Kasvatus 18.09.2023

”Ruokaa on pakko ainakin maistaa” – Asiantuntija kertoo, miksi vanha uskomus voi johtaa ongelmiin

Vanhemmat yleensä toivovat, että lapsi suostuisi edes maistamaan uutta ruokaa. Siihen pakottaminen ei kuitenkaan johda hyvään.

Teksti
Anniina Rintala
Kuvat
iStock

Kunpa lapsi edes maistaisi uutta ruokaa. Ehkä hän sitten huomaisi pitävänsä siitä. Vanhemman harras toive on ymmärrettävä, sillä huoli lapsen riittävästä ravinnonsaannista saattaa kalvaa monella takaraivossa.

On myös ruokailutilanteita, joissa lapsille saatetaan todeta, että ainakin maistaa on pakko, vaikka muuten ei annosta söisikään.

Ravitsemusterapeutti Jonna Heinonen toteaa, ettei maistamaan pakottaminen kuitenkaan kannata.

– Kun syömiseen liittyy pakottaminen, se kääntyy yleensä itseään vastaan. Lapselle tulee epämiellyttävä tunne, mikä saattaa saada hänet vastustamaan maistamista erityisen hanakasti.

Lapselle voi kyllä kertoa sävyisästi, että uusia ruokia on hyvä maistaa. Pakko-sana kannattaa kuitenkin ruokailutilanteissa unohtaa.

Pakottamisen sijaan on hyvä selittää, miksi maistaminen kannattaa. Ylipäätään selityksen saaminen lisää niin lasten kuin aikuistenkin motivaatiota uusia asioita kohtaan.

Jos lapsi uskaltautuu maistamaan, on se jo itsessään kehun paikka. Ruoasta ei kuitenkaan ole pakko tykätä.

On tärkeää, ettei lapsi pyri maistamaan ruokaa tai syömään vain siksi, että haluaa miellyttää aikuista.

Lapsella pitää olla lupa sanoa, ettei ruoka ole hänen mieleensä. Häntä voi kuitenkin ohjeistaa ilmaisemaan asian ystävällisellä tavalla. ”Hyi, pahaa” -tyyppiset huudahdukset eivät kohota kokin mielialaa, mutta niitäkin sattuu lapsille, jotka vielä harjoittelevat.

Lue myös: Älä luokittele ruokaa terveelliseen ja epäterveelliseen lapsen kuullen

Ruokaan voi tutustua muutenkin kuin maistamalla

Varsinkin kahden-kolmen vuoden iässä on luonnollista, että lapsi pelkää erityisen paljon uusia makuja ja ruokia. Tämä liittyy lapsen sen hetkiseen kehitysvaiheeseen.

Isommilla lapsilla makupaletti alkaa hiljalleen laajentua, mutta maistamaan ei silti kannata pakottaa.

Heinonen kehottaa ajattelemaan ruokaan tutustumista laajemmin kuin pelkän maistamisen kautta. Lapset tutustuvat uusiin asioihin muutenkin kokonaisvaltaisesti eri aistien avulla.

Uuteen ruokaan tutustuminen alkaa jo silloin, kun sellaista tuodaan pöytään tarjolle. Lapsi katselee usein kiinnostuneena ruoan ulkomuotoa ja värejä. Samalla hän voi haistella, miltä ruoka tuoksuu.

Vaikka lapsi ei haluaisi ottaa ruokaa lautaselleen, on vanhempien tärkeää pyrkiä tarjoamaan hänelle erilaisia makuja. Silloin lapsi alkaa hiljalleen tottua siihen, että kyseinen ruoka on vaihtoehto.

Asia vaatii toki vanhemmilta sinnikkyyttä, sillä saattaa tuntua turhalta jatkuvasti vain esitellä uutta ruokaa.

Heinonen vakuuttaa, että se kuitenkin kannattaa.

– Yleensä uteliaisuus jossain vaiheessa voittaa. Se tapahtuu monesti silloin, kun aikuinen katsoo muualle. Lapsi saattaa varovasti kokeilla kielellä tai sormella uutta ruokaa.

Silloin lasta saa suitsuttaa kehuilla.

Lapselle voi hurrata siitäkin, että tämä uskaltaa ottaa uutta ruokaa lautaselleen, vaikka ei sitä maistaisikaan. Sekin on jo askel uusiin makuihin tutustumisessa.

Ruoan tarjoilussa voi myös ottaa huomioon lasten mieltymykset. He yleensä pitävät siitä, että kasvikset tarjoillaan erillisinä, eikä salaattiin sekoitettuina. Tämäkin voi helpottaa silloin, jos perheessä halutaan lisätä esimerkiksi juuri kasvisten syöntiä.

Kotiliesi.fi: Tunnetko jo kätevät hävikkiruokasovellukset? Niiden avulla ostat halpaa hävikkiruokaa netistä

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X