Muut 15.7.2014
TEKSTI Meriannen

Otto Bock Kimba Neo, hyvää päivää.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Perjantaina, meille saapui Otto.

ottokukat

Otto Bock. Bockin Otto. Otto on saksalainen, ja hänellä on omat Internetsivut.

ottokimbaneo

Neon Kimbanakin tunnettu. Makustelen näitä nimiä edelleen suussani. Kimba ja Neo kuulostavat vaan niin söpöiltä, enkä nörttiydestäni johtuen voi karistaa Matrixin Neota mielestä.

Kimba Neoltakin löytyi omat sivut.

ottojalat

On siinä söpöt pikkujalatkin!

ottosivu

Tällainen hän on. Tuo istuinmateriaali tuntuu pehmeältä käteen, ja vaikka Otto näyttää raskaalta, on hän kepeä liikuttaa. Yllättävänkin ketterä liikkeistään, mutta silti turvallisen vankan oloinen.

ottoelsaistuu

Hän on kuulemma Dorset Wheelchair – palvelun (wheelchair – pyörätuoli) uusinta uutta. Kalliiksikin kuvailivat tätä kapinetta Danille, joka minulle ihanana yllätyksenä oli järjestänyt vapaapäivän ja vei puolestani tytön meille varatulle ajalle kyseiseen palveluun. Emme osanneet arvatakaan, että silloin vielä mitään saisimme mukaamme, mutta juuri tällaiset kivat, positiiviset yllätykset ovat niitä parhaita.

ottoelsasivusta

Saimme kuitenkin nimenomaan tämän, mitä kuvassa näkyy. Tuolin, mitä englanniksi kuvailtaisiin sanoilla ”disabled buggy”. Eli vammaisen lastenrattaat. Sen alaosassa on tietty lukitusmenetelmä, jolla sen saa esimerkiksi ambulanssiin kiinni sellaisenaan. Sama toimii myös muissa sairaskuljetusautoissa. Sitten, kun tyttömme täyttää kolmen verran, tulemme kuulemamme mukaan saamaan Englannin valtiolta auton. Sellaisen auton, joka on nimenomaan meidän lapsemme tarpeisiin mitoitettu, ja sellaiseen autoon tämän saisi myös kivasti sisälle kiinni laitettua. Näin sanottiin, katsotaan miten homma toimii sitten aikanaan käytännössä.

ottoelsanaurattaa

Mutta koska tässä on kaikki, mitä Otosta meille tarjottiin, niin esimerkiksi aurinkosuojaksi ostimme itse pienen aurinkovarjon, ja sadesuojaksi pitää vielä sellainen muovihuppu jostain hommata.

ottoelsaylhaalta

Tuolissa tytön pää on hyvin turvattu ja nuo käsinojaläpät pitävät huolta siitä, että tytön käsivarret eivät pääse singahtamaan liian taakse. Innostuessaanhan hänellä edelleen joskus tulee tätä epänormaalia liikettä, missä hänen käsivartensa lennähtävät jäykkinä ja suorina aivan taakse. Mutta tässä tuolissa istuessaan se ei ole mahdollista, ja tuo sisempi läppäsysteemi laittaa käsivarret olemaan myös enemmän sisäänpäin käännettyinä. Niin kuin niiden pitäisikin olla.

Itse olen hyvällä tavalla yllättynyt, että tuoli ei tullut rintavyöllä varustettuna. Eikä tyttö näytä sitä tarvitsevankaan. Ainut vyö tulee lanteille, mikä pitää kiristää paikoilleen tiukasti. Se pitää lantion paikallaan ja siten alaselän oikeassa, ergonomisessa asennossa.

ottomina

Vaikka olen tuolista hyvin innostunut ja otettukin, että sen saimme… Niin kuten kuvasta näkyy, tunteeni asiasta ovat hyvin ristiriitaiset. Tunnen jollain haikealla tavalla suruakin – sillä nyt tuolin takia tyttömme paljastuu jo matkan päähän olevansa erilainen. Normaaleilla rattailla ja vaunuilla liikkuessamme tytön erilaisuus on paljastunut vasta sitten, kun meille tuntemattomat ihmiset ovat tulleet tarpeeksi lähelle juttelemaan. Kun he ovat katsoneet suoraan lasta, ja nähneet pikkuruisen ihmeemme. Mutta nyt kaikki vastaantulijat tietävät, että tyttömme ei ole niin sanotusti normaali.

Vaikka en sitä pistäkään pahakseni, niin silti ajatukseen on totuttelemista. Kun nyt sitä ei voi tavallaan .. paeta. Vähän jännittää jo tulevat bussimatkat, sillä tiedän olevani hyvinkin tietoinen kaikista mahdollisista katseista, ehkä kuiskailuista – ja tavallaan myös odottavani niitä. Vaikka todennäköisesti lukisinkin niitä tilanteita ihan liian tarkkaan ja analysoin tilanteita turhankin intensiivisesti.. Niin tähän on silti totuttelemista. Tietysti, mitä enemmän liikumme, sitä normaalimmaksi Bournemouthin ihmisille me tulemme näkynä. Sitä itsevarmemmaksi minäkin tulen kasvamaan. Tulen oppimaan, mitkä vastaukset toimivat, millä ihmiset saan parhaiten ymmärtämään tytärtäni, ja millä vältän lisäkysymykset.

Mutta mikä tärkeintä..

ottoelsanauru

Elsa rakastaa tätä tuolia. Se on nimenomaan hänen mitoilleen säädetty, se tukee häntä juuri oikealla tavalla ja hänen on siinä mukava olla. Hänellä on siinä parhaimmat näkymät ikinä ympäröivään maailmaan, ja voi sitä innostusta kun lähdettiin tämän kanssa liikenteeseen lauantaina! Oli koko tyttö yhtä hymyä.

Asiallahan ei ole mitään väliä, miten minä tästä kaikesta tunnen. Tärkeintä on, että tyttö tykkää. Ja se häntä auttaa. Katsokaa nyt tuota puhdasta pienen lapsen riemua!


From the Dorset Wheelchair Service we got our own disabled buggy for Elsa. It’s soft, and adjusted to Elsa’s hight and needs. It seems comfortable, and even though I have some mixed feeling about the whole thing the most important thing above all is, that Elsa loves it!

rakkaudellam

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (16)

Oi kiitos! Mä olen onneksi nyt päässyt tosta ensijärkytyksestä ylitse, ja omastakin mielestä nuo on nyt vain hienot 🙂 Siinä auttoi myös se, kun kerran punaisissa valoissa tuli vanhempi rouva jututtamaan ja ihasteli pientä, sitten kysyi että mistäs tällaiset rattaat on saatu kun on niin hienot 😀 Toisen kerran kadulla vastaantullut pikkutyttö sanoi äidilleen että kato, miten ”fancy” rattaat! Eli kalliit 😀
.. Eli se taisi olla vain minun omassa päässä, että tytön erilaisuus paistaisi eri tavalla nyt kaikille noissa rattaissa 😀




0
1 vastaus

Meillä samanmoiset,vyöt ovat erillaiset,meillä on viisipistevyöt. En tiennyt että voi laittaa autoon suoraan kiinni,pitää tutustua tuohon lisää.




0
1 vastaus

Näin meille sanottiin! Näin kuulemma tulivat saamallamme ambulanssikyydillä myös takaisin. 🙂 Mekin voitaisiin tarvittaessa myöhemmin saada tuohon erilainen vyö jos tarvis, täällä kutsuivat ”perhosvyöksi”. Liekkö sama?




0
1 vastaus

Kivan näköiset. Ja kyllä tytöstä näkee että tykkää olla. Ihanan iloinen tapaus! xxx

Ps. Blogissani olisi haaste 😀




0
1 vastaus

On aekamoinen menopeli, niin ketterä kulkemaan! Ja tyttö nauttii, on hän sellainen happy soul <3

Kiitos haasteesta! Vastaan tuohon tuon enkkublogin puolella piakkoin (http:www.meriannen.comen)!




0
1 vastaus

No voi että toinen näyttää onnelliselta!! 🙂




0
1 vastaus

Ja hän onkin, voi sitä riemua kun maailma on ihmettelylle avoinna!! :’)




0
1 vastaus

Kylläpä on komea saksalainen poikaystävä teidän neidillä! Siinä kelpaa poikaystävän sylissä kulkea pitkin kyliä!

Miksi noissa ei ole kuomua? Silloinhan nuo olisivat hyvinkin tavanomaisten rattaiden näköiset. Niitä on nykyään niin monenmoisia vempeleitä, ettei niistä osaa sanoa mikä on joku erityismenopeli. Ja tuo värikin on vähän plääh, kerran juuri teitä varten hankittu, miksi ei voinut kysyä väritoiveita? Mutta onneksi rattaat ovat tyttösen mieleen, onni välittyy kuvista ihan käsinkosketeltavana!




0
1 vastaus

Voi tessa oot ihana, mä repesin sun kommentille! Ihana piristys! <3

En tosiaan tiedä miksei tullut kuomunaurinkosuojansadesuojan kanssa – outoa eritoten sadesuojan kanssa, luulisi että olisivat halunneet meidänkin jotenkin sen pystyvän huonolla säällä suojaamaan… No, brittilogiikka? Ja jos oltais vaan oltais tiedetty etukäteen, niin varmasti ois punaisena tilattu! 😀

Tyttö on kyllä nion riemuissaan tosta, että ihana jos se edes jotenkin välittyu kuvista!! <3




0
1 vastaus

Valo sai Otto Bockit (Kimba Springit, varmaan joku vanhempi malli) vuoden ikäisenä. Se oli alkuun aika jännittävää liikkua niiden kanssa, mutta yllättävän vähän ihmiset kiinnittävät rattaisiin huomiota. Paljon vähemmän, kuin kuvittelin. Sitä paitsi Valon kohdalla rattaat vain toimivat paljon paremmin kuin normirattaat, joten ei niihin oikein voinut olla tyytymätönkään.
Noita saa vähän tuunattuakin, jos jaksaa. Päälle voi värkkäillä jonkun kankaan, jos löytyy jaksamista ja kykyä pieneen ompelutyöhön. Ainakin meidän rattaissa se takaosa on sen verran aneemisen näköinen, että pieni kangasverhoilu teki sille hyvää. 🙂 Kuomukin kannattaa ostaa, se tekee rattaista heti normaalimman näköiset ja ainakin Kimba Springien kuomu on tosi hyvä – säätyy pitkälle ja sillä saa auringon häikäisyä säädeltyä tosi tehokkaasti.
Niin ja niissä on tosiaan sellainen invakiinnitys eli ei tartte erikseen sitten erityisturvaistuimia miettiä, ainakaan teidän, jos kerta saatte auton, johon tollaiset hökötykset saa kiinni.. 🙂




0
1 vastaus

Meilläkin nämä kyllä toimivat paljon paremmin kuin normirattaat, joten siinä mielessä ei voi olla kuin vain tyytyväinen! Sitä oon vaan niin herkkä vielä tässä vaiheessa, että jokaisen katseen huomaan. Mutta esim. eilen liikenteessä yksi ihana vanhempi rouva pysähtyi kohdalle ihastelemaan vauvaa, ja tajusi siinä vasta että onpa erilaiset rattaat – minä sanoin itse suoraan, että on ”vammaisrattaat”. Hän siihen, että mikäs noin ihanalla tytöllä on hätänä? Jotenkin lämmitti sydäntä, ja kun sanoin että on cp-vamma niin tämä rouva otti sen tiedon aivan kuin olisin sanonut tyttöni olevan tyttö ja kehui niin kauniiksi. <3

Oh, jos ois vaan ompelukone niin saattaisinpa värkätäkin! Ihana idea! Kiitos!

Ainakin näillä näkymillä vaikuttaisi siltä juttujen perusteella, että voisimme tosiaan saada auton auttamaan arkeamme sitten parin vuoden päästä. Aivan eri kätevä !
Ja hei.. Mä lähetän sulle vielä tätäkin kautta ison virtuaalisen halin *hali*! Oot ollut paljon mielessä <3

Kiitos kauheasti kommentista!




0
1 vastaus

Kirjoittelinkin jo sinulle fb-palstalla mutta vielä siitä kuomusta. Voisi kuvitella sen olevan lisävaruste ja sitä voi varmasti pyytää jälkikäteenkin. Tarviihan sitä että lapsi saa nukkua rauhassa hälinässä jne 🙂




0
1 vastaus

Kiitos, ja ihana kun muistuttelet tätäkin kautta! Meille tosiaan sanottiin, että he voivat tarjota vain itse rattaat – kaikki lisävarusteet täytyisi hankkia itse. Hälinät ei onneksi tyttöä kuuroutensa ansiosta häiritse (tosi kätevää!), mutta aurinkovarjot ja sadesuojat ovat kyllä ehdottomasti tärkeimmät lisähankinnat! 🙂 Kiitos kommentista <3




0
1 vastaus

Tiedätkö, minusta taas nuo eivät kovin erotu tavallisista rattaista; näyttävät näppäriltä ja näteiltä ja pääasiahan on, että tyttö näyttää tykkäävän!




0
1 vastaus

Eilen yksi taapero sanoi äidilleen: ”Look how FANCY that buggy is!” 😀 (hienot, arvokkaan näköiset) 😀
Tästä lähin ajattelen, että kaikki tuijottajat vain ihmettelevät kalliin näköisiä ja hienoja rattaita!




0
1 vastaus

minun mielestä rattaat näyttävät hienoilta ja tyttö täydelliseltä 🙂
ihanaa loppukesää ja kaikkea hyvää.




0
1 vastaus

Oi kiitos! Mä olen onneksi nyt päässyt tosta ensijärkytyksestä ylitse, ja omastakin mielestä nuo on nyt vain hienot 🙂 Siinä auttoi myös se, kun kerran punaisissa valoissa tuli vanhempi rouva jututtamaan ja ihasteli pientä, sitten kysyi että mistäs tällaiset rattaat on saatu kun on niin hienot 😀 Toisen kerran kadulla vastaantullut pikkutyttö sanoi äidilleen että kato, miten ”fancy” rattaat! Eli kalliit 😀
.. Eli se taisi olla vain minun omassa päässä, että tytön erilaisuus paistaisi eri tavalla nyt kaikille noissa rattaissa 😀




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Meriannen mielessä
pyörittää hektistä erityislapsiperheen arkea brittimiehensä Danin kanssa Englannissa. Uusperheeseen kuuluu Danin esikoinen Ruby (7/2005) ja pariskunnan yhteiset lapset "Elsa" (4/2013) ja "Anna" (12/2015). Elsa syntyi keskosena ja hänellä on diagnosoitu vakava kuulonalenema, cp-vamma ja aivoperäinen näkövamma. Blogissaan Meriannen kuvailee perhearkeaan ja tunteitaan avoimen rohkeasti - millaista elämä tällaisessa perheessä on? Ota yhteyttä: meriannen@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • Theme of the week - picnics.

meriannen

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: