Kun äiti kelaa 8.6.2016
TEKSTI Selina

Hetki sitten

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
itkin liikutuksesta katsoessani elokuvaa. The Notebook, miten olenkaan
onnistunut missaamaan tämän koskettavan rakkauselokuvan – katsokaa tekin
se NYT!
 
katsoin tietokoneelta tyttäremme kuvia. Hän on täydellinen!
 
juttelin Isimiehen kanssa puhelimessa ja hihitin kuin pikkutyttö, kun pääsin puhelimen välityksellä mukaan hänen ja A-murun piiloleikkeihin. A-muru kuulosti onnelliselta huhuillessaan meitä etsimään häntä ja antaen vinkkejä piilopaikastaan. Kuurupiilo puhelimen välityksellä ei siis ole mahdotonta!
 
sain tyttäreltäni sähköpostia, jossa hän kirjoitti muun muassa näin:
Ja viestissä lukee tietenkin: Hei äiti! Minä rakastan sinua. Olet kiva!
 
…ymmärsin, että minun pitäisi useammin lukea omaa eikä vain blogin sähköpostia – saapuneet viestit 752, hupsista!
Hetki sitten kerroin miehelleni ja A-murulle jälleen kerran rakastavani heitä eniten maailmassa ja sitten lopetin puhelun. Sinne he jäivät leikkimään piilosta ja suunnittelmaan illan leikkejä. Ehdin vielä kuulla A-murun riemukkaan naurun lähestyvästä kauppareissusta sekä Isimiehen sanat: ”Rakastan sinua.”. Hetki sitten en ikävöinyt perhettäni, koska sain pienen, mutta sitäkin arvokkaamman hetken heidän kanssaan. Olen onnellinen!

 

♥: Selina

Mitä sinulle tapahtui hetki sitten?
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (32)

Tuli, mutta oli aika kiukkuinen, kun minä olin mukana määräilemässä pyykeistä. Mieheni on tottunut hoitelemaan pyykit yksin ja minun tyylini on erilainen, kuin hänen.

1 vastaus

hetki sitten opettelin ajamaan autolla, tolla meiän 13-paikkasella perheautolla…. ja nyt istun sängyllä koira viakus ja pitäis jaksaa lähtee suihkuun:D

1 vastaus

Ei kannata aloittaa ajamista vaatimattomilla autoilla, kun pikkubussi on just hyvä! 😉

1 vastaus

Hetki sitten sain ihanan kuolaisen pusun meidän kaks veeltä. Ihan parasta<3

1 vastaus

Varmasti oli ihan parasta! <3

1 vastaus

Ihana perhe teillä! Pienin nukkuu, isot lukevat vielä hetken. Mä pohdin edellisen blogitekstin tuomia negatiivisia kommentteja, jotka koskivat minua itseäni ihmisenä ja äitinä. Pohdin, että on kolme vaihtoehtoa: 1) Kirjoitan vain positiivisia asioita enkä koskaan mitään muuta. En kerro juuri mitään. 2) En välitä anonyymeistä. 3) En kirjoita enää.

Sellaista mietin tänään, terveisin "natsiäiti" 😉

1 vastaus

Kiitos! <3 Suosittelen vaihtoehtoa 2! Älä ihmeessä anonyymien vuoksi lopeta bloggaamista. Tsemppiä sinne ja olen edelleen sitä mieltä, että se postaus oli hyvä! Olet hyvä äiti! <3

1 vastaus

Hetki sitten leikin lasten kans päivän mainospostilla kukkuu-leikkiä. 1v5kk poika teki mainoksesta tötterön, jonka sisältä vuorotellen kurkattiin ja sanottiin kukkuu.

Tsemppiä kuntoutusviikolle!

1 vastaus

Oi kuulostaa ihanalta! <3 Kiitos Anniina! <3

1 vastaus

Ei nyt ihan hetki sitten, mutta äsken kuitenkin kuuntelin kuinka pinnasängystä kuului: "Mölökölliii tuu nukkumaan". Kuopus on siis alkanut isäänsä kutsumaan mörökölliksi 😀

1 vastaus

Oi miten suloista! 😀 Mistä hän on sen keksinyt? <3

1 vastaus

Hetki sitten meidän Hugo oppi konttaamaan.♥

1 vastaus

Oi miten ihanaa!! <3

1 vastaus

Onnea Hugolle ja tsempit vanhemmille! 😉

1 vastaus

Hetki sitten mieheni tuli viereeni sängylle köllimään ja tuhahti unisena " öitä kulta". Arkiromantiikkaa :3

1 vastaus

<3 Parasta!

1 vastaus

<3 Hetki sitten tyttäreni avasi silmänsä kun oli torkahtanut sitteriin, istuin vieressä ja hän hymyili leveästi nähdessään minut. <3

1 vastaus

Oi voin niin kuvitella, ihana hetki! <3

1 vastaus

Munkin on pakko kattoa tuo elokuva, onneks laitoin sen nauhalle 😉 Tsemppiä kovasti sinne! <3

1 vastaus

Katso ehdottomasti! Aivan mieletön!! Kiitos ihana! <3

1 vastaus

Voi <3 Onneksi kohta pääset taas rakkaidesi luo 🙂

1 vastaus

Niinpä! <3

1 vastaus

Hetki sitten kävin lisäämässä saunan pesään puita 😀 Ihana tuo A-murun sähköposti <3

1 vastaus

Ihanaa! Aidon puusaunan löylyt kelpaisivat minullekin! Viimeistään juhannuksena sitten! 😉

1 vastaus

Oih, ihana postaus ja vielä ihanampi viesti tytöltäsi <3 Mitäköhän minulle tapahtui hetki sitten…? ööö… Söin pizzaa. Suurella halulla 😀

1 vastaus

Kiitos! <3 Ja tuo sähköposti täytyy tulostaa vielä A:n vauvakirjan väliin! 🙂

Pizza kuulostaa tosi hyvältä! 🙂

1 vastaus

Hetki sitten mieheni kotiutui työmatkaltaan. Nyt yritän houkutella häntä kanssani kodinhoitohuoneeseen laittamaan pyykkejä koneeseen. Tyttärelläni oli viime yönä yökyläkaveri ja lakanat pitäisi pestä.

1 vastaus

Tuliko hän? 😉

1 vastaus

Tuli, mutta oli aika kiukkuinen, kun minä olin mukana määräilemässä pyykeistä. Mieheni on tottunut hoitelemaan pyykit yksin ja minun tyylini on erilainen, kuin hänen.

1 vastaus

Ihana tämä 🙂 Hetki sitten kävin laittamassa tutin pikku-ukolle ja silitin hetken, ei mikään ole niin suloista kuin katsoa nukkuvaa lasta <3

1 vastaus

Kiitos! <3 Nukkuva lapsi on kiistatta maailman suloisin näky!

1 vastaus

Ihana <3 Hetki sitten juoksin kummityttömme ja omien poikien perässä urheilupuistossa kun lennätimme leijoja. Näin miten heissä näkyi riemu ja elämänilo ja muistin taas miksi pitäisi muistaa pysähtyä nauttimaan hetkestä useammin! 🙂

1 vastaus

Kiitos! <3

Kuulostaa niin ihanalta hetkeltä! Uskon, että jokainen lapsista muistaa sen pitkään! <3

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Tältä näyttää jatkuva hermokipu, joka polttaa ja salpaa välillä hengityksen. Mustat silmänaluset kertovat kivuliaista öistä ja kalpea iho kivun hyökkäyksestä koko kehoon.

Olen aika varma, että tällainen kipu saa ihmisen luovuttamaan ja antamaan periksi.

Tämä kipu saa minut oksentamaan, lähes pyörtymään ja sulkee sisäänsä niin tiukasti, etten pysty pyytämään apua.

En koskaan uskonut, että minusta tulee luovuttaja. Minut kasvatettiin yrittämään viimeiseen asti, mutta nyt minun jo viikkoja venytetty raja alkaa lähestyä. Olen todella väsynyt. Väsynyt kipuun ja väsynyt pelkäämään.

Voi miten toivoisin, että voisin kertoa jo parempia uutisia. Onneksi perhe, ystävät, läheiset ja te kaikki siellä olette kannatelleet minua ja perhettäni. Se saa minut yrittämään vieläkin enemmän. Kiitos!
.
.
.
#kunäitikelaablogi #hermokipu #hermovaurio #nervedamage #pain #spoonie #crps #dystonia #väsynyt #erilainenäiti #äitisairastaa

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: