Kun äiti kelaa 19.3.2018
TEKSTI Selina

Olen Selina, se äiti, joka kelaa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kun aloin 3,5 vuotta sitten kirjoittamaan tätä erilaista perheblogia, en osannut kuvitella mihin se minut vielä viekään. Ennen sitä ensimmäistä haparoivaa julkaise-napin painamista minua rehellisesti sanottuna pelotti, vaikka olinkin lukenut jo vuosia blogeja, jotka olivat ihailtavan realistisia ja rehellisiä blogeja aivan tavallista perheistä. Perheistä, joihin koin voivani samaistua edes vähän. Silti mietin, onko minulla kuitenkaan mitään tarjottavaa blogimaailmalle ja olenko lopulta liiankin erilainen – onko sairauteni ja siihen liittyvä elämän raadollisuus liikaa täydelliseen blogimaailmaan. Sitten päätin uskaltaa ja alun jännityksen jälkeen annoin itselleni luvan avata enemmän elämäämme teille lukijoille ja siitä syntyi tämä hieman erilainen, elämänmakuinen ja sairaan rehellinen perheblogi; Kun äiti kelaa -blogi. Blogi, jonka nimi tulee suoraan omasta arjestani, koska tämä äiti kelaa muutakin kuin elämänmakuista lapsiperhearkea likaisine astioineen ja pyykkivuorineen; pyörätuolia.
Pikaisen pintaraapaisun perusteella, elämäni ei ehkä ole sellaista tasaisen onnellista lapsiperhearkea, jollaisesta haaveilin ja jollaisesta ihmiset haluaisivat lukea. Elämääni liittyy vahvasti rajoitteet, fyysinen kipu ja paljon muita asioita, jotka antaisin mielelläni pois, jos vainvoisin. Olen Selina, se äiti joka kelaa, mutta samalla myös minä – ihminen, joka pystyy sairaudestaan ja elämän raadollisuudesta huolimatta olemaan onnellinen.

Blogista tuli minulle nopeasti todella tärkeä harrastus ja voin vielä tänäkin päivänä sanoa hymyillen; onneksi uskalsin! Tuntuu uskomattomalta, että pelkästään tämän blogin kautta olen saanut valtavasti tukea, aitoja ystäviä ja löytänyt vertaiseni. Olen saanut kuulla, että postaukseni ovat toimineet vertaistukena niin monelle ja siten antaneet voimia minullekin jaksaa paremmin elämän omien haasteiden parissa. Olen kirjoittanut ilosta surusta ja haaveista, joista osa onkin toteutunut blogin olemassaolon aikana. Olen postannut silloin, kun ilo pirskahteli sisälläni niin, että jouduin oikein keskittymään siihen, että läppäri pysyy sylissäni, ja silloin kun olin itkenyt niin paljon, etten enää nähnyt tekstiä kyyneliltäni. Ja voi, miten elämän vaikeimmissa hetkissä kirjoittaminen onkaan joka kerta helpottanut oloani, ja iloni jakaminen teille on aina moninkertaistanut onneni. Niin ja kaiken lisäksi te ihanan ja rakkaat lukijat olette aina ottaneet minut ja tekstini vastaan suurella sydämellä, käsittelee ne sitten iloa, surua tai arkista elämää – ihan mitä tahansa. Kiitos, että olette siellä! Kiitos huikeista 2 057 416 lukukerrasta ja 13 365 kommentista. Kiitos, että elätte suurella sydämellä elämäämme ja kelaatte avoimin mielin mukana!

Ensi viikolla on aika ottaa askel…tai kohdallani kelaus eteenpäin, kun blogini siirtyy Kaksplussan blogiportaaliin. Tästä mahdollisuudesta saan kiittää juuri Sinua ja tuhansia muita, jotka tulevat tänne blogiin kurkkaamaan, mitä meille kuuluu. Vaikka blogin osoite ja ulkonäkö tuleekin muuttumaan uuden alustan vuoksi, bloggaaminen portaalissa ei tule muuttamaan intoani jakaa palasia elämästämme teille. Voin vakuuttaa, että postaukset sisältöineen pysyvät samana, murumme seikkailevat edelleen sydänkasvoisina mukana, teen blogiyhteistöitä, järjestän arvontoja ja kirjoitan avoimesti elämästämme, kun äiti kelaa. Aivan kuten tähänkin asti.

Isoin muutos blogimuuton vuoksi tulee olemaan blogin osoitteen muuttuminen tutusta blogspot.fi loppuisesta uuteen, sekä Kaksplussan alustaan kuuluvat vaihtuvat mainokset, jollaisia blogissani ei ole koskaan ollut. Blogin uutta osoitetta ei kuitenkaan tarvitse painaa muistiin, koska tästä vanhasta tutusta osoitteesta tulee uudelleenohjaus Kaksplussan sivuille, josta tulee varmasti blogilleni oikein hyvä koti. Kaksplussan blogimaailmasta löytyykin minulle paljon tuttuja niin portaalista kuin verkostoblogeista. Parhautta on kuitenkin se, että portaalissa bloggaa myös rakas ystäväni ja varmasti yksi suurimmista kannustajistani bloggaamiseen, Terhi, Äiti ja melukylän lapset -blogista. Hänenkin kannustamaan rämmin viime kevään ja kesän blogikriisistä tähän päivään ja olen alkanut jälleen nauttimaan kirjoittamisesta. Kiitos Terhi, että olet ollut aina tukenani. Ihana päästä osaksi Kaksarin portaalia sinun ja monen muun innostavan ja inspiroivan bloggarin rinnalle!

Nyt katse ja renkaat kohti tulevaa ja se jännittää ainakin minua! Blogini löytyy Kaksplussan blogimaailmasta alkuviikosta, joten klikkaa itsesi silloinkin mukaan meidän erilaisen, mutta silti tavallisen perheen arkeen, kun äiti kelaa!

 

Selina

 

Haluaisin kuulla, milloin sinä aloit lukemaan blogiani?


Psssst. Muistathan, että muuton aikana ja jälkeen kuulumisiamme voi seurata myös Instagramissa ja blogin Facebook-sivulla! Nähdään sielläkin!
Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (30)

Kiva kuulla, että olet ollut pitkään mukana! 🙂 Kiva myös kuulla, että tsempit tulivat perille! <3 Kaikkea hyvää ja ihanaa pääsiäistä!

1 vastaus

Paljon onnea etenemisestä blogiuralla! Jatkan seurailua edelleen 🙂

1 vastaus

Kiitos! <3 Ihana kuulla!

1 vastaus

Niin ihana saada sinut mukaan joukkoomme.♥

1 vastaus

<3

1 vastaus

vau, onneks olkoon! ❤ mä en muista tarkalleen koska oon alkanut lukee sun blogia, mutta luulisin että oon ollut alusta asti messissä! 🙂

1 vastaus

Kiitos! <3 Olet ollut kyllä alusta asti messissä. Jos sinä et ole varma, niin minä olen! <3 Blogisi on myös ensimmäisiä, joita aloin seuraamaan.

1 vastaus

Etkös sinä jo aiemmin ollutkin Kaksplussan bloggari ja halusit sieltä pois joittenkin ongelmien takia?
Minä löysin blogiisi ekana bloggaajavuotenasi. Muistaakseni vauva.fi: ssä keskusteltiin sinusta ja blogistasi. Kiinnostuin ja olen tainnut lukea jokaisen postauksesi.
Toivon pitkää ikää blogillesi.

1 vastaus

Kyllä. Bloggasin ihan blogin alkuaikoina silloisessa Kaksplussan blogiyhteisössä. Silloin yhteisössä oli omat ongelmansa ja päädyin tähän ratkaisuun. Kiva kun kerroit mitä kautta löysit blogiini. Kaikkea hyvää Sinulle ja perheellesi! <3

1 vastaus

Oi onnea ihan hurjan paljon♡♡♡oot niin ansainnut paikkasi siellä!
Mä oon lukenut sun blogia varmaan kolmisen vuotta,en edes muista mistä alunperin tänne eksyin!

1 vastaus

Kiitos Ulla! <3

1 vastaus

Muistaakseni olen alkanut lukemaan blogiasi jo ennen kuin paljastit omat kasvosi eli aika alusta asti 😊

1 vastaus

Kiva kuulla, että olet ollut alusta saakka mukana. Kiitos Sinulle siitä! 🙂

1 vastaus

Mikä ihana uutinen!!!! Tervetuloa!

1 vastaus

Kiitos ihana Hanna! <3

1 vastaus

No huh, luulin jo alun perusteella että lopetat! Onneksi et 🙂

1 vastaus

Apua, se ei kyllä ollut tarkoitus! En ole lopettamassa hetkeen. 😉

1 vastaus

Aloin lukemaan tätä blogia jo aika alusta lähtien, kun et vielä laittanut naamakuvia tänne, ja oon viihtynyt mukana ja lukenut postauksia ilolla ja tietysti välillä surullisenakin. Ihanaa blogia kirjotat, hyvää kevättä teille 💚
T. Noora

1 vastaus

Oi ihana kuulla Noora, että olet ollut alusta saakka mukana! <3 Suuri kiitos sinulle siitä! Ihanaa kevättä Sinullekin!

1 vastaus

Huikeeta! Onnea paljon uusiin tuuliin. Edelleen tulen pysymään vakiolukijanasi. ❤️

1 vastaus

Kiitos ja ihana kuulla! <3

1 vastaus

Ihan mielettömiä uutisia, hienoa Selina!!❤️ Ps. Nuo ensimmäisen kuvan maisemat ovat niin upeat, olisipa meidänkin partsilta tuollainen view!😍

1 vastaus

Kiitos Pinja! <3

Tämä kuva on otettu Näsijärven rannalla sijaitsevan hotellin parvekkeella. Meidän partsilta näkee vain lähiömme omakotitalojen kattoja! 😀

1 vastaus

Voi, se on bloggaajalle suuri askel eteenpäin, kun pääsee muihin "ympyröihin" kirjoittelemaan. Onnea siis siitä 🙂 <3 Itse vaan näin lukijana toivoisin, että tosiaan tämä ulkoasu ei hirveästi muuttuisi. Tuntuu, että blogista katoaa ripaus sitä bloggaajaa itseään, kun se siirtyy suuremmille vesille. Haluan olla NIIN väärässä tässä asiassa <3<3
Itse en edes muista kuinka päädyin blogisi pariin, enkä tiedä yhtään kauanko olen lukenut. Hah, äidin muisti on rajallinen 😀
Mietin yksi päivä sitä, että kuinka paljon ihmiset sinua tunnistavat tuolla ulkomaailmassa? Tullaanko rohkeasti juttelemaan vai vilkuillaanko vain? Mitä ajattelet siitä, että tullaan juttelemaan? Itse mietin, että jos sinut jossain näkisin. Saattaisin lompsia kyllä tervehtimään esittelyiden kera 😀

RvaJ

1 vastaus

Kiitos RvaJ! Toivon, että uuden pohjan muutokset eivät saisi sinua lopettamaan blogini lukemista. Isoja muutoksia nämä toki ovat, mutta jospa sinäkin tottuisit niihin. 🙂 On aina ilo saada sinulta kommentti, eli jos tulisit tervehtimään, niin enemmän kuin mielelläni tutustuisin ihmiseen kommenttien takaa! <3

Ihmiset ovat kyllä joskus tulleet juttelemaan. Todella moni kuitenkin kertoo kommentissa nähneensä minut, mutta eivät kehdanneet tulla sitten livenä tervehtimään. Minä tykkäisin kovasti, jos lukijat tulisivat juttelemaan. 🙂 Tervetuloa siis vaan juttusille!

1 vastaus

Jee mahtavaa että bloggaat nyt Kaksplussan alla, kun täältä tulee helposti blogeja luettua niin nyt samalla muistaa aina lukea sinunkin postaukset! 😊
Olen tainnut lukea blogiasi n. pari vuotta, olen lukenut kaikki postaukset läpi, jos en aina heti kun postaus on tullut, niin sitten monta postausta kerralla ahmien.

Tämän blogin elämänilo ja positiivisuus on niin virkistävää ja auttaa jotenkin itseäkin jaksamaan paremmin. Ihana kuulla että jatkat samaan malliin myös Kaksplussalla❤️

1 vastaus

Kiitos Inka kommentista! Kiva kuulla, että Kaksplussalta löytyy myös muuta luettavaa! 🙂 Ihana oli lukea, että blogini antaa sinulle voimia.

1 vastaus

Onnea kaksplussaan siirtymisestä, on varmasti hyvä blogikoti 🙂 Itse koitin muistella, kauankohan on tullut blogiasi seurattua niin kauhistuu kuinka nopeasti aika vierähtää. Ainakin kolmisen vuotta on tullut lueskeltua. En muista yhtään mistä löysin blogisi mutta muistan kuinka alkuun ajattelin, että onpas hauska nimi blogille. Että kirjaimellisesti kelaa pyörätuolilla ja pääkopassa juttuja 🙂 Joskus kaksi vuotta sitten taisin nähdä sut Helsingin rautatieasemalla mutta olin itse niin krapulassa, etten viitsinyt tulla moikkailemaan 😀

Osaat niin ihanasti ja elämänmakuisesti kirjoitella, että matkassa pysytään vielä pitkään!

1 vastaus

Kiitos ihanasta kommentista! Uskon myös, että Kaksplussasta tulee minulle hyvä koti! 🙂 Voi olisit vain tullut moikkaamaan, en minä krapulaa pelkää! 😉

1 vastaus

Hmm.. aika alusta asti olen tainut lukea. Aina, kun olen vain ehtinyt 🙂

Kaveri vinkkasi blogistasi minun oman odotusaikana, kun hän ajatteli, että löytäisin ns. vertaistukea, kun yhdistävät tekijät olivat (tuleva) äitiys ja pyörätuoli. Muutama viesti vaihdettiinkin ja sain tsempit äitiyteen.

Joten kiitos blogistasi ja ihanaa, että uskalsit 🙂

1 vastaus

Kiva kuulla, että olet ollut pitkään mukana! 🙂 Kiva myös kuulla, että tsempit tulivat perille! <3 Kaikkea hyvää ja ihanaa pääsiäistä!

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kun äiti kelaa
Millaista mahtaa olla elämä lapsiperheessä, kun äiti kelaa? Tervetuloa lukemaan hieman erilaista, elämänmakuista ja välillä ihan sairasta perheblogia harvinaissairaan Selina-äidin elämästä, haaveista ja arjen haasteista. Mukana seikkailevat myös perheen isä ja sydänkasvoiset murumme A (-12) ja L (-17). Yhteydenotot: kunaitikelaa@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Ekaa kertaa ulkona leikkauksen jälkeen ja voi, täällähän on kevät! 😍 💚 Lisää kuulumisia blogissa, linkki profiilissa! ✨
.
.
.
#erilainenäiti #kunäitikelaablogi #leikkauksenjälkeen #aftersurgery #onnellinen #wheelchairmommy #wheelchairlife #kevä

kunaitikelaablogi

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: