Yleinen 3.11.2015
TEKSTI Jasmin

Isiksi

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

heart-157895_1280

Äidiksi synnytään. Isäksi kasvetaan. En minä tiedä pitääkö se paikkaansa mutta näin olen kuullut aikanaan sanottavan. Minä synnyin äidiksi nähdessäni Koisoni ensimmäisessä ultrakuvassa munakoison muotoisena solupallerona. Puolisoni kasvoi isäksi raskauden edetessä ja mahan kasvaessa. Ensin miettien palautuuko jättimäiset rintani koskaan normaaleiksi ja voiko alapää oikeasti ikinä toipua semmoisesta teurastuksesta mitä edessä olisi. Hän kasvoi isäksi pohtien saako synnytyksen jälkeen koskaan enää seksiä ja ovatko pitkät yöunet historiaa. Olisiko tulevaisuus kahlittu kotiin. Ehkäpä Tuure Kilpeläistä lainaten ”Mitä on unelman edessä? onko se lompakon reikä, vai povitaskussa kuvia, vapauden vievistä lapsista”. Puolisoni kasvoi 6 vuotta ajatukseen isäksi tulemisesta. Se ei ollut itsestäänselvä haave. Sitten oli edessä se isäksi kasvaminen. Maailman vastuullisin tehtävä. Lopullinen aikuisuuden kynnys. Ja hänen suurin huolenaiheensa oli minun värkkini. Lapsi mahassa oli ihana mutta absurdi ajatus niin kauan että se olisi ulkona. Sanomattakin minulle oli selvää ettei hän sisäistänyt mitä isäksi tuleminen tarkoittaa. Synnytyksen jälkeen kun hän sai tyttäremme syliinsä ennen minua se jysähti. Rakkaus. Niin suuri rakkaus että se peittosi alleen kaiken. Järjetön kouriintuntuva huoli siitä, miten hän, 26-vuotias pitkätukkainen hevimies osaisi pitää hengissä jotain niin haurasta ja tärkeää.

Mutta hän osasi. Ei minun yllätyksekseni. Kyllä äidin vaistot kertovat, että isänkin vaistot heräävät. Vaikka eivät nuo ihmiskunnan karvaiset puhvelinmetsästäjät suostukaan rakentamaan pesää vaatteiden silityksen muodossa ja pinkki tapettikin tulee seinään vain vuolaiden pyyntöjen sekä lopulta vesiputouskyyneleiden seurauksena. Tosin se saattoi johtua siitä, ettemme tiennyt sukupuolta varmasti tytöksi. Mutta se olikin äidin vaisto.

Isin vaisto hassuttelee, pöristää napaa ja antaa mehua silloin kun äiti on kieltänyt. Isin vaisto kertoo kuinka tärkeää tyttären on silittää hämähäkkiä (hämähäkkikammoisen äidin lapselle se on lähes elintärkeää). Isin vaistolla annetaan lapsen lakata isin varpaan kynnet eikä siinä ole mitään noloa uimahallin saunassa. Isin vaisto piilottaa sokerimurot aamupalan jälkeen kaapin perälle ja tietää mitä äidille ei kannata kertoa.

Naiset saivat aikanaan äänioikeuden ja isät saivat Isänpäivän. Maailmasta on tullut tasa-arvoinen. Nykypäivänä isä ja äiti ovat yhtä tärkeitä, muutenkin kuin merkkipäivien osalta. Isät viettävät enemmän aikaa lasten kanssa eikä koti-isyyttä enää kummastella. Korkeintaan ihastellaan. Isyydelle annetaan se arvo joka sille kuuluu. Kumpa me äidit vielä oppisimme antamaan isälle sen saman krediitin jonka yhteiskunta antaa. Itse ainakin syyllistyn usein nalkuttamaan vääristä vaatevalinnoista sekä liian löyhistä kasvatusperiaatteista. Isi on Koisolle isi. Ei äiti. Täydellinen isi. Ja se on juuri hyvä niin.

Oikein hyvää tulevaa Isänpäivää faijat!

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Munakoisoni ja minä
Olen vuonna -87 syntynyt äiti. Aloitin Koisoni kasvatuksen lokakuussa 2012. Blogi piirtää sanallista kuvaa perhe-elämästä ja äitiydestä. Rehellisellä rakkaudella. Paikoin ekologisella ja välillä materialistisella otteella. Viha-rakkaussuhteella nykaikaan ja leikkipuistoihin. Yhteydenotot: jasmin.kauko@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • #Irti oravanpyörästä. Vuosi irtisanoutumisesta. Blogissa juttua siitä, millaista arki on nyt, mitä se on meille maksanut ja pohdintaa, olenko minä puolisoni varjo. #perhekauko #kaukomedia #Yrittäjäelämää #yrittäjäperhe #lounas #elämältäkaikensain #onni

munakoisonijamina

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: