Yleinen 11.9.2014
TEKSTI Jasmin

aikavaras

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Tänään minä tein moraalittoman teon. Minä karkasin.

Mieheni lähdettyä aamulla töihinsä, hän vei mennessään Koison isomummille hoitoon. Isomummi ottaa Koisomme välillä luokseen muutamaksi tunniksi jotta saan siivota rauhassa ja tehtyä kotitöitä jotka villin lapsen kotona ollessa ovat haastavia. Esimerkiksi lattioidenpesu.

Näin tapahtui myös tänään. Koisoni ollessa muualla minuun iski selittämätön vapaudenkaipuu. Ikkunat joiden tarkoitus oli tuulettaa asuntoamme, toivat sisään ilmaa joka tuoksui raikkaammalta kuin normaalisti. 10km päästä kaupungista sisään leijaili kiinalaisen ruoan tuoksu joka kilpaili mäntysuovan kanssa.

Mutta minun piti siivota. Kuurasin lattiaa ja ripustelin pyykkejä. Kasa lukemattomia lehtiä tippui kuin viestiksi hattuhyllyltä lattialle.

Mielessäni pyöri ajatus: ”Minun Koisoni on hoidossa jotta saan rauhassa siivottua. Mutta olisiko se ihan kamalaa jos livahtaisin lounaalle? Ihan yksin.”

Katselin ympärilleni ja totesin että olen siivonnut tarpeeksi. Oikeastaan minun pitäisi hakea Koiso kotiin koska hommat oli tehty. Mutta minä pakkasin lehdet käsilaukkuuni ja lähdin syömään, En muista koska viimeksi olisin tehnyt niin.

Kesken lounaan puhelin soi. Loikkasin kattoon. Entä jos se on isomummi? Hän varmasti kuulee taustahälystä, etten olekkaan kotona! Onneksi se oli vain puhelinmyyjä.
Vastoin ”eroon raskauskiloista” kamppanjaani tilasin myös jälkiruokaa. Nautin pitkän kaavan lounaan, luin lukematta jääneitä lehtiä ja kulutin siihen aikaa 40 minuuttia. Omatunto soimasi.

Syötyäni, juoksin tukka hulmuten autolle ja ajoin kiireesti lapseni luokse. Olo oli kuin 15-vuotiaalla ikkunasta karanneella teinitytöllä. Minulla oli salaisuus. Olin käynyt yksin lounaalla vaikka minun piti olla siivoamassa!

Minä, 27-vuotias kotiäiti varastin itselleni aikaa 40 minuuttia. Isomummi minua armahtakoon.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (3)

Saattaa olla että ensikerralla yritän samaa rehellisesti sanomalla että hei mä lähden nyt lounaalle enkä ees yritä kuurata 😀
Lähdetään ihan ehdottomasti 🙂 pistele viestii et miten sulle käy!




0
1 vastaus

Loistavaa Jasmin! Älä jätä tätä yhteen kertaan! �� Jokainen äiti tarvitsee omaa aikaa. Ja minä ainakin lukeudun niihin jotka tarvii erityisesti rauhallisia lounas,päivällis tai illallishetkiä ilman lapsia. Koskas lähetään kahestaan syömään jonnekin?




0
1 vastaus

Saattaa olla että ensikerralla yritän samaa rehellisesti sanomalla että hei mä lähden nyt lounaalle enkä ees yritä kuurata 😀
Lähdetään ihan ehdottomasti 🙂 pistele viestii et miten sulle käy!




0
1 vastaus

Tossa kysymysmerkkien tilalla pitäis olla hymynaama. Mut tää ei näköjään tunnistanu sitä.




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Munakoisoni ja minä
Olen vuonna -87 syntynyt äiti. Aloitin Koisoni kasvatuksen lokakuussa 2012. Blogi piirtää sanallista kuvaa perhe-elämästä ja äitiydestä. Rehellisellä rakkaudella. Paikoin ekologisella ja välillä materialistisella otteella. Viha-rakkaussuhteella nykaikaan ja leikkipuistoihin. Yhteydenotot: jasmin.kauko@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • #sorbetti Mansikkaa ja ripaus sokeria. Sekoita jäiset mansikat sauvasekoittimella sorbetiksi ja lisää sokeri. #Nauti kesästä. #helle #kuuma #jäätelö #vegaaninen #vegan #veganfood #maidoton #gluteeniton kuva ja ohje @kaukokirsikka #mummonresepti

munakoisonijamina

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: