Kun äiti kelaa 20.11.2015
TEKSTI Selina

DIY: Persoonallinen lahja

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Synttäreitä, isänpäivä, äitienpäivä, joulu… Vuoteen mahtuu paljon juhlia ja paljon paketoitavaa, mutta moni paketti päältä kaunis – olen surkea keksimään persoonallisia lahjoja! Olen arvostanut aina itsetehtyjä lahjoja, koska niissä on ajatus aidosti mukana, toisin kuin minun antamissa lahjakorteissa! A-murun syntymän jälkeen olen alkanut neulomaan enemmän ja neuloosin tuotoksia onkin päätynyt niihin vihattuihin ja rakastettuihin pehmeisiin paketteihin perheelle ja ystäville. Kuitenkin kun puhutaan käsillä tekemisestä, niin kaikkein eniten nautin A-murun kanssa askartelusta ja tänä isänpäivänä teimme isille persoonallisen t-paidan ja papoille niin suloiset tyynyliinat, että minun aivan teki mieli pitää ne itselläni – kyllä papan ja faarin nyt kelpaa!
 Pieni tyynyliina-taiteilija työn touhussa:


Näiden persoonallisten ja suloisten tyynyliinojen teko oli helppoa, mukavaa ja edullista. Tunnearvo tällaisilla lahjoilla on kuitenkin mittaamaton – nykyyhän näissä pienen kolmeveemme kädenjälki! Pappojen isänpäivälahjoihin tarvittiin tietenkin myös persoonalliset kortit ja tänä vuonna pappoja ilahdutettiin A-murun toiveesta suloisilla perhosilla. 

 

♥: Selina

 


Paketoitteko te tänä jouluna joulupaketteihin itsetehtyjä joululahjoja?
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (20)

Kiitos Anne! Hahaa niin meilläkin! 😀 Teimme viime isänpäivänä mustekalat, äitienpäivänä kukkaruukut, jossa kukkavarsi oli tehty A:n kädestä. Niin ja sitten on tehty myös siilejä, norsuja ja pupuja… 😀 Parasta näissä korteissa on se, että niistä näkee juuri minkä kokoinen käsi lapsella on ollut. 🙂 Kuvakirjat kuulostavat ihanilta – varsinkin sinun ottamilla upeilla kuvilla!

1 vastaus

ois ihana tehä käsitöitä, jos suinkin osais ja ois kärsivällisyyttä…:D joten joululahjat tulee kaupanhyllyltä. pienenä tehtiin usein iskälle ja äitille noita tyynyliinoja ja kaikki sai piirtää niihin, niitä on nii hauska kattoo nyt myöhemmin mitä on piirretty!:D ps. satoko sinne lunta? täälä on ihan valkoinen maa, jippii 🙂

1 vastaus

Oi teidän vanhemmat varmasti pitivät tyynyliinoista! Ja ajatushan lahjoissa on tärkeintä. 🙂

Kyllä täälläkin on lunta! IHANAA! 🙂

1 vastaus

Mä pyrin tekemään mahdollisimman paljon joulumuistamisista itse. Viime vuonna neuloij yötä myöten joulun alla, jotta saan kaikki lahjat ajoissa valmiiksi. Tänä jouluna otan rennommin. Yleensä teen aina joulukortit itse. Nyt ostin valmiit kortit, kun tuotto menee hyvään tarkoitukseen poikani luokan retkikassaan.
Muuten, lasten oikeuksien päivän teema oli tänä vuonna " Anna lapsesi pukea sinut". Muutamissa blogeissa oli ihania äitejä lastensa valitsemissa vaatteissa.

1 vastaus

Ihanaa että pystyt tekemään itse lahjoja tänä vuonna rennommalla otteella! 🙂 Me ei viime vuonna lähetetty joulukortteja ollenkaan vaan laitettiin rahat hyväntekeväisyyteen. Tänä vuonna en tiedä mitä tehdään. Toisaalta tekisi mieli lähettää ja toisaalta ja jatkaa samalla linjalla kuin viime vuonna. 🙂

Huomasin tämän haasteen ja harmitti kun se meni minulta ohi! Toisaalta mikä estää toteuttamasta sitä myöhemmin! 😉

1 vastaus

Toteuta ihmeessä haaste myöhemmin. Haluan nähdä sut A- murun valitsemissa vaatteissa.

1 vastaus

Pitää laittaa korvan taakse! 🙂 Kiitos vinkistä!

1 vastaus

Hieno idea ja muutamat tyynyliinat ja kangaskassit ollaan tehty! Tänä vuonna kummit saavat käsipyyhkeet:)

1 vastaus

Oi miten kiva! 🙂 Käsipyyhkeistä tulee varmasti ihanat!!

1 vastaus

Ihanat tyynyliinat. 🙂

1 vastaus

Kiitos! 🙂

1 vastaus

Tosi hyvä idea! 🙂

1 vastaus

Kiitos Niina! <3

1 vastaus

Suloisia lahjoja ja kortteja!
Meillä on ollut jo monena vuotena tapana äitini ja sisarusteni kanssa, että teemme joululahjat itse. Ihana perinne, joka tosin vie aina aikaa mutta on sen arvoista. 🙂

1 vastaus

Kiitos! 🙂

Ihana tapa teillä! <3

1 vastaus

Vau, ihanat tyynyliinat! A-muru on taitava piirtäjä. 🙂

1 vastaus

Kiitos! A-murun tekemät pääjalkaiset ovat kyllä huippuja! Varsinkin nuo silmälasit tuossa faarin tyynyliinassa (keltainen pääjalkainen) pistivät naurattamaan! 😀

1 vastaus

Todella hienot tyynyliinat.
Pitääkin tutustua tekstiiliväreihin. Josko jokin laatu olisi sen verran myrkyttömämpi, että uskaltaisi niillä tehdä noita jalanjälkiperhosia. Ne sopisivat varmaan mummin tyynyliinaan ja ukille voisi kokeilla tehdä esikoisen ja kuopuksen räpyläyhdistelmällä hirviä. Jossain näin jalanjäljistä tehtyjä hirvikortteja. Kiitos ihanasta ideasta. 🙂

1 vastaus

Kiitos! 🙂

Itse mietin myös kangasväreillä painamista, mutta jäin miettimään värin myrkyllisyyttä. Sormivärit ovat onneksi turvallisempia korttiaskartelussa, mutta ei niillä paljon tyynyliinoja painella vaikka lähtivät tuon askartelun jälkeen hieman huonosti vaatteista pesussa. 🙂 Ole hyvä!

1 vastaus

Ihania ideoita! Meillä taitaa jokainen itsetehty kortti olla sellainen, että siihen on painettu käsillä tai jaloilla joku kuva 😀 Isovanhemmille olen tehnyt joululahjaksi kuvakirjat, missä on kuvia lastemme vuodesta sekä yhteisistä hetkistä isovanhempien kanssa. Vaikka ei olekaan ihan diy-juttu niin ihana muisto mistä ovat mummit ja ukit tykänneet 🙂

1 vastaus

Kiitos Anne! Hahaa niin meilläkin! 😀 Teimme viime isänpäivänä mustekalat, äitienpäivänä kukkaruukut, jossa kukkavarsi oli tehty A:n kädestä. Niin ja sitten on tehty myös siilejä, norsuja ja pupuja… 😀 Parasta näissä korteissa on se, että niistä näkee juuri minkä kokoinen käsi lapsella on ollut. 🙂 Kuvakirjat kuulostavat ihanilta – varsinkin sinun ottamilla upeilla kuvilla!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Olen täällä. ✨

Blogiin on tulossa postaus, tai oikeastaan kaksi, siitä mitä minulle kuuluu ja mitä kaikkea lähiviikkoina tulee tapahtumaan.

Tulevat viikot eivät ole ihan sitä, mitä odotin, mutta toivoa on, koska en olisi muuten saanut neurokirurgiltani kahta vaihtoehtoa, joista toisesta voin saada apua kipuihini.

Jotkut eivät saa yhtään vaihtoehtoa. Koskaan. Joidenkin pitää vain opetella elämään sairauden kanssa ilman toivoa paremmasta.

Olen siis kiitollinen näistä kahdesta vaihtoehdostani, vaikka samalla ihan kamalan peloissani.

#kunäitikelaablogi #uusipostausblogissa #newblogpost #linkkiprofiilissa #linkinbio #crps #dystonia #kipu #pain #spoonie

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: