Kun äiti kelaa 18.9.2017
TEKSTI Selina

Olet tänään 8kk

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Uusia taitoja, uusia mittoja ja sama ihana vauva! L-murun vauvavuosi on taas ottanut askeleen eteenpäin, ja minä äitinä jaksan ihmetellä ajan kulumista ja vauvan kehityksen virstanpylväiden saavuttamista. Onnea rakas L – olet tänään kahdeksan kuukautta!

NEUVOLAKUULUMISET (Lääkärineuvola.)

9560g / 70,3cm/48,8cm
” Tyytyväinen ja suloinen poika. Kasvaa hienosti, kehitys iänmukaista. Kääntyy hyvin, nousee polviseisontaan. Iho ja silmät siistit. ”
Lääkärineuvolassa oli kaikki hyvin, vaikka sinulta pääsikin itku vierastaessasi tuttua neuvolatätiä ja lääkäriä. Äiti oli huolissaan ECMO-arpesi vieressä olevasta verisuonesta, joka pullottelee edelleen hyvin lähellä ihon pintaa, mutta lääkäri sanoi sen olevan ok ja liittyvän ECMO-leikkaukseen. Pituuskäyräsi on lähtenyt hitaan alun jälkeen nyt hienoon nousuun ja kasvat hienosti omalla miinuskäyrälläsi, joten kasvukontrolleja pituuden suhteen ei enää tarvita. Painoa oli tullut tällä kertaa vähemmän, mutta en ihmettele, koska olet aina liikkeessä. Seuraava neuvola onkin sitten kymmenenkuukautisneuvola marraskuussa.
 
ILOT: Ryömiminen, konttaamisen harjoittelu, pyöriminen ja ”aiaaminen”.
HARMIT: Pukeminen on edelleen kamalaa – suorastaan selkä kaarella huudon arvoista! Myös vaipanvaihto saa alahuulesi väpättämään, mutta heti kun se on ohi, olet oma iloinen itsesi.

OSAAT: Nouset itse istuma-asentoon ja siitä tukea vasten myös polviseisontaan. Harjoittelet polviseisonnasta jaloille nousemista karhunkävely-asennon kautta. Ryömit aivan hurjaa vauhtia ja vauhti vain kiihtyy, kun sinua kielletään ja perääsi lähdetään. Osaat myös tarttua pieniin esineisiin hienosti sormin. Tässä kuussa sinulle on tullut myös uusia äänteitä; kiljahtelet ja hoet ”Tä-tä-tä”. Lisäksi päristelet suullasi ja näytät kieltäsi. Suloisinta ikinä on kuitenkin se, että olet oppinut osoittamaan hellyyttä. Kun sanon sinulle, kuinka L on aai, painat pääsi vartaloani vasten ja oikein huokaiset; ”Aaaaaiiiiiii”. Silloin äidin sydän on pakahtua onnesta!

MUUTA: Syöt 4-5 ateriaa päivässä ja rintaa lapsentahtisesti. Sosemäärät ovat kasvaneet riittävästi ja syöt aterialla noin pienen pilttipurkillisen verran kasvis-liha- tai kalasoseita. Suosikkisi on edelleen lohi-kasvissose ja puuroista kauramaitoon keitetty mannapuuro. Nyt alan tekemään sinulle hieman karkeampia soseita, vaikka tiedänkin, että olet isosiskosi kaltainen sihtikurkku. Sormiruokailet pakastevadelmia, maissinaksuja ja banaania harjoitellen samalla pinsettiotetta, mutta ruoka meillä syödään aina lusikalla. Et huoli nokkamukia tai tuttipulloa lainkaan – nokkamukilla on kyllä kiva leikkiä ja ihmetellä veden lotinaa. Lattialla leikkiessäsi olet jatkuvasti liikkeessä. Liikut jo ketterästi
ryömimällä, mutta konttaaminen ei ole kaukana! Nouset hienosti
konttausasentoon ja heijaat paikallaan, kunnes läsäytät itsesi lattialle ja etenet ryömimällä. Nukut päivässä 2-3 päiväunet, jotka kestävät 1,5 tunnista 2,5 tuntiin. Yöt ovat hieman rauhoittuneet ja  heräät 1-3 kertaa. Vaatteesi ovat kokoa 68-74cm ja nelosen vaippapaketteja kotiutuu edelleen kauppareissulta tasaiseen tahtiin. Olet alkanut vierastamaan. Itku tulee herkästi, jos äiti on kaukana, mutta äidin sylistä on helppo hymyillä ja flirttailla – olet hymyilevä, hurmaava ja valloittava vauva!

 

 

Selina



Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (4)

Kiitos! <3

1 vastaus

ihana pieni<3

1 vastaus

Hän on, kiitos! <3

1 vastaus

ihana pieni <3 🙂

1 vastaus

Kiitos! <3

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Olen täällä. ✨

Blogiin on tulossa postaus, tai oikeastaan kaksi, siitä mitä minulle kuuluu ja mitä kaikkea lähiviikkoina tulee tapahtumaan.

Tulevat viikot eivät ole ihan sitä, mitä odotin, mutta toivoa on, koska en olisi muuten saanut neurokirurgiltani kahta vaihtoehtoa, joista toisesta voin saada apua kipuihini.

Jotkut eivät saa yhtään vaihtoehtoa. Koskaan. Joidenkin pitää vain opetella elämään sairauden kanssa ilman toivoa paremmasta.

Olen siis kiitollinen näistä kahdesta vaihtoehdostani, vaikka samalla ihan kamalan peloissani.

#kunäitikelaablogi #uusipostausblogissa #newblogpost #linkkiprofiilissa #linkinbio #crps #dystonia #kipu #pain #spoonie

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: