VIHAA NETTIPANKKIA!!!” 
Niin eihän se käy, onhan se huomattavan paljon kivempaa lukea näistä kivoista pitkistä rimpsuista ja koodeista, että onkohan se Selina maksanut sen Hotelli Sairaalan laskun vai ei!
Moni on jo tässä vaiheessa saanut täytettyä laskun vaaditut tiedot oikeisiin sarakkeisiin ja hyväksynyt laskun. Nettipankki pyytää vielä kerran avainluvun ja lasku on maksettu – bye bey money! Sitten tarvitsee vain kirjautua ulos nettipankista ja kirjoittaa kauniilla käsialalla laskuun ”MAKSETTU” ja end of story. Voi arvaatte varmaan kuka on edelleen takkuamassa nettipankissa, naurattaako jo – säälistä? Miksi ihmeessä nettipankki haluaa vielä uudestaan avainluvun kaiken sen näpyttelyn (ja kiroilun) jälkeen, ja miksi niitä avainlukuja pitää edelleen olla niin paljon…ja monessa rivissä? Lopulta saan Hotelli Sairaalan laskun maksettua, kiitos jälleen yhteistyöstä idiootti nettipankki, kirjaudun ulos ja sammutan koneen. Hengitän syvään, auts – ehkä vähän liian syvään ja samalla mietin, miksi tämä on aina niin rankkaa? Otan maksetun laskun pöydältä ja vedän rastin sen yli merkiksi, että se on maksettu ja nakkaan sen lattialle. Jos alkoholi maistuisi, nappaisin varmasti tämän suorituksen jälkeen ryypyn jos toisenkin!

Rakas joulupukki! Olen ollut todella kiltti näin ennen joulua ja lupaan olla ihan jouluunkin asti, jos saan joululahjaksi sellaisen ihana piipparin, kuten kaupan kassoilla on – viivakoodinlukijan – niin minun ei tarvitsisi enää henkisesti alkoholisoitua laskujen maksamisesta. Olisin silloin myös parempi äiti ja vaimo ja entistä kiltimpi aina seuraavaan jouluun asti. Kiitos nam!

♥: Selina

Miten teiltä onnistuu laskujen maksaminen, vai delegoitteko sen eteen päin, kuten minä yleensä…ja jatkossa?
Ps. Kiitos kaikista kannustavista ja ihanista kommenteista, mitä olen teiltä sairastamisen aikana saanut. Osaan olen vastannut, mutta osa odottaa edelleen vastausta. Otan itseäni niskasta kiinni tämän bloggaamisen suhteen ja alan näpyttelemään niihin vastauksia pikimmiten! Olen otettu niistä jokaisesta ja ne ovat tsempanneet minua hurjasti, kiitos! ♥
Niin ja kitumispesä on hylätty – nyt toivutaan vauhdilla! Pian polkaisen käyntiin blogin Synttärihulinat, joita ainakin minä olen odottanut niin paljon, toivottavasti tekin! Kannattaa siis olla kuulolla, koska pian hulinoidaan mahtavien yhteistyökumppaneiden kera! 
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (34)

Kiitos sinulle aivan ihanasta kommentista. Kiitos. ♥
Oikein ihanaa syksyä sinullekin!

1 vastaus

Ihana että olet päässyt kotiin 🙂

Hih, mahtava laskunmaksaja! 😀 Kyllä itselläkin muutama kirosana on mielessä päässyt kun työuran alussa pankin kassalla niitä piiiiiiiitkiä viivakoodeja näpyttelin. Toivoen vaan että kovin montaa näppäilyvirhettä ei tullut tehtyä. Mutta ainakin nykyään omat laskut maksaa ihan helposti kun töissä tuli rutiini näpytellä niitä 🙂

1 vastaus

Kotona on ihanaa nettipankista huolimatta! 😉 Joo ja minä en rutinoidu varmasti ikinä numeroiden näppäilyyn! 😀

1 vastaus

Haha, samasta syystä käytän tabletin nettipankkisovellusta, sillä kun saa "piipattua" numerolitaniat kameran avulla. 😉

1 vastaus

Joo en uskalla juuri tästä syystä edes harkita kokelevani mitään uutta elektroniikkaa laskujen maksuun liittyen! 😀 Saisin maksettua varmasti vahingossa naapureidenkin laskut! 😉 Ennemmin delegoin homman Isimiehelle! 😀

1 vastaus

Voi sinua! 🙂 Kiitän onneani, että joskus teininä -80 luvun alussa kävin konekirjoituskurssin (hih 🙂 sekä opiskelin sihteerioppia…. Niissä molemmissa opetettiin sokkona kymmensormijärjestelmä sekä laskukoneen käyttö 🙂 Numeroiden kanssa kun olen koko työurani kulkenut, niin näistä opeista on ollut apua. Ja nyt kun hoidan vielä äitinikin laskut niin helpottaa kummasti.
Kirjoitan minäkin joulupukille, että viivakoodinlukija löytyisi paketeistasi 🙂

1 vastaus

Voi sinulta se varmasti käykin nätisti! 🙂 Ihanaa, kaksi toivetta on aina varmempi kuin yksi! 😉

1 vastaus

Voi täälä on myös yksi joka vihaa laskujen maksua! Pieni lukihäiriö ei todellakaan helpota asiaa kun tuntuu että aina tuijottaa ihan vääriä rivejä, ja miksi niitä tilivaihtoehtojakin on miljoona jolle maksaa? Ei ymmärrä! -_- monesti helpottaa kun tehdään miehen kanssa niin että toinen luettelee ja toinen vuorostaan näpyttelee ne numerot sinne sarakkeisiin 🙂

1 vastaus

Mekin teemme monesti miehen kanssa juuri noin, mutta hän sitten hermostuu kun näpyttelen mitä sattuu. Onneksi hän on maltillinen (maltillisempi kuin minä) ja antaa minun sählätä rauhassa. 🙂

1 vastaus

Älypuhelimellakun maksaa niin kännykän kameralla voi lukea sen viivakoodin 🙂 helppoa kuin mikä!

1 vastaus

Hahaa tiedän, mutta en uskalla sekoittaa kännykkää ja nettipankkia keskenään. Hukkaan, hajotan tai sekoitan puhelimeni keskimäärin kerran vuodessa…niin ja uskon, että saisin siitäkin ongelman! 😀

1 vastaus

Hei, minulla on vähän samaa ongelmaa, sillä silmänpohjani murtui kolarissa ja on hankalaa nähdä monta nollaa sisältävää numeroa…olen myös aikeissa ostaa viivakoodin lukijan.
Odotellaan synttärihulinoita! TOIPUMISIA! T.Ulla

1 vastaus

Hei Ulla! Toivottavasti löydät hyvän laitteen itsellesi! 🙂 Jee niin minäkin odotan! 🙂

1 vastaus

Mä maksan laskut kännykällä, kun en juurikaan enää käytä tietokonetta. 🙂 mobiiliverkkopankissa voi näppärästi lukea viivakoodin kännykän kameralla.

1 vastaus

Mies käyttää pankkipalveluita kännykällä, mutta minusta ei olisi siihen. Syyt (ja selityksen ylempänä ;D)

1 vastaus

Oletko kokeillut skata älypuhelimella laskun viivakoodia? Mobiililaitteella tuollainen siis mahdollista 🙂 pikaista paranemista ja pitkiä hermoja laskujen maksamiseen!

1 vastaus

E-en. 😀 Kiitos sinulle!

1 vastaus

Mukavaa, että olet taas paremmassa kunnossa! Sinua ehtikin olla jo ikävä, vaikka "tunnenkin" sinut vain blogin välityksellä! 🙂

Oletko yrittänyt maksaa laskuja puhelimen tai tabletin verkkopankkisovelluksella? Se on paljon helpompaa kuin tietokoneella: tili- ja muita numeroita ei tarvitse erikseen kirjoittaa, vaan riittää että ottaa kameralla viivakoodista kuvan puhelimen tai tabletin kameralla. Suosittelen kokeilemaan! 🙂

1 vastaus

Hei kiva kuulla, kiitos! 🙂 Minullakin oli blogia ikävä!

En ole yrittänyt. Kuulostaa helpolta, mutta olen varmasti tässä asiassa jäärä ja jatkan samaan malliin ja valitan silti! 😀 No onneksi minulla on mies joka maksaa laskut tililtäni. 🙂

1 vastaus

Ihanaa, että olet jälleen kotona ja vain ruudun päässä. Hyvä, ettet kuitenkaan ehtinyt laitostua. Minulla se aina sairaalassa ja laitoskuntoutuksessa käy nopeasti. " Mitä, eikö kukaan tarjoilekaan minulle valmista ruoka- annosta nenän eteen?" Nettipankin käytössä olen mielestäni aika taitava. Ärsyttää vain se rahanmeno.

1 vastaus

Rahanmeno on tietenkin välittämätön paha. Nettipankki on silti ärsyttävä. 😀 Kiva kuulla, että sinultakin sujuu! 😉

1 vastaus

Olen jo pidemmästi seurannut blogiasi (kuten tavatessamme kerroin), mutta en ole saanut koskaan kommentoitua mitään. Nyt siis ajattelin sen vihdoin tehdä! 🙂 Tämä sinun blogisi on ihan huippu; niin täynnä elämää!

Kiva kuulla, että toipuminen on hyvässä vauhdissa ja että olet päässyt kotiin! Olet ollut kovasti ajatuksissa, monesti olen sinua miettinyt. Erityisesti olet ollut ajatuksissani, kun olen A-murua nähnyt kerholla.

Mukavia syksyisiä päiviä ja tsemppiä! Toivottavasti tapaamme taas! 🙂

1 vastaus

Hei Heidi ja kiva kun kommentoit! 🙂 Kiva kuulla, että tykkäät blogistani – siinä tosiaan on elämää laidasta laitaan.

Toivottavasti näemme pian kerholla! Terkkuja pienille! <3

1 vastaus

Mahtavaa että olet päässyt kotiin <3

Mä muistan kun muutin aikoinaan ensimmäiseen omaan kotiin, niin silloin laskut käytiin aina maksamassa niillä automaateilla. Ei silloin nettipankkeja käytetty vielä tässä määrin kuin nykyään 😀 Mutta laskujen maksu on minustakin niin mälsää hommaa, yleensä delegoin sen miehelle 😉

Ihanaa syksyn jatkoa! <3

1 vastaus

Niinpä, kotona on ihanaa! <3

Ihana syksyä teidänkin perheelle! <3

ps laskujen maksamisen voisi delegoida ihan yleisesti miehille! 😉

1 vastaus

Ihanaa, että olet päässyt kotiin 🙂 ! Nyt toivutaan vauhdilla kuulostaa loistavalta ! Tsemppiä toipumiseen 🙂 Blogin synttärihulinoita odotellessa.

1 vastaus

Kiitos! <3

1 vastaus

Mäki vihaan laskujen maksamista ! 😀 Semmonen viivakoodinlukija olis kyllä hyvä, koska aina stressaan laitoinko numerot oikein 😀 En oo vielä maksanut kertaakaan väärin (koputtaa puuta), mutta kyllä se aina jännittää kun maksaa isompaa laskua jos meniski väärin :/ Hauska postaus kuitenkin 🙂

1 vastaus

Kiva että tykkäsit! 🙂

1 vastaus

Ahhah, mä olisin voinut kirjoittaa tuon tekstin. Jestas mä inhoan koko nettipankkia. Sitten vielä kun on pitänyt sotkeutua Paypaliin lisäksi.
Mulla on silmät eri paria. Toinen näkee kauas paremmin kuin lähelle, toinen toisten päin. Yhdessä nämä näkee miten sattuu. Sitten vielä ikä vienyt lähinäköä. Ja lisäksi toinen silmä karsastaa. Kyllä olen kironnut ibania siitä asti, kun kulin sen tulevan. Viitenumerot… eikö ne nyt mitään kätevämpää keksi?!

Täälläkin on harkittu viivakoodinlukijaa. Ostan sen varmaan lähiaikoina, kun seuraava tarjous näkyy…

1 vastaus

Paypal – kirosana, en edes uneksi sen käytöstä! 😀

1 vastaus

Kannattaa tilata suosiolla e-laskuja; niille riittää hyväksyminen ja senkin voi jopa laittaa automaattiseksi 😉
Maailma taitaa olla nimittäin menossa siihen suuntaan, ettei paperilaskuja tule. Tai minulle ainakaan ei tule, sillä niistä joutuisi maksamaa ja sehän ei tälle tantalle sovi!
Toisaalta minäkin kyllä käytän palvelua "mies voisitko maksaa", sillä aina jännittää menikö oikein, tai muistinko hyväksyä laskun.. 😀

1 vastaus

Minulle tulee suurin osa laskuista e-laskuna, mutta sairaalalaskut tulee varmaan hamaan tappiin asti paperiversiona jos sama meininki jatkuu! 😀

1 vastaus

Olet joskus miettinyt, miksi tämä on sinun osasi. Minulla on aavistukseni. Luen sinun ihmeellistä blogia ja ihailen sinua. Olet kertonut sairautesi syistä ja hoitovirheestä. En kykenisi sinun tasolle. Siksi olet niin ihana. Minä lähettäisin aina sairaalalaskuni virheentekijälle. Tokihan sinä saat korvauksen varmaan vakuutuksen kautta, jolla maksat, mutta muulloin sinulla olisi palkka ja siitä ei menisi jatkuvasti sairaalamaksuja. Kaikkea ihanaa sinun syksyyn, teidän syksyyn.

1 vastaus

Kiitos sinulle aivan ihanasta kommentista. Kiitos. ♥
Oikein ihanaa syksyä sinullekin!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Tämä kuvassa hymyilevä tyyppi kävi eilen kotilomalla. Tämä päivä onkin mennyt sitten sängyssä hieman erilaisissa tunnelmissa, mutta oli se sen arvoista! 💙❤️ Eilen starttasi 7. sairaalaviikko. Rankkaa on ollut ja tulee varmasti vielä olemaan ennen kehoni jälleen korjaavaa leikkausta, mutta jo tämä muutaman tunnin piipahdus kotona antoi jälleen muistutuksen siitä, miksi jaksan taistella päivästä toiseen.

Ja taistelenhan minä. Loppuun saakka!
.
.
. 
#kunäitikelaablogi #äitisairastaa #erilainenäiti #crps #dystonia #sairaalassa #spoonie #hospital #kotiloma

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: