Kun äiti kelaa 24.11.2016
TEKSTI Selina

Raskaus ja PEG-letku

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio on syystäkin tärkeässä roolissa raskauden aikana silloinhan syödään kahden edestä! Kahden edestä syöminen ei kuitenkaan tarkoita kaksin käsin herkkujen ja epäterveellisen ruoan haalimista esiin pullahtavan navan ympärille, vaan raskauden todellinen tarve niille extrakaloreille vauvaa varten on vain muutamia satoja kilokaloreita päivässä. Mutta miten pieni ihme kasvaa, napa pullahtaa esiin ja ne kamalat, mutta tarpeelliset raskauskilot kertyvät, kun päivittäinen ravitsemus tulee pusseista?
”Miten vauvasi voi kasvaa ja kehittyä normaalisti, kun et voi syödä?”
Tämä on yleisin kysymys, jonka kohtaan myös raskauden aikana, kun erilaiset ruokailutottumukseni paljastuvat – minä, kun en luonnollisesti jatkuvasti mainosta vatsassani ammottavaa PEG-avannetta eikä PEG-letku näy eikä kuulu. Tämä kysymys mietitytti luonnollisesti myös minua jo haaveillessamme toisesta lapsesta. Voisiko vauva mitenkään saada kliinisestä ravintovalmisteestani tarpeeksi sellaisia rakennusaineita, joiden varassa hän kasvaa ja kehittyy siitä nuppineulan pään kokoisesta jakautuneesta solusta täydelliseksi vauvaksi, jolla on kymmenen sormea ja varvasta, ja suloinen suppusuu? Niin ja riittäisikö samasta ravinnosta vielä minullekin asti?

Jo raskautta suunnitellessamme, raskaudenaikainen ravitsemus ja sikiön tarpeet käytiin tarkasti läpi ravitsemusterapeuttini kanssa. Hän laski kaikki vauvan ja minun tarvitsemat ravintoaineet ja tarpeelliset kalorit ja totesi, että ainoa, mitä emme saa letkuravinnostani täytenä, on kalsium, jonka nappaan purkista. Tiesin jo ennen raskautta, että ravintoliuoksen määrä ei tule riittämään koko raskautta kaloreiden puolesta, vaan sitä tullaan nostamaan toisen kolmanneksen aikana, mutta mitään isoja ongelmia en osannut odottaa. Kaikki ei ole kuitenkaan tarkoista suunnitelmista huolimatta sujunut ravitsemuksen suhteen ihan helposti ja ravitsemusta on jouduttu tarkistamaan tai vaihtamaan useita kertoja ensin ketoosin, sitten liiallisen painonnousun ja nyt matalien verensokereiden vuoksi. Olen siis työllistänyt sairaalamme ravitsemusterapeuttia kiitettävästi! Vaikeuksista huolimatta luotan ravitsemusterapeuttiini täysin – ainakin enemmän kuin kehooni nyt raskauden aikana – ja uskallan melkein jopa väittää, että ravitsemukseni on matalista verensokeristani huolimatta nyt paremmassa jamassa ravintoaineiden osalta kuin esikoista
odottaessani, jolloin heräsin keskellä yötä syömään lasagnea ja himoitsin
Jaffa-mehujäitä ja Tupla-suklaata!

Raskautta suunnitellessamme minua mietitytti luonnollisesti myös vatsassani oleva avanne. PEG-letkun tarvitsema vatsalaukkuavanne ei ole mikään este raskaudelle,
mutta olennaista on se, millainen ravintoportti on käytössä. Minulla oli ennen
raskautta Mic-key-nappi,
joka oli mitoitettu silloisen vatsani koon mukaan. Luonnollisesti
kasvava vatsa aiheutti sen, että nappi jäi lyhyeksi ja alkoi puristamaan
avanteen reunoilta, joten jouduin pari kuukautta sitten siirtymään
takaisin inhoamaani bolusletkuun, jota saa tarvittaessa pidennettyä
vatsan kasvun tahtiin. Olen kuitenkin pärjännyt jatkuvasti avanteessa kiinni olevasta häiritsevästä letkusta huolimatta hienosti bolusletkun kanssa, mutta tulen kyllä aivan
varmasti siirtymään tästä ikävästä bolusletkusta takaisin kätevään nappiin
heti, kun vatsani palautuu ja minulle mitoitetut napit taas sopivat
avanteeseeni!

Vatsani lisäksi myös pikkuveli on todistettavasti kasvanut ja kehittynyt letkuravinnolla hienosti! Hän
on viikkoihin nähden hieman pienempi, mutta kasvu on kuitenkin ollut
koko ajan tasaista. Epäilin luonnollisesti ensimmäisenä ravitsemukseni
riittävyyttä kuullessani, ettei vauvan koko vastaa viikkoja, mutta
lääkärini sanoi, että jotkut vauvat vain ovat pienempiä eikä se liity
ravitsemukseeni ollenkaan. Niin ja ne minun raskauskilot. Niitä on
kertynyt letkuravinnolla jo huimat kymmenen ja seuraava neuvola
suorastaan pelottaa! Vaikka kertyneet raskauskilot kauhistuttavat, yritän
ajatella kehoni vain valmistautuvan vatsassani kasvavaan ihmeeseemme ja
keräävän voimia imetystä varten. Myös silloin riittävä ravitsemus on
avainasemassa, koska myös imetys kuluttaa ja haluan ehdottomasti imettää
pientä ihmettämme mahdollisimman pitkään. Ajatus imetyksestä auttaakin
minua jaksamaan jokaisen raskauskilon, mitä vielä tulen saamaan näiden
viimeisten viikkojen aikana.

 

♥: Selina

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (20)

Ihana masu <3

Muutenkin erittäin mielenkiintoinen postaus 🙂

1 vastaus

Ihana masu ja äiti.♥ Siellä pikkuinen kasvaa kovaa kyytiä.♥♥

1 vastaus

<3

1 vastaus

On varmasti ollut mielenkiintoista (ainakin minusta oli mielenkiintoista lukea kokemuksistanne) ja samalla hieman pelottavaa tarkkailla miten ravintomäärät ovat vaikuttaneet vauvaan ja sinuun! Onneksi kaikki on tämän suhteen hallinnassa ja vauva kasvaa <3<3

1 vastaus

Kieltämättä vasta ketoosin ilmetessä osasin ensimmäistä kertaa vasta pelätä/huolestua, riittääkö ravitsemus meille molemmille. Olin siis hyvin luottavainen ravinnon riittävyyteen. Onneksi kuitenkin kaikki on vaikeuksista huolimatta täysin hallinnassa ja pieni poika kasvaa ja kehittyy hurjaa vauhtia! <3

1 vastaus

Mielenkiintoista lukea tästä. Mahtavaa että kaikki hyvin ja siellä kasvetaan! <3

1 vastaus

Kiva kuulla! <3

1 vastaus

Kiva että kaikki menee hyvin! Tuli mieleen tuosta letkusta, että jääkö se kiinni vaatteisiin pahasti, voiko se vaikka irrota jos vahingossa repäisee? 🙂

1 vastaus

Letku jää joskus vaatteisiin kiinni, mutta irti sitä ei kyllä ihan pienellä nykäisyllä saa. Letku on avanteessa kiinni vesitäyttöisellä ballongilla, jossa pitää olla aina 5ml vettä. Ballonki tarkistetaan kerran viikossa, että vesimäärä on juuri se 5ml, niin sen ansiosta letku pysyy tiukasti paikoillaan. Letku myös kiristetään ihoa vasten tuolla muovisella suojuksella, joten sekin tukee sitä, että se pysyy paikoillaan. Toki viallisiakin letkua löytyy ja minäkin olen yhden letkun saanut irti, kun ballonki puhkesi yllättäen avanteessa.

1 vastaus

Olipa mielenkiintoista lukea! Kiva kun kerroit tästäkin asiasta! Kaikkea hyvää sinulle ja vauvallesi!

1 vastaus

Kiva kuulla! 🙂 Kiitos! <3

1 vastaus

Ihana kuulla, että kaikesta huolimatta siellä kuitenkin voidaan ihan hyvin <3

1 vastaus

<3

1 vastaus

Oi että miten ihana masu sulla on,vauvamasut on vaan niin♡♡♡

1 vastaus

Voi kiitos! <3 Onhan tämä aika ihana! <3

1 vastaus

Ihanaa että pienistä mutkista huolimatta raskaus on sujunut hyvin ja vauva kasvaa 🙂

1 vastaus

<3

1 vastaus

On pitänyt jo aikaisemmin kirjoittaa kommenttia, mutta mielenkiinnolla luen näitä sun raskauspostauksia. 🙂 Kiva kuulla, että vauva kasvaa kuitenkin hyvin kaikesta huolimatta.:) Tsemppiä loppuraskauteen!<3

1 vastaus

Kiva kuulla Jenni! <3 Kiitos samoin sinne! <3

1 vastaus

Ihana masu <3

Muutenkin erittäin mielenkiintoinen postaus 🙂

1 vastaus

Olipa mielenkiintoista luettavaa! 🙂 Ja masu on <3 Oman näkymistä odotellessa, vaikka siihen onkin vielä aikaa.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Ekaa kertaa ulkona leikkauksen jälkeen ja voi, täällähän on kevät! 😍 💚 Lisää kuulumisia blogissa, linkki profiilissa! ✨
.
.
.
#erilainenäiti #kunäitikelaablogi #leikkauksenjälkeen #aftersurgery #onnellinen #wheelchairmommy #wheelchairlife #kevä

kunaitikelaablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: