Yleinen 25.5.2015
TEKSTI Jasmin

Jos sä oisit mä? Kun mies jää kotiin

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Olen hoitovapaalla vakituisesta työsuhteestani. Kotona on tullut vietettyä 2.5 vuotta. Raskausaikana sairaslomani alkoi jo viikolta 23 joten töistä ei lähdetty maha tanassa suoraan synnärille viimeisillä mahdollisilla viikoilla. Aion jatkaa hoitovapaata vielä ainakin vuoden. Ihan vain koska haluan ja tämä yhteiskunta minun onnekseni moisen mahdollistaa.

Kotielämään tulee kuitenkin kuukauden tauko, sillä palaan kesäkuuksi töihin 4 viikon ajaksi. Puolisoni jää kotiin kuukaudeksi hoitamaan lastamme ja viettämään siinä samalla omaa kesälomaansa. Tämä on ollut suunnitelmissa jo ainakin vuoden. Silti en ole valmis. En ollenkaan. Kurkkuani kuristaa ja silmiä pistelee ajatus siitä, että minä olen kuukauden päivät kolmivuorotyössä enkä saa itse olla lapseni kanssa tekemässä niitä arkisia asioita joita päivittäin teemme.

Tänä tasa-arvon aikana on synti sanoa, että nainen olisi parempi kotona kuin mies. Pitää sanoa, että mies pärjää yhtä hyvin kuin nainen ja naisen kuuluu keveällä mielellä mennä töihin silläaikaa kun kotitöissä ja ruoanlaitossa poropeukalot aviomiehet jäävät kyökkiin hiekkalelujen kanssa. Minä aion nyt aivan taatusti sanoa tasa-arvoaatteita halventavan mielipiteeni. Se on ihan ok että nainen pärjää kotona paremmin kuin mies! Sekin on aivan sallittua, että naista ahdistaa mennä töihin ja päässä pyörii kuinka kotona selvitään.

Puolisoni kyllä saa Koison pidettyä hengissä. En epäile sitä yhtään. Hän aivan varmasti pitää lapsemme ruoassa ja vaatteissa. Siitä en ole huolissani. Heillä on taatusti hauskaa, kesäkuusta tuskin tulee tylsää kummallekkaan. Sensijaan, olen huolissani kaikesta oheisasioista. Yleensä mies ja lapsi jättävät keittiöön jäätävän sotkun jälkeensä ruokailun päätteeksi. Ja entäs se ruokailu? Minulla sattuu olemaan oikein rakas mies. Perinteinen sellainen. Putkiaivoinen ja kapeakatseinen. En usko kasvislasagnen onnistuvan vilkas 2-vuotias kintereillä.

Minua hieman karmii ajatus raskaiden iltavuorojen jälkeisistä kotiinpaluista. Siellä odottaa todennäköisesti pyykkikorit jotka notkuvat kuteita, paljon hiekkaa eteisessä, tiskit keittiön pöydällä ja kaksi onnellista sukulaissielua nukkumassa sängyissään. Minä varmastikkin käyn antamassa molemmille pusun, ja alan pyykkäämään sekä laittamaan seuraavan päivän ruokia sekä siistimään paikkoja aamuksi.

Olen laatinut sotasuunnitelman. Pakkanen tulee täyttymään ruoka-annoksista joita voi syödä lounaaksi/päivälliseksi kun en ole kotona kokkaamassa. Päällä pidetään paljon mekkoja pyykkivuoren minimoinniksi ja ruokalappu kahlitaan syöttötuoliin eikä ilman sitä syödä edes kurkkusiivua.

Olen värikoodannut kengät lähes kaikkiin vaatteisiin sopivaksi ja aion piilottaa kaikki ulkoleikkeihin soveltumattomat popot sekä kaupunkitakit jotta voin olla varma että hiekkalaatikolla on asialliset varusteet. Älkääkä oikeasti viitsikö väittää että miehen pitäisi osata pukea lapsi. Enhän minäkään osaa laittaa autoon oikeaa öljyä jos vaihtoehtoja on useita. Tai en minä oikeastaan osaa laittaa vaikka olisi vain yksi. Ei siinä ole mitään pahaa jos tarvitsee vaimon apua oikeiden vaatteiden löytymiseen. Eihän kukaan kummeksu sitäkään kun keskustelupalstoilla äidit kyselevät jatkuvasti mitä milläkin talvisäällä lapsille pitää pukea. Ja sääpukeutuminen on sentään hieman kriittisempi asia kuin lakerikenkien ja valkoisen takin laitto leikkipuistoon. Riittävän lämpimän pukeutumisen ainainen vilukissamieheni sentään taitaa. Mutta jokainen äiti haluaa lapsensa pukeutuvan asiallisen näköisesti vaikkei itse olekkaan näkemässä.

Mielessäni kävi ajatus, että voisin myös piilottaa kaikki astiat niin, että kaapissa olisi vain kaksi kappaletta kutakin aterinta ja lautasta. Tällöin näiden sotkupeikkojen olisi pakko tiskata ruokailujen välissä. Minusta kuitenkin tuntuu, että se saattaisi mennä liian pitkälle. Mitä todennäköisimmin, nämä uhkakuvat eivät toteudu. Saatan hieman liioitella ja suurennella tätä päässäni. Totuushan on kuitenkin se että minä olen se joka en koskaan huuhtele kuppia vedenjuonnin jälkeen vaan otan aina uuden. Minä vaihdan lapselle vaatteita useamman kerran päivässä koska eri tilanteisiin sopii eriväriset paidat. Koska se on mielestäni täysin fine, olen asennoitunut siihen että meillä pyykätään paljon. Näinollen saattaa olla, että pyykkivuori jopa pysyy pienempänä kuukauden ajan.

Mutta kyllä minä silti olen sitä mieltä, että jos vaimo on ollut kotona lapsen kanssa 2 vuotta ja mies koko sen ajan töissä niin lähtökohtaisesti se äiti siellä kotona paremmin myös pärjää. Lapsen kanssa propsit ovat  tasan, mutta kaikki se muu… Tai jos minä tulen näkemään mieheni silittämässä kesämekkoja Koiso kantoliinassa selässä, syön silitysraudan.

Älkää muuten käsittäkö väärin. Minkään sortin neuvoja lastenhoidossa puolisoni ei tarvitse. Hän tietää kyllä miten 2 vuotias pidetään hengissä ja tyytyväisenä. Hän vain ei tiedä miten vaimo pidetään hengissä ja tyytyväisenä.

20381_633020030162642_5659175505933806603_n

Leuanvetoharjoitukset isin johtamana äidin ollessa kaupassa

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (15)

Valitettavasti gradu on niin vanha, että ei ole sähköisessä muodossa. Innostuin tästä kuitenkin niin, että aion jossain vaiheessa kirjoittaa gradusta koonnin blogiini, sen verran mielenkiintoisia näkemyksiä siellä tuli sekä äitiydestä että isyydestä.

1 vastaus

Ei ei ei! Et ala laittamaan mitään ruokia valmiiksi! Pyykit ehkä koneeseen ja mies laittaa sen päälle jne. Siinäpä mies oppii. Ja samalla sinä 🙂 Sanon tämän hyvällä. Meillä mies oli kotona 7 kk kahden lapsen kanssa. Olen myös vähän besserwisser koti/lasten asioissa, joten tuo 7 kk oli meille oikein hyvää opetteluaikaa kummallekin. Se joka on kotona tekee lasten/kodinhoidon. Ethän sinäkään vietä päiviäsi lapsen kanssa vain leikkien ja mies olis sulle kaiken etukäteen valmistellut. Meillä mies on aina ollut todella hyvä isä, mutta kotityöt on ollut kuin tervaa joisi. No koti-isyyden aikana se imuri alkoi tulla tutuksi ja se, että pyyhkiikin puurosotkut samantien pois eikä vasta illalla klo 22. Eli et passaa miehelle kaikkea valmiiksi, päin vastoin 🙂 Tsemppiä, kaikki menee hyvin!

1 vastaus

Ruoanlaitto ei vaan millään meinaa olla isän juttu meillä :/. Paistaisi varmaan vaan munakkaita joka päivä ja haluan että kuukauden aikana lapsi syö monipuolisesti 😀 Ja tuo tervanjuonti on kyllä niiiin kuvaavasti sanottu! Loistava isä meilläkin mutta kotityöt ovat hänelle ihan ylitsepääsemättömiä :/

1 vastaus

Ymmärrän tunteesi hyvin, mutta hauskasti puit sen sanoiksi. 🙂 Ps ihanakuva! 😀

1 vastaus

<3 kiitti

1 vastaus

No huh, tämä olisi voinut olla lähtöisin myös omasta näppäimistöstä. Meillä nyt jo koti-isyyttä lähes 4 viikkoa takana ja kyllä – lapset ja isi ovat tyytyväisiä. Minä sen sijaan tiskaaan, pyykkään ja siivoan toisen työpäivän verran ensimmäisen jälkeen. Kyllä sitä joutuu itseään toisinaan psyykkaamaan hyvälle mielelle kotiutuessa kun tietää mikä hävityksen kauhistus oven takana odottaa… Mutta toisaalta taas lapset ovat silmin nähden onnellisia, itse viihdyn töissä ja nautin omasta ajasta ja aikuiskontakteista, isä saa myös nauttia ajasta kotona ja onneksi tämä ei kestä kin pienen hetken elämästä!

Tsemppiä vaan sinulle, nauti työpätkästä ja annan muunkin perheen nauttia!

1 vastaus

Kiva kuulla että töistä voi nauttia vaikka kotona odottaakin sotku 🙂 Onko sulla pitkä työpätkä? Mä luulen kans et onnellisia ovat mies ja tyttö mutta se oma onnellisuus kauhistuttaa kun kotioven avaa 😀

1 vastaus

Noh, meillä on kyllä kotonaolija hoitanut suurimman osan peruskotitöistä sukupuolesta riippumatta. Esim. nuo tiskaus, pyykkäys ja jälkien korjaaminen ovat NIIN yksinkertaisia toimia, että täysijärkinen aikuinen oppii ne kyllä, oli aivot mallia putki tai ei. Viitsimisestähän siinä on ennemmin kyse.

Ja vertauksena, jos menisit itse huoltamolle töihin kuukaudeksi, joutuisit kyllä opettelemaan öljyjen vaihdon, huvitti tai ei. Ei ehkä menisi nappiin ekana päivänä, mutta äkkiähän sen oppii ihan kuten pyykkäämisenkin, jos yhtään haluaa.

Minusta mies kotona, minä töissä -aika oli ihan parasta. Odotan jo ensi vuotta, jolloin sitä luvassa meillä lisää.

1 vastaus

Pyykkäys ja tiskaus toki ovat yksinkertaisia toimia mutta meillä minä olen aina hoitanut ne kaikki enkä usko että kuukaudessa mies sitä oppii vaikka kuinka opettaisi :/ Meillä isä on aina ollut töissä pitkiä päiviä ja aika vähän sen vuoksi osallistunut kotihommiin joten tää kuukausi heilauttaa hänenkin rytmit ihan päälaelleen! Hyvä vertaus toki tuo huoltsikka 🙂

1 vastaus

Ymmärrän pelkosi! 😀 meillä riittää muutaman tunnin poissaolo niin räjähdys on tapahtunut! 😀

1 vastaus

Jesh, kiitti myötätunnosta! 😀 sama todennäkösesti meilläkin edes

1 vastaus

Kotityöt on verrattain simppeleitä, aikuinen mies oppii ja osaa jos vain haluaa. Meillä on ollut ihan hirveä sotku kun mies lasten kans kotona ja syksyllä on 8 vkoa koti-isänä. Saa luvan tehdä kotityöt :). ”Huonomuistiselle” voin tehdä listan valmiiksi

1 vastaus

😀 mä vähän luulen et tää tapaus ei välttämättä ees halua oppia! Mut tota listaa taidankin kokeilla!

1 vastaus

Kuulostaa hyvin tutulta, sillä näihin asioihin törmäsin tehdessäni gradua koti-isyydestä! Vaikka kuinka puhutaan tasa-arvosta ja siitä, että mies ja nainen ovat periaatteessa yhtä päteviä tekemään mitä vaan, niin gradussani(kin) tuli ilmi, että miesten ja naisten tapa toimia kotona on erilainen. Koti-isät tunnustivat, että heille kotityöt ovat isompi ”projekti” kuin äideille. Äidit kuin tekevät kotityöt sujuvasti ja ikään kuin ohimennen, mutta jos isän pitää eism. laittaa pyykki koneeseen, niin siinä voi mennä koko aamupäivä. Gradussani tuli myös esille se, että äideillä on tehtävää vielä työpäivän jälkeenkin, koska isät juurikin lähinnä pitävät lapsen hengissä ja jättävät sitä sotkua, jonka äiti sitten korjaa.

Onkohan missään perheessä niin, että äiti olisi töissä, tulisi kotiin, kävisi sitten sohvalle rötköttämään ja sanoisi miehelle, että kun sinä olet ”vain kotona” 😀 😀

1 vastaus

Just tota mä tarkotin että isät pitää lapset hengissä mut jättää sotkua! 😀 tosi mielenkiintonen gradun aihe! Onko noi gradut missään netissä luettavissa? Sain Faceryhmässä lähinnä kommenttia tästä että tottakai miehet on yhtä hyviä kotitöis ja kaikessa, oikeestaan kukaan ei tuonut esille noita gradussasi mainitsemia asioita!

1 vastaus

Valitettavasti gradu on niin vanha, että ei ole sähköisessä muodossa. Innostuin tästä kuitenkin niin, että aion jossain vaiheessa kirjoittaa gradusta koonnin blogiini, sen verran mielenkiintoisia näkemyksiä siellä tuli sekä äitiydestä että isyydestä.

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Munakoisoni ja minä
Olen vuonna -87 syntynyt äiti. Aloitin Koisoni kasvatuksen lokakuussa 2012. Blogi piirtää sanallista kuvaa perhe-elämästä ja äitiydestä. Rehellisellä rakkaudella. Paikoin ekologisella ja välillä materialistisella otteella. Viha-rakkaussuhteella nykaikaan ja leikkipuistoihin. Yhteydenotot: jasmin.kauko@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • #Juoksu on hidastunut mutta onneksi #metsäretket onnistuu. Luokkakokouksen merkeissä #kiikunlähde @kaukokirsikka @kukkis_11 #only #hollola

munakoisonijamina

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: