Yleinen 18.1.2015
TEKSTI Jasmin

Pyykinpesu ON rakettitiedettä!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Usein kuulee vanhempien toitottavan jälkikasvulleen (etenkin pojille) ettei pyykinpesu mitään rakettitiedettä ole. Vaan on se.

Ennen lapsen syntymää minun sekä puolison vaatteet olivat pääasiassa mustia tai tummia, eivätkä kovinkaan vaikeatahraisia. Pesimme vaatteemme Omo Colorilla ja omenaisella huuhteluaineella 60 pesuohjelmassa. Ei mitään erikoista, eikä mitään ongelmia.

Kun 2.5 kiloa tulla tupsahti maailmaan, kaikki muuttui. Niin myös pyykinpesu. Kestovaippojen vuoksi kaappiin saapui Omon ja Vanishin rinnalle Ecover, pesupähkinöitä, soodaa sekä etikkaa. Samalla Ecoverilla pestiin myös vauvan pyykki. Jostain syystä en pitänyt ajatuksesta, että vauvan pyykin seassa olisi ollut esimerkiksi puolisoni sukkia vaikka puhtaaksihan kaikki koneessa tulee. Siispä kylppäriin muutti myös useita erilaisia pyykkikoreja. Valkoisille vauvanvaatteille, värillisille vauvanvaatteille, 60 asteeseen meneville vauvan lakanoille, sekä tietty niille kestovaipoille ja meidän vanhempien pyykeille omansa. Aamulla suihkuun mennessä kompastelin (ja kompastelen edelleen) pyykkikoreihin. Mutta tämä (epä)käytännöllisyys ei oikeastaan nyt ole se ongelma.

Haastavaksi pyykinpesun tekee oheisongelmat. Sanotaan että on ekologista pestä pyykki 40 asteessa. Se säästää energiaa ja vaate pysyy paremmassa kunnossa. Itsekkin pyrin suosimaan viilempää vettä pyykinpesussa. Kuitenkin erilaiset pöpöt ja bakteerit kuolevat vasta 60 asteen lämpötiloissa. Jos käyttää pesuainetta missä on zeoliittia ja vieläpä runsaasti pesukone voi hajota hyvinkin nopeasti. 40 astetta ei riitä siihen että zeoliitti liukenisi riittävän hyvin pois koneesta. Jos taas pesee pyykit aina 60 asteessa, vaatteet menevät nopeammin pilalle ja maailmakin tuhoutuisi pikavauhtia.
Liika pesuaine rikkoo myös pesukoneen lämpövastukset ja saattaa jättää pyykkiin jämiä. Oleellista siis on, että pesuainetta on sopivasti. Yritin metsästää tietoa siitä, mikä sitten on sopiva pesuainemäärä. Tässä tullaan siihen rakettitiede kohtaan.

Pesuaineen määrä riippuu veden kovuudesta, pyykin määrästä ja likaisuudesta. Siihen vaikuttaa veden lämpötila, pesukoneen tehokkuus ja pesuaine merkki. Jos uudella koneella pesee täyden koneellisen erittäin likaista pyykkiä keskikovalla vedellä kuudessakympissä Ecoveria käyttäen, tulee pyykkiainetta x määrä. Sen voisi vielä opetella ulkoa. Mutta entäs jos edellämainittuun listaan tulee yksi muuttuja? Vaikka keskilikainen pyykki? Tai suht puhdas pyykki neljässäkympissä, paljonko sitten tulisi pesuainetta suhteutettuna alkuperäiseen määrään x?

Tarvitsisi jonkin yhtälön. Mutta minä en osaa ratkoa yhtälöitä. Ja jos osaisinkin, hermot napsahtaisivat viimeistään siinä vaiheessa kun pesuainemerkkiä vaihtaa. Koko homma menisi uusiksi. Ja mistä veden kovuuden sitten tietää?
Eikä tämä tähän lopu, sillä ylen artikkeli kertoo lisää. Tiesittekö että jos nukkasihtiä ei puhdista tarpeeksi usein, pumppu voi hajota? Tai jos pesuainejauheen annostelee kosteaan lokeroon, putket voivat mennä tukkoon?
Jos olet osan edellämainituista asioista tehnyt väärin, voi pesukoneesi sisällä olla homekasvusto! Putkistoissa ja rakenteissa muhivat pesuainejämät nimittäin saattavat alkaa kasvamaan,

Minä olen tähän asti vain roiskinut sopivaksi katsomani määrän pesuainetta pyykin sekaan. Olen valinnut pesuaineen sen mukaan pesenkö lapsen vaatteita, vaippoja vai omiani. Lämpötilan olen valinnut pyykin likaisuuden mukaan. Aion tehdä niin jatkossakin. Minusta ei ole rakettitieteilijäksi. Kun Koiso kasvaa isommaksi, en aio valehdella hänelle pyykinpesun olevan helppoa. Jos hän alusta asti oppii pesemään pyykkiä oikein, hän varmasti osaa sen aikuisenakin. Toivottavasti siihen mennessä on alettu kestävän kehityksen edun vuoksi järjestämään pyykinpesukursseja.

(jälkikäteen lisätty tieto: Veden kovuuden saa selville oman paikkakunnan vesilaitokselta. Miksi kukaan ei ole koskaan kertonut, että voidakseen pestä pyykkinsä oikein, tarvitsee soittaa vesilaitokselle? Aion perehtyä sittenkin tarkemmin tähän asiaan ja selvittää pyykinpesun mustat aukot itselleni, sekä teille lukijoille joille tämä on yhtä suuri mysteeri kuin minulle)

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (5)

Pyykinpesu ja kodinhoito on kuulunut kotitalouden opetussuunnitelmaan jo vuosikymmeniä, mutta todennäköisesti kyse on siitä, että koulussa opitut asiat ei vaan jää päähän. Mikä tekee taas omasta työstäni vähän turhauttavaa, kun jankkaa tärkeitä asioita oppilaille ja niitä ei sitten kukaan muista enää silloin kun olisi oikea tarve 🙂

Jos laittaa Googlen ”veden kovuus Jyväskylä”, niin heti ekaksi tulokseksi tulee tieto veden kovuudesta. Mutta pääasia, että olet saanut asian selville 🙂




0
1 vastaus

Jep! 🙂 hauska kirjoitus! Jos yhtään lohduttaa niin meidän suurperheen pyykkikone on uskollisesti jaksanut monta vuotta pestä n 3 koneellista pyykkiä päivässä, vaikka pesen pääasiassa kaiken 40 asteessa. 🙂




0
1 vastaus

😀 vau, 3 koneellista/pvä kolme vuotta on jo suurkäyttöä! Joko teillä on superkone tai sitten näissä zeoliittohysterioissa ei ole niin paljon perää mitä annetaan olettaa. Toivottavasti tuo meidänkin kone palvelisi vielä tovin 40 asteen ohjelmista huolimatta 🙂




0
1 vastaus

Nämä asiat opetetaan perusteellisesti kotitalouden tunneilla, mutta eipä ne seiskaluokalla opitut jutut jää mieleen…

Pesuainepaketissahan on ne määrät ihan taulukossa ja siitähän on helppo tsekata, paljonko ainetta tulee laittaa. Ja googlettamallakin löytyy tieto veden kovuudesta.

Mun täytyy varmaan tehdä aiheesta postaus ”Pyykinpesu for dummies”, koska et todellakaan ole ainoa, joka näitä asioita pohtii! Jos yhtään siis lohduttaa, että moni muukin seikkailee ensinnäkin pesuaineviidakossa ja sitten ihmettelee kaikkia muita mainitsemiasi juttuja.

T. Kotitalousope 🙂




0
1 vastaus

😀 mä en muista pyykinpesusta olleen kotitalouden tunneilla sanaakaan. Ehkä kotitaloustuntien aihesisältö on muuttunut 15 vuodessa? Pesuainepaketissa on määrät mutta ne perustuu juuri siihen veden kovuuteen, pyykin kilomäärään (kuka sitä punnitsee?) ja likaisuuteen jne. Veden kovuuden saa selville soittamalla vesilaitokselle, ei internetistä. Tai ainakaan itse en löytänyt. Kyllä mä niitä taulukkoja tutkin ennenkuin julkaisin tämän postauksen 🙂 Mä en oikeasti tiennyt että esimerkiksi lämpötilalla olisi merkitystä koneen kestävyyteen tai pesuainemäärillä. Siksi ne pesuainemäärät ei ole mun mielestä ollut niin justiinsa. Mutta Pyykinpesu for dummies tulossa, kiitos otsikointivinkistä 😀




0
1 vastaus

Pyykinpesu ja kodinhoito on kuulunut kotitalouden opetussuunnitelmaan jo vuosikymmeniä, mutta todennäköisesti kyse on siitä, että koulussa opitut asiat ei vaan jää päähän. Mikä tekee taas omasta työstäni vähän turhauttavaa, kun jankkaa tärkeitä asioita oppilaille ja niitä ei sitten kukaan muista enää silloin kun olisi oikea tarve 🙂

Jos laittaa Googlen ”veden kovuus Jyväskylä”, niin heti ekaksi tulokseksi tulee tieto veden kovuudesta. Mutta pääasia, että olet saanut asian selville 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: