Vihdoin onnellinen

Teksti

Kun vuosi vaihtui, toivoin uudelta vuodelta vain yhtä asiaa; toivoin saavani olla jälleen onnellinen.

Olen kokenut onnellisuuden puuttumisen elämästäni hyvin vaikeana. Minulle onnellisuus on kuin hengittäisi raikasta ilmaa. Se saa hymyilemään ja näkemään tulevaisuuden valoisampana. Sellaisena, että aivan kaikki on mahdollista.

Voi kuinka olenkaan kaivannut sitä tunnetta eläessäni näitä elämäni vaikeimpia vuosia. Juuri niinä lukuisina hetkinä, kun onnellisuus oli sana, joka ei merkinnyt minulle mitään. Silloin kaikki oli vain suorittamista ja hengittäminenkin oli vaikeaa.

Rankka kevät toi muutoksen – olen jälleen onnellinen!

En oikein osaa sanoa, mitä tässä kevään aikana on tapahtunut henkisellä puolella, mutta voin nyt paremmin, vaikka neurologinen sairauteni onkin vaikeutunut lähes vuosi sitten alkaneen bakteeritulehduksen jälkeen. Sen, jonka luulin vievän minut mennessään ja, jonka voitin kahdesti.

Perussairauteni vaikeutuessa, olemme jutelleet paljon mieheni kanssa sairaudestani, siitä mitä sen eteneminen on tuonut elämäämme ja tulee vielä tuomaan vuosien varrella. Olemme keskustelleet myös toiveistani ja peloistani sairauden heikentäessä lihasryhmä kerrallaan päivittäistä toimintojani. Siitä tilanteesta, kun tarvitsen vielä enemmän apua elämiseen kuin nyt.

Nämä keskustelut ovat päättyneet lähes joka kerta itkuun. En halua olla sairas ja minua pelottaa. Pelkään ihan ensimmäistä kertaa mihin sairaus minut vielä vie. Kaksi viikkoa sitten se vei minut jälleen teho-osastolle, jossa nukuin lääkeunta neljä päivää, joiden aikaan dystonian aiheuttamat kouristelut saatiin hallintaan.

Itku on ollut kuitenkin puhdistavaa ja sen jälkeen jotain on muuttunut. Surun, ahdistuksen ja hallitsevan pelon tilalle on tullut tunne, joka oli niin kauan poissa. Onnellisuus.

Se on tunne, joka yllätti minut aurinkoisena lauantaipäivänä mökillä paistaessani nuotiolla lapsilleni makkaraa ja katsellessani perheeni puuhastelua vielä kantavalla järven jäällä. Minulla oli onnellinen olo. Suljin silmäni ja hymyilin. Vihdoin!

Se hetki oli täydellinen. Järveltä kuului lasten riemu, kun pienet ahvenet tarttuivat ehkä hieman malttamattomien pilkkijöiden syötteihin. Olin onnellinen heistä, aurinkoisesta kevätpäivästä, suvun ihanasta mökistä ja siitä, että lähdimme sinne ihan ex tempore yhdessä ilman mitään suunnitelmia. Vain nauttimaan aurinkoisesta päivästä ja toisistamme.

Silloin huomasin, ettei onnellisuus vaadi ihmeitä. Sitä ei haitannut sairauden pahenemisvaihe, ei lisääntyneet kivut, väsymys eikä edes pelko tulevasta. Onnellisuus tulee ihan pienistä asioista. Lauantaina tästä perheen yhteisestä hetkestä mökillä ja eilen aamuisesta eväsretkestä leikkipuistoon ja pajunkissoista, jotka kertovat keväästä.

onnellinen

Olen onnellinen. Vihdoin.

Ihanaa alkanutta viikkoa kaikille! ❤️

Kommentit

8 kommenttia
Selina

🖤 Voi se olisi niin ihanaa! 🖤

Aurinkoisia kevätpäiviä teidän perheelle!

Avatar

Multa on viimeaikoina kysytty useammankin kerran pienen ajan sisällä sitä, eikö pää hajoa, kunnon koko ajan kipuja vuodesta toiseen.

Niin, eikö pää hajoa?
Hajoaa se välillä. Niinä päivinä, kun kipu rajoittaa elämää niin, että olisi mielummin vaikka siellä osastolla kuin kotona, jotta voisi olla ihan vaan rauhassa ja lääkkeissä. Silloin se hajoittaa, kun ei voi mennä eikä tehdä edes ihan tavallisia asioita, käydä vaikka kaupassa tai imuroida, ei mennä ystävän häihin, eikä elokuviin.

Mutta ei pää siihen hajoa, että takana on taas yksi vuosi lisää. Sillä ei se ”pään hajoaminen” siihen kipuun auta. Ei vie pois, ei auta nukkumaan kokonaisia yöunia.

Että noin niinkuin hajoamisen vuoksi ei päätä kannata hajoittaa.

Huomaan janoavana niitä tilanteita, jossa minut nähdään ja kohdataan muuten kuin sairaana ja kipeänä. Kun saan vaan olla minä, enkä pääasiallisesti kipu, vamma tai potilas. Olen vaikka valmis vähän näyttelemään tavallista arkea saadakseni siitä pienen palan. Hetki sellaista tavallista yhteyttä toiseen ihmiseen. Sitä minä janoan. Se saa minut onnelliseksi.

Selina

Kiitos kun kerroit minulle ajatuksiasi elämästä kivun kanssa. Toivoin sinulle kaikkea mahdollista hyvää. Onnea joka päivälle!🖤

Avatar

Ihana kuulla! <3

Nuorena kuulin laulun, joka edelleen soi päässä aina vaikeina aikoina ja varsinkin silloin kun se onnellisuus taas tulvahtaa takaisin:
"Kaiken ei tarvitse olla täydellistä
Kaiken ei tarvitse mennä
Niin kuin oli etukäteen tarkoitettu
Niin kuin tähtiin kirjoitettu.
Joskus täytyy elämän potkia turpaan
Niin että sattuu kunnolla
Muuten ei voi onnea
Oikeasti tuntea
Ja kun se sattuu kohdalle
Se tuntuu siltä niinkuin joku ottais kädet kurkultas ja sanois: nyt saat hengittää. "
(Goon – Kaiken ei tarvitse)

Ihanaa kevättä teille!

Selina

Kiitos tästä! 🖤

Kaikke hyvää sinullekin Nanna!

Avatar

Voi selina, oot ollu paljon ajatuksissa.
Paljon voimia ja haleja 🖤

Selina

🖤 Kiitos ihana!

Avatar

Paljon onnen päiviä tai ainakin onnen hetkiä kevääseesi <3 Luin juuri laivalla ihanan haastattelusi Kaksplussasta ja kerroin ystävälleni, miten odotan että saisin tavata sinut – ehkä jo tänä kesänä 🙂

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä