Kun äiti kelaa 22.10.2017
TEKSTI Selina

Syysloman plussat

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu
Syysloma, sitä meidänkin perhe vietti tämän viikon. Viikko on kulunut hujauksessa, kuten jokainen viikko tähänkin asti L-murun syntymän jälkeen. Olemme nukkuneet aamuisin hieman pidempään ja venyttäneet aamupalaa niin pitkälle, että L-muru siirtyy suoraan aamupalapöydästä päivän ensimmäisille unille, muiden ollessa vielä yöppäreissä. Olemme siivonneet, shoppailleet, tavanneet ystäviä ja herkutelleet. Joka päivä. Niin ja riidelleet, nauraneet ja laiskotelleet. Syyslomalla A-muru oli yökylässä mummilassa, jolloin saimme maistaa
pitkästä
aikaa yhden lapsen vanhemmuutta muutaman päivän ajan, ja uskokaa tai
älkää tylsistyimme! Kyllä papupatana pulputtava ja virtaa täynnä oleva
viisvee tuo kotiin juuri sopivasti ääntä ja eloa, vaikka joskus se
äänenvaimennus-nappula olisi enemmän kuin toivottu. Lisäksi ”retkeilimme” A:n
toiveesta koko perhe alakerran leikkihuoneessa, jossa
yövyimme patjalla lattialla ja herkuttelimme hodareilla.

Mutta huomenna perheemme palaa taas arkeen, kun Isimies hipsii jälleen kuuden jälkeen aamulla alakertaan aamuteelle ja avustaja palaa töihin myöskin ansaitun syyslomansa jälkeen. Siksi nyt, kun L nukkuu ulkona vaunuissa ja A on isänsä ja parhaan ystävänsä kanssa leffassa, on hyvä aika palata mukavaan ja tapahtumarikkaaseen viikkoomme syysloman plussien muodossa!

1. Lomapäivien to do list lasten ehdoilla
Kyllä, mekin lukeudumme siihen kastiin, jossa perheen lomat sisältävät aina jonkinlaisen siivoussuunnitelman. Piha pitäisi laittaa talvikuntoon, ulkokalusteet ja grilli talvisäilöön ja sisällä pitäisi siivota vaatehuoneet ja vaatekaappeja. Päätimme kuitenkin, että lomalla teemme kaiken lasten ehdoilla – silloin, kun L-muru nukkuu ja, kun A-muru haluaa osallistua tai hänellä on muuta mielekästä tekemistä. Muuten olemme ottaneet rennosti ja eläneet hetkessä. Ekaa kertaa päätin, etten stressaa lomalla tekemättömistä töistä ja yllättävää kyllä, saimme kuitenkin suurimman osan syysloman to do listista tehtyä ilman isompia riitoja ja kiukutteluja – myös uunin pesun, joka on inhokkihommani!

 2. Äidin oma aika 
Syksyn pimenevät illat ja vaatekaapista kaivetut mummini neulomat villasukat ovat tuoneet esiin vanhan tutun; neuloosin. Villalangan kuivattamissa käsissäni kiliseviltä puikoilta syntyy sukka, jos toinenkin…jos malttaisin tehdä yhtäkään projektia loppuun asti! Minulla on nyt peräti viisi(!) eri työtä puikoilla, mutta olen minä jo jotain saanut valmiiksikin, pipon L-murulle. Neulominen on minulle sitä omaa aikaa, jolloin voin surutta uppoutua kaavakuviin ja kaivautua sohvan nurkkaan samalla, kun käteni saavat tärkeää liikettä pitääkseen dystoniset liikehäiriöt loitolla. Toistaiseksi edes dystonian vuoksi vääntyneet sormet ja nivelkivut eivät ole estäneet sukkapuikkojen päätymistä käsiini, mutta tilaustöistä olen joutunut kieltäytyä – neulon toistaiseksi vain tärkeimmille, perheelleni. 
PS. L-murun valmis pipo näkyy syyskuvissa, jossa hän on A-murun kanssa. Suloisen pipon ohje löytyy täältä.

3. Syksyn kauneus ja kiitollisuus
Syysloman aikana olen varmasti ensimmäistä kertaa sitten L-murun kotiutumisen pysähtynyt ihastelemaan luontoa. Syksyn väriloisto, pudonneet lehdet ja talvilevolle vaipuva luonto on saanut minut kiitolliseksi ihan tavallisista asioista – ei enää vain siitä, että poikamme selvisi keuhkokuumeestaan. Olen kiitollinen ahkerasta miehestäni, joka vaihtaa mukisematta talvirenkaat autooni pakkasöiden saapuessa. Olen kiitollinen koirista, jotka istahtavat viereeni kuin kertoakseen, että nyt voi taas pysähtyä hengittämään, kaikki on hyvin. Olen kiitollinen L-murun pidemmistä päiväunista, joiden ansiosta minulla on enemmän omaa aikaa. Olen kiitollinen tyttärestä, joka kaiken vilkkauden ja energisyyden keskellä osaa käyttäytyä ja on reipas. Olen kiitollinen blogista, joka elää edelleen, vaikka olenkin harkinnut vakavasti sen lopettamista ja kiitollinen teistä lukijoista, jotka innostavat minua aina jatkamaan. Olen kiitollinen ystävistä, jotka kutsuimme sunnuntailounaalle, joka venyi iltaan. Kiitollinen perheestä, kodista ja kaikista niistä hetkistä, joiden aikana koen eläväni. 

4. Arki
Uskokaa tai älkää, yksi syysloman plussa on se, että huomenna alkaa arki! Arki tuo tullessaan jälleen harrastukset, kuntoutuksen, työt ja….niin – arjen! Arki loman jälkeen voi kuulostaa tylsältä, mutta sen ei kuitenkaan tarvitse olla sitä, vaan pienillä jutuilla ja teoilla jokaisen arjesta tulee mielekkäämpää ja jopa tavoittelemisen arvoista. Se voi olla vaikka herkkuiltapala perheen kesken tai extemporee reissu kahvilaan.

Tervetuloa arki, onneksi olet taas täällä!

 

 

Selina

Oletko sinä ollut syyslomalla?

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (10)

Voi kiitos Hanna! <3

Kirjoneuleessa mulle ainakin vaikeaa oli aluksi pitää käsiala tasaisena. Tuli kireitä ja löysempiä silmukoita, jotka harmitti, mutta tekemällä oppi ja nyt olen oppinut uusia kikkoja esim. langan kuljetukseen. Neulominen on kyllä niin ihanaa! <3

1 vastaus

Älä edes harkitse lopettavasi blogiasi. Annat meille niin paljon.
Olet selvästikin hurahtanut kirjoneuleeseen. Minä ja kirjoneule emme ole ystäviä. Jos olisimme, minäkin tekisin nuo chihhuahua- sukat.

1 vastaus

Mukava kuulla Susanna, että blogini antaa mielestäsi lukijoille paljon. Lopettaminen kieltämättä käy mielessä aina välillä, mutta toistaiseksi jatkaminen on vienyt voiton – vahvasti! <3

Olen hurahtanut kirjoneuleeseen, kyllä! 😀 Rakastan varsinkin monimutkaisempia kaavakuvia. On kiehtovaa seurata kuinka kerrokset kohtaavat ja kuvio alkaa muodostua.

1 vastaus

Teidän syysloma kuulosti aivan täydelliseltä! Meillä lomaviikko on vasta alussa. Oltiin tänään reippaita ja tehtiin iso määrä pihahommia, on ainakin ne hommat pois nakottamasta takaraivosta. Mukavaa paluuta arkeen!

1 vastaus

Oi, sitä se kyllä oli! 🙂 Toivottavasti teidänkin lomaviikko on sujunut hyvin! 🙂

1 vastaus

Tämän luettuani sain voimaa ja kiitollisuutta omaan arkeeni – jotenkin omat haasteet ja vaikeudet saavat mittakaavan kun luen tekstejäsi. Täytyisi osata olla onnellinen ja kiitollinen pienistä ja itsestäänselvistäkin asioista. Kiitos kun pidät blogia!

1 vastaus

Kiitos sinulle kun kommentoit ja kaikkea hyvää! <3

1 vastaus

On kiva lukea hieman erilaista blogia, sellaista kun elämä ei mene niin kuin suunnittelisi. Itse aloin juuri kirjoittamaan blogia elämästä aivovamman kanssa. Tervetuloa seuraamaan, vaikka meillä diagnoosit ovatkin ihan erilaiset 😀

https://seyomuuttikaiken.blogspot.fi/

1 vastaus

Kiitos, kun linkkasit blogisi. Kävinkin heti siihen tutustumassa ja luin samalla kaikki tekstit. Hurjaa luettavaa, mutta vaikutat valtavan vahvalta ihmiselta! Kaikkea hyvää sinulle Nenne!

1 vastaus

Tämä on niin ihana blogi, että harmi olisi jos lopettaisit! 🙂 Arki on tällä hetkellä kovin kiireistä, mutta tämä blogi täytyy käydä lukemassa. Vaikka sitten vähän useampi postaus kerralla, kuten tänään.
Ihania kyllä nuo kirjoneuleet! Olen lukenut sen sata vinkkiä kirjoneuleisiin mutten vieläkään ole ihan tyytyväinen omaan jälkeeni. Täytyy varmaan vaan sinnikkäästi kutoa niitä, jospa se auttaisi. Olen myös huomannut äitini kanssa, että villalanka auttaa niveloireisiin, ehkäpä siinä yksi syy että kutominen onnistuu sinultakin, villalanka lämmittää niveliä samalla kun kutoo. Itselläni on välillä ranneongelmaa, ja apu löytyi niinkin helposti kun kiepauttamalla vähän villalankaa ranteeseen. 🙂

1 vastaus

Voi kiitos Hanna! <3

Kirjoneuleessa mulle ainakin vaikeaa oli aluksi pitää käsiala tasaisena. Tuli kireitä ja löysempiä silmukoita, jotka harmitti, mutta tekemällä oppi ja nyt olen oppinut uusia kikkoja esim. langan kuljetukseen. Neulominen on kyllä niin ihanaa! <3

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Blogissa uusi postaus liian monen hiljaisen viikon jälkeen.

Tämä jakamani pieni hetki hiljentää nyt blogin hetkeksi. Nyt tarvitsen kaiken voimani, oman pienen hetken, selvitäkseni kivuista ja ollakseni perheeni kanssa.

Kiitos tuesta ja siitä, että olet ajatellut minua ja perhettäni. Minä tulen vielä takaisin ja kirjoitan teille jälleen elämästä kun äiti kelaa hymyillen!
.
.
.
©️Anna Giss #uusipostausblogissa #newblogpost #linkkiprofiilissa #linkinbio #kunäitikelaablogi #kipu #pain #tauko

kunaitikelaablogi

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: