Kun äiti kelaa 29.9.2015
TEKSTI Selina

Olipa kerran blogi ja blogin synttärihulinat

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
22.9.2014 oli varmasti aivan tavallinen päivä monelle blogimaailmassa – tai elämässä yleensäkin. Se oli kuitenkin minulle merkityksellinen päivä: silloin rohkaistuin, julkaisin ja niin minusta tuli bloggaaja – aivan yllättäen paniikin vallatessa mieleni. ”Mitä minä olen tehnyt?!”, oli ensimmäinen ajatus ekan postauksen julkaisemisen jälkeen, mistä seurasi muutama paniikkipuhelu M-ystävälleni ja blogi jäi näkyviin. Siitä alkoi uskomaton matkani blogimaailmassa – teidän kanssanne!

Blogin ensimmäinen banneri.

Nyt tuo aika ja tuo paniikinomainen tunne tuntuu kaukaiselta, vaikka en olekaan ollut bloggaajana kuin vuoden ja seitsemän päivää. Niiden seitsemän päivän aikana julkaisin viime vuonna epävarmuudesta huolimatta seitsemän postausta – siis joka päivä! Muistan vieläkin sen aamun, kun huomasin hämmentyneenä ensimmäisen kuukauden aikana, että blogiin oli ilmestynyt kuusi lukijaa. Se tuntui minusta aivan käsittämättömältä! Siitä se sitten lähti, intohimo bloggaamiseen, valokuvaamiseen, ihanien kommenttien, uusien blogituttavuuksien ja postausideoiden myötä. Aloitin bloggaamisen kuitenkin kasvottomana ja halusin pysytellä salassa nimimerkin takana, mutta rohkaistuin ja paljastin teille kasvoni postauksessa, jollaisia päätin kirjoittaa jokaisen blogikuukauden jälkeen. 12 blogikuukausi takana, miltä tuntuu? No minusta tuntuu juuri nyt erittäin hyvältä lukea niitä kuukasittaispostauksia ja muistella tätä vuotta! 

Minä, Selina.

Ensimmäinen blogivuosi sisältää monia merkkipaaluja. Muistan, kuinka iloinen olin, kun päivittäinen sivun katselu ylitti 1000 katselukertaa. Jollekin konkarille se on todella vähän, mutta minulle edelleen erittäin paljon. En tiennyt silloin vielä mitään piinaavan koukuttavista tilastoista Analyticsin puolella, mutta se eka 1000 aktiivista viikossa tuntui myös erittäin hyvältä – yhdestä päivästä puhumattakaan! Muistan myös, kuinka ihan vasta blogille tuli 100. lukija ja nyt teitä on jo melkein 200, käsittämätöntä! Hah, muistan valitettavan hyvin myös sekoiluni blogin Facebook-sivuja luodessa. Kutsuin vahingossa varmasti puolet kavereistani tykkäämään blogin ensimmäisestä sivusta – ja kyllä, vai minä voin onnistua tässä! En halunnut silloin sekoittaa blogi- ja siviilielämää, enkä halua sitä vieläkään. Uusi sivu pelasti onneksi minut tältä vahingolta! Muistan ensimmäisen blogiyhteistyön ja siitä seuranneet yhteistyöt. Lämmin kiitos siis kaikille yhteistyökumppaneille mahdollisuudesta testata tuotteitanne ja upeista mahdollisuuksista! Kuitenkin kaikkein tärkein merkkipaalu tänä vuonna on ehdottomasti ollut se, kun olen kuullut auttavani muita avoimuudellani ja rehellisyydelläni – joskus raadollisella sellaisella. Minäkään en ole jäänyt ilman. Kaikki se tuki, ymmärrys ja välittäminen sieltä näyttöjen toiselta puolelta on niin hengästyttävää ja voimaannuttavaa, että olen sanaton! Kiitos, se kuulostaa sanana liian vähältä, mutta silti tuntuu olevan tarpeeksi, kiitos! ♥
Blogin toinen banneri.

Olen yrittänyt pitää blogin mahdollisimman rehellisenä ja avoimena, mikä on ollut välillä erittäin helppoa ja välillä haastavaa. Joskus rajan vetäminen minun ja blogiminän välille on ollut vaikeaa. Haluaisin kertoa teille niin paljon, mutta pitää silti jotain itselläni. Sairauteni syy oli yksi asia, mitä mietin pitkään – kertoako, vai ei? Se oli vaikea päätös, mutta oikea. Hoitovirhettä ei ole syytä hävetä, ei ikinä! Blogiin eksyy tasaisesti myös huonon huumorini tuotoksia, joista yksi, Ne terveet vammaiset, onkin blogin luetuimpia postauksia. Olen kirjoittanut blogiini avoimesti myös sairaudestani ja sen aiheuttamista ongelmista ja se on ollut erittäin voimaannuttavaa. Olen oppinut sitä kautta myös tästä kalakaverista paljon uutta ja samoin itsestäni. Vaikka blogi onkin välillä ihan sairas, niin pyrin pitämään blogin erilaisesta perheestämme huolimatta perhepainoitteisena ja päätähtenä pikkuisen rakkaani, A-murun.

Jokaiselle bloggaajalle tulee kuitenkin myös niitä hetkiä,
kun näppäimistö oksettaa ja tietokonetta ei edes tee mieli katsoa.
Niin minullekin on käynyt ja monesti, mutta uskokaa tai älkää, sitten muiden
blogeja hetken selatessani tuleekin hetki, kun huomaan näpyttelevän
näppäimistö sauhuten, muokkailen kuvia ja pahan olon tilalla on postaus,
joka on ”Julkaise” nappia vailla valmis teidän luettavaksi. Olen raottanut perheemme elämää teille ja samalla toivottanut teidät tervetulleeksi leivontahetkiimme, perheemme päiviin, kotiimme ja arvoihimme. Isimies on ollut isona tukena blogin kanssa, vaikka välillä kuulenkin ivalliseen sävyyn kommentin, että enkö otakaan kameraa ulkoilureissulle mukaan! Se taitaa olla joka bloggaajan kirous, joka roikkuu mukana meni minne tahansa – kamera  siis! 😉 Myös perheeni ja läheiseni ovat tukeneet bloggaamista. Isimies, M-ystäväni, Avustajani, siskoni, he kaikki ovat toimineet oikolukijoina, it-avustajina ja antaneet rakennusaineita tehdä postauksista parempia. Isoin tukijani ja ilmeisesti myös fanini on isäni, joka lukee vieläkin (!) blogiani. Saan kuulla häneltä palautetta postauksista, hän hihittelee niille salamyhkäisesti, eikä meinaakaan myöntää, että ne saattavat joskus olla typeriäkin. Hän on syy moniin sairaalassa kirjoitettuihin postauksiin, kun hän on patistanut minut blogin ääreen tekemään sitä, mitä rakastan – bloggaamaan. Kiitos isi! ♥
Yksi blogini tähtihetkistä on Kaksplussan blogiyhteisöön pääsy. En usko, että ilman Kaksplussaa pikkuruiseen blogiini olisi löytänyt näin moni lukija, joten kiitos siitä Kaksplussan porukalle ja ihanille blogikollegoilleni! Teidän kanssa on ilo tehdä ”työtä”, jota kaikki me teemme sydämestämme. 

Kiitos siis teille kaikille ensimmäisestä vuodesta Kun äiti kelaa-blogin parissa! Kiitos 5384 kommentista niistä  416 589 kerrasta, jolloin olette täällä vierailleet vuoden aikana, teistä tuhansista kuukausittaisista aktiivisista seuraajista ja siitä, että olette ottaneet blogini ja minut avosylin vastaan – se on asia, jota en osannut odottaa! Kiitos! ♥
Tämä oli siis 12. blogikuukausi ja miltä tuntuu? Ihan sairaan hyvältä!

Nyt pääsen vihdoin jatkamaan blogin synttärihulinoiden parissa, jonka aloitin reilu kuukausi sitten kiitoksena teille lukijoille kuluneesta vuodesta blogin yhteistyökumppaneiden kanssa! 🙂
Blogi on tehnyt tämän vuoden aikana pari yhteistyötä Reiman kanssa. Arvostan suuresti kotimaista suunnittelua ja laadukkaita materiaaleja, joten sen vuoksi olikin helppoa ja suorastaan upeaa alkaa Reiman kanssa blogiyhteistyöhön ja laittaa A-murun kanssa testiin saamamme upeat ja pirteät vaatteet kevään ja syksyn välikauteen! Tein myös muutaman kollaasin Reiman syysmallistosta täydentämään välikautta.

Reima antoi minulle blogin synttärihulinoiden kunniaksi arvottavaksi  upean ja laadukkaan Kettu-repun, johon sopii hyvin niin kerho- kuin koulutarvikkeet! Voittajalla on mahdollisuus valita suloinen vaaleanpunainen reppu kukalla tai veikeä sininen reppu ketun kuvalla. Kumpi on suosikkisi?

 Arvontaohjeet: 
Kun äiti kelaa synttärihulinoiden aikana järjestettävät arvonnat ovat
blogin rekisteröityneille lukijoille, joten voitte osallistua
arvontoihin seuraamalla blogia Bloggerissa, Facebookissa tai Bloglovinissa.
Ilmoitattehan seurantalähteenne ja toimivan sähköpostiosoitteenne
osallistuessanne arvontoihin. Ilmoitan voitosta arvonnan voittajalle
henkilökohtaisesti. 

Reiman arvontaan voitte osallistua valitsemalla Reiman sivuilta kumpi reppu sopisi parhaiten teidän perheen reppusankarille kerho- tai koulurepuksi ja kommentoimalla tähän postaukseen suosikkinne. Arvonta-aikaa on viikko, eli tiistaihin 6.10 saakka. Onnea arvontaan! 🙂

♥: Selina

*Postaus toteutettu yhteistyössä Reiman kanssa.
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (60)

Kiitos paljon! 🙂 Onnea arvontaan!

1 vastaus

Kettu reppu tulisi niin tarpeeseen. Pienet aloittaa päivähoidon ja hoitoreppu on hsnkintalistalla.
Seuraan bloggerissa.
miikku@kotikone.fi

1 vastaus

Pinkki olisi varmaan äidin mieleen, mutta toivoisin kuitenkin tuota sinistä pojalle jumpparepuksi! 🙂 Onnea blogin synttäreiden johdosta, paljon olet ehtinyt saavuttaa lyhyessä ajassa ja kiitos sinulle aina niin positiivisista kommenteista omaan blogiini <3

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! 🙂 Onnea arvontaan!

Ps. blogisi on ihana!

1 vastaus

Seuraan faben ja bloglovinin kautta 🙂 kettureppu on meidän suosikki!
mimzzu_93@hotmail.com

1 vastaus

Sininen olisi mieluisa 🙂 fb.n kautta seuraan ainakin.
heinitap@gmail.com

1 vastaus

Voi apua, paljon on sun vuoteen mahtunut ja hurinalla blogi kasvanut <3 Meille kävis oikeen hienosti tuo sininen kettu-reppu <3 Aivan ihana 😀 ja bloggerin kautta seuraan!
nadja.makinen@gmail.com

1 vastaus

Aktiivinen lukijasi olen ollut ja bloggerin puolella siis seurailen. 🙂 Lähden ehdottomasti mukaan tuon sinisen ketturepun arvontaan. talojameri@hotmail.com

1 vastaus

Ja todella hyvää synttäriä blogillesi! <3 Tänne on ilo tulla aina kurkkimaan. Olen myös yrittänyt oppia sinulta tuota hillitöntä positiivisuutta.<3

1 vastaus

Kiitos paljon! 🙂 ♥ Kiva kuulla että blogin pariin on mukava aina palata. Onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Onnittelut synttärin johdosta <3 Sä käyt mielessä todella usein, mietin mitä sulle oikeasti kuuluu ja sitä miten voimakas sä oot, jaksat pitää yllä tätä blogia kaiken pyörityksen keskellä ja annat samalla todella monelle voimia jatkaa omia taisteluita.. Niin se reppu, kummipojalle menee jos arpaonni niin suo 😀 Lippu korkealla eteenpäin (Y) <3

1 vastaus

Kiitos Kirsi! ♥

Tämä blogi antaa minulle valtavasti voimia! Sitä ei osaa kuvaillakaan! Kunhan toivun kunnolla, niin uskon pääseväni taas vauhtiin. Voi, tää on ihanaa!

Onnea arvontaan!

1 vastaus

Onnea 1vuotiaalle huikean koukuttavalle ja aidolle, elämänmakuiselle blogille! <3

Reppuarvontaan osallistun ja pinkki reppu olisi aivan ihana reppu meidän loppuvuodesta syntyneelle kuopukselle, joka on paljastunut tytöksi ☺ saisi jotain uutta ja omaa, tyttömäisiä, eikä pelkästään isoveljeltä perittyjä juttuja ☺
Seuraan blogia bloggerin kautta ☺
plv75@luukku.com

1 vastaus

Kiitos ja onnea arvontaan! ♥

1 vastaus

Oma suosikki olisi tuo sininen kettu, mutta ehkä tytölle kuitenkin pinkki 😉
Seuraan bloggerin kautta 🙂
fitsyy (at) outlook.com

1 vastaus

Seuraan blogiasi facebookin kautta, mutta käyn myös ihan vain selaimella usein lukemassa. Sininen kettureppu olisi mieluinen. nansku2@gmail.com

1 vastaus

Huomasin sinun kommentoineen useaan seuraamaani blogiin ja kommenttisi herättivät huomioni positiivisuudellaan. Päätinpä kerran klikata nimeäsi ja kurkistaa siten blogiisi. Siltä istumalta luin useita postauksiasi eikä jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin liittyä lukijaksesi 🙂 Sinun kirjoitustesi kautta saan elämäniloa ja aurinkoa omiinkin päiviin ja ihailen sitä, miten vahva ja ihana ihminen ja äiti olet! Olen tosi huono jättämään kommenttia ja tämä taitaakin olla vasta toinen jättämäni. Kiitos blogistasi Selina!

Arvonnassa jos voittaisin, valitsisin ketturepun ketun kuvalla omalle pojalleni. Seuraan sinua Bloglovinissa.
mansik.ka@suomi24.

-annina

1 vastaus

Hei Annina! Mukava kuulla, että olen jäänyt mieleesi kommenteista. Minusta olisi ihana kommentoida enemmänkin muiden blogeihin, mutta aika ei vaan tahdo riittää! 🙂 Kiitos kauniista sanoistasi ja onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Lueskelen blogiasi facebookin kautta. Onnea blogillesi ja jatka samalla rehellisellä linjalla 🙂
nelliina(@)yahoo.com

1 vastaus

Kiitos sinulle ja onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Olet kyllä ihana <3
Ja arvonnassa mukana, meille tulisi tarpeen tuo kettu reppu päiväkotirepuksi 🙂
nede93@windowslive.com

1 vastaus

Kiitos samoin! ♥ onnea arvontaan!

1 vastaus

Seuraan bloglovinin ja facen kautta 🙂 Paha valinta noista repuista.. miksi taas pinkki ja tumman sininen (TYTÖT JA POJAT) – miksei vaikka violettia ja vihreää tai keltaista?! Tai miksei vaikka sinistä, jossa sydämiä ja pinkissä toi kettu. Kylläpä taas nousee kierrokset 😀

Koska neutraalia vaihtoehtoa ei tälle höyrypäälle ole tarjolla, joutunen taipumaan siniseen. Mur.

Kiitos blogistasi ja kiitos myös ihanista omaan blogiini eksyneistä kommenteista! Ne ilahduttavat joka kerta 🙂

1 vastaus

Hahaa, hei minä ymmärrän reaktiosi! 😀

Kiitos sinullekin ihanasta blogistasi ja onnea arvontaan!

1 vastaus

Oi, tuo kettureppu on ihana <3
seuraan facebookissa ja bloggerissa 🙂

olivertekimeistaperheen@gmail.com

ps. käy tsekkaamassa myös meidän arvonta;)

1 vastaus

Tsekattu on! 😉 Onnea arvontaan!

1 vastaus

Olen Bloggerin kautta pitkään jo blogiasi seuraillut (on siis linkkilistassani ollut), mutta enpä ole huomannut lukijaksi itseäni klikata. No, tehdäänpä se nyt. 😀

Sininen reppu on hienompi ja tytölle tulisi siis käyttöön!

1 vastaus

Tervetuloa lukijaksi ja onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Vaikka täällä pieni tyttö onkin niin kettu-reppu on mieluisampi 🙂
Bloglovinin kautta seurataan.
pihka1@hotmail.com

1 vastaus

Blogisi on kyllä aivan huippu! 🙂 Ja haluan osallistua arvontaan. Seuraan blogiasi monesta paikasta, pääasiassa Bloggerissa ja Facessa. Kettu-reppu kukka olisi meidän Milalle juuri sopiva. Ihananvärinen ja sopivankokoinen! 🙂

1 vastaus

Kiitos ja onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Onnittelut!
Fb:n ja bloggerin kautta seurailen.
Pinkki olisi sopivampi.
hamalainentm@gmail.com

1 vastaus

Kiitos, onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Seurailen Bloggerin kautta. Onnea ja pitkää ikää blogille! 🙂
Sininen kettureppu tulisi kerhorepuksi.
pussikarhu (at) luukku.com

1 vastaus

Sinun blogiasi on ilo seurata 🙂
Mukana arvonnassa fb-seuraajana. Sininen kettureppu olisi aivan mahtava.
s.kansakoski(at)luukku.com

1 vastaus

Kiva kuulla, onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Siskon pojille ois kiva toi kettu-reppu. Alottivat nyt syksyllä päivähoidon nii oos just siellä passeli. Ja muutenkin tulee nähtyä toisia nii harvoin kun asun 300 km päästä heistä nii ois kiva viiä toisille jotain uutta, varsinkin ku pienempi täytti tässä kuussa 1v enkä oo kerenny vielä käydä synttäreillä töitten ja matkan takia :/
Mut seuraan täällä bloggerissa ja fb:ssä 🙂
sonja.pennanen154@gmail.com

1 vastaus

Liityin nyt vihdoinkin bloggerissa seuraajaksi vaikka monta kuukautta on tullut blogiasi luettua 🙂 kiitos ihanasta blogista<3
Sininen kettureppu sopisi pojalleni tarharepuksi!
Epspi@hotmail.com

1 vastaus

Kiitos! Onnea arvontaan! ♥

1 vastaus

Aika menee kyllä nopeesti! En ole ollut alusta asti mukana ja silti tuntuu, että blogisi olisi ollut kauemmin lukulistallani 🙂 Kettu-reppu olisi ihana <3 seuraan Facebookissa ja bloggerissa, therealmofmaria@hotmail.com

1 vastaus

Maria ♥

1 vastaus

Kiitos itsellesi ja sydämellinen 1- vuotisonnentoivotus sinulle ja blogillesi! Kukka- reppu on aivan ihana ja jos onni potkaisee, tulee siitä tämän mamman ikioma reppu. Seuraan blogiasi bloggerissa. anu.haukanheimo(ät)pp.inet.fi

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! ♥ Onnea arvontaan!

1 vastaus

Synttärionnea 🙂 Seuraan blogiasi Bloggerin kautta. Blogisi on täynnä hyvää, reipasta asennetta. Osaat kirjoittaa hyvin ja ihailen tapaasi ottaa asiat sellaisena kuin ne ovat. Hienosti avaat sitä maailmaa, mikä meille monille on ollut täysin tuntematon ennestään.
Tulen mukaan arvontaan tavoittelemaan pinkkiä reppua, yhdeltä lapsistamme puuttuukin vielä oma kerhoreppu.

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! Onnea sinullekin arvontaa!

1 vastaus

Mä olin yks päivä osallistumassa tähän, mut meninkin vessaan pyyhkiin kyyneleitä. Ihana, että sulla on sellainen isä joka kannustaa, on tuki ja turva <3 Mulla oli sellainen pappa..

Kettureppu olisi mieleisin ja menisi varmaan lahjaksi eräälle lapselle 🙂

1 vastaus

Voi sinua. Isi on kyllä mahtava. ♥

Onnea arvontaan!

1 vastaus

Onneksi olkoon ekasta blogivuodesta! Pinkki reppu olisi tytterelle todella tarpeellinen, kun edellinen reppu harmillisesti meni rikki. Seurailen sikua bloggerin kautta, kun en itse käytä nuita feisbuukkeja sun muita. 🙂
ainutlaatuinen.elama@gmail.com

1 vastaus

Kiitos! 🙂 Onnea sinullekin arvontaan! 🙂

1 vastaus

Onnea ihana Selina! ♡ Kettureppu voisi olla meidän kettufanin mieleen 😉

viivi_soininen@luukku.com

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! 🙂 Onnea arvontaan! 🙂 <3

1 vastaus

Jee! Synttärionnea! 😀 Arvonnassa jos onnistaisi, pinkki reppu meille muuttaisi. 😍 blogger &Facebook kanavina. 😊

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! Onnea arvontaan! 🙂

1 vastaus

Onnea <3 🙂 Ottaisin tuon kukka-repun siskolleni 🙂 Seuraan täällä Bloggerissa. Niina_93_2@hotmail.com

1 vastaus

Kiitos! <3 Onnea arvontaan!

1 vastaus

Onnittelut blogille! Tuo sininen kettureppu on kyllä varsin ihastuttava. Facebookissa seurailen. loviisa.aalto@suomi24.fi

1 vastaus

Kiitos onnitteluista! 🙂 Onnea arvontaan!

1 vastaus

Synttärionnittelut! Olet taitava kirjoittaja, avoin ja rehellinen. Jatka samaan malliin! 🙂

Seuraan blogiasi Facebookissa ja pienelle 2-vuotiaalle pinkkiä ja prinsessa-vaihetta elävälle tyttärelleni kukka-reppu olisi passeli 🙂
ponduella@hotmail.com

1 vastaus

Kiitos paljon! 🙂 Onnea arvontaan!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Blogissa uusi postaus liian monen hiljaisen viikon jälkeen.

Tämä jakamani pieni hetki hiljentää nyt blogin hetkeksi. Nyt tarvitsen kaiken voimani, oman pienen hetken, selvitäkseni kivuista ja ollakseni perheeni kanssa.

Kiitos tuesta ja siitä, että olet ajatellut minua ja perhettäni. Minä tulen vielä takaisin ja kirjoitan teille jälleen elämästä kun äiti kelaa hymyillen!
.
.
.
©️Anna Giss #uusipostausblogissa #newblogpost #linkkiprofiilissa #linkinbio #kunäitikelaablogi #kipu #pain #tauko

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: