Muut 1.2.2015
TEKSTI Meriannen

Jos olisin tiennyt

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

ainekirjoitus

Jos olisin tiennyt raskaana ollessani, että synnyt vammaisena – en yksinkertaisesti tiedä, mitä olisin tehnyt. Voi olla, että olisin pohtinut aborttia, ehkä minulle olisi sitä tarjottukin. Jos olisin tiennyt kaikista ongelmistasi, olisin miettinyt elämäsi laatua. Olisin pohtinut, miten paljon pystyisit nauttimaan elämästäsi, jos et pysty liikkumaan kunnolla, etkä näkemään tai kuulemaan. Pelottaa nyt ajatella, että ehkäpä olisin aborttiin päätynyt. Rakkaudestani sinuun.

Onneksi en tiennyt.

Jos olisin tiennyt, että voit huonosti kohdussani, olisin tehnyt kaikkeni sinua auttaakseni. Vieläkin herään pohtimaan, kuinka äidinvaistoni petti. Tai kuinka en sitä pientä piipittävää huolentunnettani uskonut. Murehdin sitä, miksi tuudittauduin lääkärin sanoihin. Niihin vakuuttaviin, jotka kertoivat sinun olevan kunnossa. Kuinka väärässä hän olikaan! Usko minua, jos olisin tiennyt, olisin auttanut. Ehkä olisit syntynyt aikaisemmin. Ehkä sinulla ei olisi näin paljon haasteita arjessasi, jos olisin tiennyt. Ehkä.

Mutta kai tiedät, että rakastan sinua? Rakkaudestani johtuen en ikinä kyseenalaista arvoasi. Toivottavasti et sinäkään ikinä. Sinä olet opettanut minulle jo niin paljon elämästä – sinun positiivisuutesi, sisukkuutesi ja suoranainen aurinkoisuutesi toimii esimerkkinä niin meillä jokaiselle kuin varmasti kotimme ulkopuolellakin monelle.

En usko, että ikinä lakkaisin soimaamasta itseäni.
Minun olisi pitänyt tehdä enemmän.
Minun olisi pitänyt tietää.

Mutta menneeseen ei voi palata. Meidän kaikkien on elettävä tehtyjen virheiden kanssa. Tehtävä tästä päivästä ja kuluvasta hetkestä se elämämme ihanin. Se paras.

On yksi, mitä en ikinä kadu.

Ja se olet sinä, rakas tyttäreni.


Muut bloggaajat osallistuivat myös tähän ainekirjoitushaasteeseen, ja tässä listausta heidän kirjoituksistaan:

Kädestä pitäen
Maatuskamaassa
Mammalaiffii
Rapatessa Roiskuu
Sekalaista sakkia

Päivitetty 01.02.2015 klo 16:57

rakkaudellam

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (16)

Niin koskettavasti kirjoitettu!

Tosiaan. Sinä et tehnyt mitään väärin. Ei ole mitään, mitä sinä olisit voinut tehdä toisin. Ei ole sinun vikasi, että häiriö tuli. Ei ole sinun vikasi, että lääkäri tulkitsi ultrakuvat väärin. Minäkin kyllä vähän ihmettelen, että miten se voi olla mahdollista. Olisiko suhtautuminen ollut eri, jos sinulla ei olisi ollut sitä diabetesta – mutta senkään puhkeaminen ei ole sinun vikasi.

Tulevaisuudesta tiedämme sen, että tilanteen toistumisella on aika pieni todennäköisyys. Ja jos mielenrauhasi vaatii sitä, että mahdollisessa uudessa raskaudessa haluat selvittää istukan toiminnan tuon varalta, se onnistuu yhdellä verikokeella. Varmasti myös pääset tarkempaan ultraseurantaan.




0
1 vastaus

Suhtautuminen olisi ollut ihan varmasti eri, jos ei olisi ollut diabetesta. Sen takiahan ne ultrakuvat tulkittiinkin väärin, laitettiin diabeteksen piikkiin – vaikka sillä ei asian kanssa ollut mitään tekemistä. Ja kaikilta lääkäreiltä olen saanut ihan mielettömän ihanaa palautetta siitä, kuinka pystyin pelkästään ruokavalion avulla pitämään sokeriarvot kurissa..! Joten, ihan oikeasti, minun pitäisi osata ”päästää irti” ja lakata syyttelemästä itseäni..! Mutta se on se ”Entä jos”, joka mieltä vaivaa.. Luonnollista, niin normaali reaktio tottakai.

Pääsen! Minulle kerrottiin jo viikko tytön syntymän jälkeen, että sitten kun olen seuraavan kerran raskaana, Bournemouthin yksi erikoislääkäreistä ottaa minut henkilökohtaiseen valvontaansa ja tarkkailee raskauden kehitystä itse ilman välikäsiä. Joten turvallinen olo on siinä mielessä 🙂 Minä vielä puntaroinkin EL:n kautta tätä, että miten asiat saattaisivat olla eri JOS olisin tiennyt. Mutta kun en tiennyt, ja menneeseen ei voi palata. 😉




0
1 vastaus

<3

Mitään väärää et ole tehnyt, syy ei ollut sinun (eikä meillä toivottavasti minun), että lapsillamme ei kohdussa ollutkaa hyvä olla. Että joutuivatkin taistelemaan hengestään ensi kuukaudet.

Ja onneksi kaikkea ei tiedä. En halua tietää etukäteen sellaisia asioita, joihin en voi vaikuttaa. Mutta taas nämä päätökset, jotka täytyy itse tehdä, raastavat. Kun ei tiedä mikä on se oikea valinta.

Tsemppiä ja voimia edelleen. Onneksi, kaikesta huolimatta ja juuri siksi, teillä on toisenne. <3




0
1 vastaus

Näinpä – sitä toivoisi välillä saavansa sen kristallipallon, jota kautta vähän saada vinkkejä valintojensa vaikutuksista.. Että voisi valita oikein.
Ja ihan varmasti ei ollut niin sinun kuin minunkaan syyni, että lapsemme voivat huonosti kohdussa. Se vain tapahtui..

Tsemppiä siullekin, ja kiitos! <3




0
1 vastaus

Tosi koskettavasti kirjoitettu! En oikein löydä sanoja kertomaan, miten paljon haluaisin pyyhkiä nuo syyllisyyden tunteesi pois. Tiedän, että äitinä sitä helposti syyllistää itseään, koska haluaa lapselleen parasta, mutta tapahtunut ei missään tapauksessa ole sinun syysi! Muistan, kuinka esikoiseni joutuessa heti syntymänsä jälkeen tehohoitoon tunsin jollakin oudolla tavalla syyllisyyttä siitä, että lapsen kunto oli niin heikko ja itse olin todella hyvässä fyysisessä kunnossa helpon synnytyksen jälkeen. Mietin, jopa, oliko nopea synnytys jotenkin minun syyni. Ihmisen mieli toimii joskus hieman epäloogisella tavalla, mutta tuolloin olisin mielelläni vaihtanut paikkaa lapseni kanssa, jos vain olisin voinut. Meillä toki oli sikäli helpompi tilanne, että pari päivää synnytyksen jälkeen selvisi, ettei lapselle jäänyt vaurioita. Mutta ne päivät, jolloin mietin, tuliko synnytyksessä esim. happivajetta lapselle, olivat tuskaisia.




0
1 vastaus

Kiitos ihana <3 :') Aina olen osannut itseni syyllistämisen kurjan taidon, mutta näin äitinä se käy vielä joskus ihan ylikierroksilla! Ja niiiiin tiedän tuon kuvailemasi tunteen! Sitä kaiken kääntää itseään vasten, ja antaisi mitä tahansa että voisi ottaa lapsensa huonon olon pois ja kantaakseen sen itse.. Onneksi pääsitte vaurioitta! Eikä se yhtään laimenna sitä tosiasiaa, että tottakai nuo synnytyksen jälkeiset päivät ovat olleet ihan hirvittävän tuskaisia! *haleja*




0
1 vastaus

Älä soimaa itseäsi. Et voinut tietää. Et oikeasti voinut. El on ihana ja kaunis. Äärimmäisen arvokas ja ennen kaikkea rakastettu. Sen näkee kaikesta ❤




0
1 vastaus

Se on se ”entä jos”, joka vaivaakin.. Mutta enhän tiennyt, ja vielä lääkäriltäkin olin kuullut että kaikki on hyvin. Joten turhaahan tällainen syyllistäminen on.. Mutta se.. ”entä jos?” 😀
Mutta EL on aivan ihana, juuri sellaisena kuin hän on <3




0
1 vastaus

Ja kuten muutkin ovat laittaneet niin koskettavasti kirjoitit, että silmäkulmia saa pyyhkiä. ❤




0
1 vastaus

Voikku <3 *ojentaa nessua* <3




0
1 vastaus

Tosi kaunis kirjoitus! Älä syytä itseäsi, et olisi voinut tehdä mitään toisin <3




0
1 vastaus

Kiitos Kaze <3 :') Tää mieli on vaan tällainen, sitä miettii "entä jos".. Mutta eiköhän aikanaan kaikki helpota! Ei ainakaan tämä enää päivittäin ole samalla tavalla mielessä kuin vielä jokin aika sitten! 🙂 Ja tämän aineen kirjoittaminen puhdisti kyllä oloa paljon!




0
1 vastaus

Aivan ihana aine =) Tuli kyyneleet silmiin…

Ettei blogihaasteet loppuisi kesken, niin tässä sulle pieni sellainen:
http://mammalaiffii.blogspot.com/2015/02/haastetta-pukkaa.html




0
1 vastaus

Oi kiitos Milla <3

Ja ihana toi haaste, aivan ihana että haluaisit ilahduttaa juuri minua/meitä! Minä olenkin tässä jo mukana, joten uutta postausta aiheesta en taida tehdä! 🙂 Voin tosin lisätä siun nimen tähän jo julkaistuun postaukseen?




0
1 vastaus

Hei! Multa meni tämä ohi mutta seuraavaan voisin osallistua. Joko seuraava otsikon heittäjä on päätetty/arvottu? 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Meriannen mielessä
pyörittää hektistä erityislapsiperheen arkea brittimiehensä Danin kanssa Englannissa. Uusperheeseen kuuluu Danin esikoinen Ruby (7/2005) ja pariskunnan yhteiset lapset "Elsa" (4/2013) ja "Anna" (12/2015). Elsa syntyi keskosena ja hänellä on diagnosoitu vakava kuulonalenema, cp-vamma ja aivoperäinen näkövamma. Blogissaan Meriannen kuvailee perhearkeaan ja tunteitaan avoimen rohkeasti - millaista elämä tällaisessa perheessä on? Ota yhteyttä: meriannen@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • We escaped from the heatwave to cool down by one of the streams in new forest. And it was lush.

meriannen

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: