Perhe-elämä 19.6.2018
TEKSTI Meriannen

Näin Englannissa tuetaan lapsen puheenkehitystä

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Olemme Annan kanssa käyneet nyt kaksi kertaa ”Come and Talk with me” (Tule ja Puhu kanssani) – ryhmässä. Vaikka todellakin on vielä hyvin aikaista, on lapseni päässyt minut jo yllättämään. Positiivisesti.

Ryhmässä toimiessamme olen nähnyt Annasta sellaisia puolia, mitä en aikaisemmin ole nähnyt. Taitoja, jotka ovat kehittyneet päiväkodissa.

Lue lisääViemme kaksivuotiaan päiväkotiin, vaikka olemme itse kotona.

Mikä ryhmä on?

Come and Talk with me on viikottain kokoontuva ryhmä alle kouluikäisille, jotka kaipaavat tukea kommunikointitaitojen ja puheenkehityksen kanssa. Ryhmään pääsee esimerkiksi neuvolan lähetteellä. (Bournemouthin kaupungin sivuilta lisää – englanniksi).

Ryhmä kokoontuu joka maanantai puoleksitoista tunniksi. Suurin osa ajasta leikitään isossa leikkitilassa, joka on jaettu askartelunurkkaan, musiikkikulmaan, roolileikkialueeseen, matikkanurkkaukseen ja aistileikkialueeseen. Matikkanurkkauksessa on muun muassa palapelejä ja rakennuspalikoita. Näiden lisäksi on hiljentymishuone, sisäleikkipaikka, jossa liukumäki ja pallomeri, sekä pieni piha.

Mitä siellä tehdään?

Leikitään. Lapset saavat itse valita missä ja millä leikitään, ja vanhempi liittyy leikkiin mukaan lisäten puuhaan kommunikointiharjoitteita ja uusia sanoja.

Annan leikkiessä vauvanukeilla aistialueella, minne oli vauvoille pystytetty kylpyammeet, opettelimme leikin varjolla kehonosien nimiä pestessämme vauvojamme. Roolileikkipuolella keittiöpuuhissa opettelimme ruoka-asioiden nimiä ja suuntia, kuten sisällä, päällä ja alla.

Ryhmän ohjaaja jututtaa jokaista lasta eri tilanteissa. Hän antaa lisäideoita vanhemmille siihen, miten lasta saa houkuteltua puhumaan, antaen konkreettisia vinkkejä ja toimien itse esimerkkinä. Lapsen kehitystä ja oppimista arvioidaan säännöllisesti, jolloin mietitään seuraavia tavoitteita. Tällöin ohjaajan kanssa tarpeen tullen keskustellaan siitä, tarvitseeko lapsi ryhmän lisäksi puheterapiaa.

Ryhmässä lapset hakeutuvat välillä leikkimään keskenään – tai leikkimään vieretysten – ja opettelevat siten sosiaalisia taitoja vanhempiensa avustuksella. He voivat ottaa toisistaan myös mallia. Siksi ryhmä on ihan eri tavalla ihana, koska siinä ei ole vain äiti/isä, terapeutti ja lapsi, vaan kourallinen suurinpiirtein samanikäisiä lapsia ja heidän vanhempansa ryhmän ohjaajien lisäksi.

Samalla ryhmä on ihan omaa laatuaikaa vanhemman ja lapsen kanssa, jotka keskittyvät leikkimään yhdessä kodin ulkopuolella puoleksitoista tunniksi.

Leikkien lisäksi kokoonnumme hiljentymishuoneeseen laulamaan tervetulolaulun ja pari muuta lastenlaulua. Sitten taas leikkimään – ja lapset saavat liikkua aktiviteetista toiseen vapaasti. Ryhmän ajan lähestyessä loppuaan ohjaaja pyytää lapsia ja aikuisia siistimään jälkensä, minkä jälkeen lauletaan laululeikkejä. Laululeikkien jälkeen lapset ”palkitaan” hyvästä työskentelystä sisäleikkipaikkaan pääsyllä, eli he pääsevät purkamaan ne viimeisimmätkin energianrippeet hyppimällä pallomereen, kiipeämällä ja laskemalla liukumäkeä.

Anna ryhmässä

Anna on ihan täpinöissään jokaisesta eri huoneen alueesta, siirtyen askartelunurkasta nopeasti roolileikkialueen keittiöön kokkaamaan lounasta ja sitten pesemään vauvoja, minkä jälkeen onkin kiva leikkiä pihalla olevalla hiekkalaatikolla hetki. Minä kuljen mukana, kehuen ja kannustaen. Olin iloinen, kun ryhmän vetäjät eivät vaadi minua puhumaan englantia lapselleni, vaan päinvastoin kannustavat puhumaan suomeksi.

Eri pallomeri kuin jutussa mainittu.

Kun ohjaaja pyysi siivoamaan jäljet, Anna pisti töpinäksi. Vaikka hän kotonakin pyydettäessä siivoaa lelujaan pois, en koskaan ennen ollut nähnyt hänen siivoavan jälkiään niin vikkelästi. Leikkikeittiön muoviset ruoat lensivät nopeasti niiden omaan koriin, lautaset ja kupit toiseen koriin ja molemmat korit vilahtivat pikaisesti niiden omalle hyllylle talteen. Minä itse seisoin suu auki lastani tuijottaen, niin tehokas siivooja olin.

Lapseni osasi niin monta laululeikkiä, jopa sellaisen laululeikin tanssiliikkeet, mitä minä en ollut koskaan kuullutkaan. Hän sai koko ryhmän nauramaan, kun hän niin innostuneena kikattaen tanssi laululeikkien mukana..

Kun laululeikkien päätteeksi ohjaaja sanoi, että sisäleikkipaikkaan haluavien on otettava kengät pois jalasta, tömähti lapseni vaippapeppu sillä sekunnilla lattiaan. Hän yritti itse saada kenkänsä pois jalasta. Miten nopea reagointikyky! Ja hän ymmärsi! Ja toimi! Miksei kotona?

Olen aina nauttinut lapseni touhujen seuraamisesta.

Olen aina tykännyt seurata lapseni sosiaalista käyttäytymistä; sitä, miten hän ottaa kontaktia muihin lapsiin ja aikuisiin. On ollut upeaa huomata, miten lapseni oppii asioita päiväkodissa ja soveltaa niitä päiväkodin ulkopuolella. Miten hän kuuntelee ohjeita muilta aikuisilta ja toimii niiden mukaan.

Minun lapseni osaa toimia ryhmässä. Hän osaa kuunnella ohjeita ja toimia niiden mukaan, tuli ne sitten englanniksi tai suomeksi ja muilta kuin vanhemmilta. Hän on iloinen ja kiinnostunut muista.

Ei kuulosta paljolta – mutta minulle tämä kaikki on uutta ja ihmeellistä. Liikuntavammainen esikoiseni ei ole moisia taitoja samalla tavalla pystynyt minulle esittelemään.

Näiden lisäksi Anna on minut yllättänyt

Annan sanavarasto tuntuu kasvavan sekunti sekunnilla – ja ryhmässä hän on väläytellyt ihan eri tavalla taitojaan kuin kotosalla. Tiedänpähän nyt, että Anna osaa sanoa mm. ”dinosaur”, eikä vain niin että hän murisee kuin Jyri-possu konsanaan dinosaurusta matkien. Näiden lisäksi Anna on yllättänyt minut:

  • Tunnistamalla kirjaimia aapiskirjasta, jonka lainasimme kirjastosta.
  • Laulamalla aakkoslaulua englanniksi – tunnistettavasti lausuen kirjaimia.
  • Tänään (19.6) hän huusi perääni ”Mummy, I’m stuck! Mummy mummy I’m stuck!”. Minä olin livahtanut yläkertaan hakemaan Annalle vaihtovaatteet päiväkotia varten, ja Anna oli ”jumissa” vauvaportin takana eikä päässyt siten minua seuraamaan yläkertaan.

Onko Suomessa mitään vastaavanlaista ryhmätoimintaa alle kouluikäisten lasten puheenkehityksen tukemiseen?

Aikaisempia aiheeseen liittyviä postauksia

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (1)

Kuulostaa uelmalta en ole Suomessa koskaan kuullut. Molemmilla lapsilla ongelmia puheenkehityksessä




0
1 vastaus

Kuulostaa uelmalta en ole Suomessa koskaan kuullut. Molemmilla lapsilla ongelmia puheenkehityksessä




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Meriannen mielessä
pyörittää hektistä erityislapsiperheen arkea brittimiehensä Danin kanssa Englannissa. Uusperheeseen kuuluu Danin esikoinen Ruby (7/2005) ja pariskunnan yhteiset lapset "Elsa" (4/2013) ja "Anna" (12/2015). Elsa syntyi keskosena ja hänellä on diagnosoitu vakava kuulonalenema, cp-vamma ja aivoperäinen näkövamma. Blogissaan Meriannen kuvailee perhearkeaan ja tunteitaan avoimen rohkeasti - millaista elämä tällaisessa perheessä on? Ota yhteyttä: meriannen@outlook.com

Arkisto

Instagram

  • We escaped from the heatwave to cool down by one of the streams in new forest. And it was lush.

meriannen

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: