Toisenlainen tie -Tahaton lapsettomuus kriisi ja selviytyminen

Teksti

toisenlainentie

Lapsettomuus. Oli se sitten sekundääristä tai ei, se on henkilökohtainen asia. Jotakin salaista ja vaivaannuttavaa. Kiusaannuttaa kuulijat ja saa ihmiset pälyilmemään ympärilleen. Etsimään pakotietä kuin psykoottiset oravat. Mutta sosiaalisista tilanteista ei pääse pakoon. Ei sitten millään. Joten sanotaan jotain typerää, ehkä säälitään, osoitetaan empatiat sympatiat ja sirkustemput. Se on vaivaannuttavaa ja kiusallista. Joten lapsettomuus pidetään omana tietona. Näin vältytään kysymyksiltä, uteluilta, merkittäviltä katseilta ja mahaan luoduilta odottavilta vilkaisuilta joita mukamas ei huomaa. Niimpä lapsettomuudesta ei puhuta. Kun kukaan ei tiedä, voi homejuuston jättää syömättä siksi ettei tykkää siitä. Ettei kukaan luulisi ettei syö koska onkin raskaana. Ja se se vasta noloa olisikin. Että ne luulee onnistuneen vaikka oikeasti on yhtä epäonnistunut kuin aiemminkin. Hah.

seku

Takaisin asiaan. Tämä aihe on jokaisen henkilökohtainen helvetti. Ymmärrettävistä syistä. Mutta vaikka syyt ovat ymmärrettäviä, on niillä kääntöpuolensa. Vertaistuki jää saamatta. Tunteet puretaan puolison niskaan ja parisänky muuttuu jääkaapiksi. Pahimmillaan pakkaseksi.

Ihmiset tuskin yhtäkkiä muuttuvat avoimiksi tunteiden vesiputouksiksi. Onneksi on sentään kirjallisuus. Kirjat voi lukea omissa oloissaan, jäämättä silti yksin. Kirjallisuuttakin on tosin ollut aivan liian vähän. Nyt kuitenkin kirjoitettu uusi julkaisu: Toisenlainen tie -tahaton lapsettomuus kriisi ja selviytyminen.
Myös minun lisääntymisrauhan julistukseni pääsi tähän teokseen mukaan.

Jokainen meistä etsii jostakin selviytymiskeinonsa, räpistelee kriisien yli ja kerää itsensä vaikka kilon paloista. Kuka mitenkin. Mutta ei sitä yksin kannata yrittää. Jos avoimuus ahdistaa, voi esimerkiksi Simpukkayhdistyksestä olla hyötyä. Kannattaa tutustua.

Nämä tällaiset lukuelämykset ovat ehkä raskaita mutta sitäkin tarpeellisempia. Eräs kolumnisti sanoi jossain, että lapsettomuuden suru huuhtelee muttei hukuta.

Minä en ole hukkunut. Ehkä läpimärkä ja hieman mutainen mutta harvinaisen hengissä. Me opettelemme elämään tämän kokoisena perheenä ja olemaan onnellisia näin. Siinä lomassa minä edelleen olen minä. Kirjoitan, riitelen, teen töitä ja hukkaan pankkikorttejani.

Minä muuten yritin kirjoittaa tästä iloista postausta. Epäonnistuin surkeasti. Ilo näiden asioiden äärellä kuulostaa tekopyhältä ja ylpeältä. Himppusen falskiltakin. Eikä minua juuri nyt huvita ylpeillä tai pyhistellä. Minulla on kiire postilaatikolle. Mutta minä palaan iloisempiin aiheisiin heti huomenna!

jseku7

Munakoisoni ja minä Facebookissa

Munakoisoni ja minä Instagramissa

Kommentit

6 kommenttia
Jasmin

kurja kuulla 🙁 Aina ne asiat pitäis jotenki saada käsiteltyy kun muiden elämä ei pysähy vaikka oma pysähtyy mutta ne on vaan niin vaikeita. Itekkin tätä asiaa miettiny ja vaikkei ne kavereiden vauvauutiset oo iteltä pois niin silti jossain tuntuu pahalta. ei toki se että toista onnistaa vaan se suru että itselle on käynyt näin.

<3

Jasmin

🙂 <3

Sekundäärinen lapsettomuus tuhosi ystävyyteni.
Ystäväni sai lapsia hyvin nuorena. Silloin minulla ei ollut vielä edes parisuhdetta, kouluja vasta kävin. Mutta pääsin nauttimaan heidän perhe-elämästään, hoitamaan lapsia ja, mikä parasta juuri silloin, hankkimaan heille kaikkea kaunista ja ihanaa.
Kun oli minun vuoroni perustaa perhe vuosia myöhemmin, ystäväni kärsi siitä, ettei heidän oma sarjansa enää kasvanutkaan toivotusti. Tilanne johti siihen, että minun raskauksistani tai syntyneistä vauvoista ei puhuttu laisinkaan. Heitä ei ikäänkuin ollut tässä ystävyyssuhteessa olemassa. Ymmärrän toki, kipeä asia, mutta jo kohteliaisiin käytöstapoihin mielestäni olisi kuulunut onnitella uudesta perheenjäsenestä, laittaa vaikka tekstiviesti tai postikortti. Siitäkin huolimatta, että tuntuisi vaikka kuinka pahalta, kipeäktä tai katkeralta. Sen enempää ei vauva-arkea olisi kanssa k tarvinnut jakaakaan.

Ystäväni perhe kasvoi myöhemmin vielä yhdellä perheenjäsenellä. Olin mukana onnittelemassa.

Hyvä postaus, vaati varmasti voimia <3

Jasmin

kiitti <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä