Yleinen 29.11.2015
TEKSTI Jasmin

Selätä joulusiivous!

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Minä 1 -joulusiivous 0. Winner takes it all!

_MG_6708exp

”Laita pinttyneesti likaantuneet astiat uuniin ja kinkunpaiston koittaessa, siirrä ne sieltä roskiskaappiin odottamaan loppiaista”

Tämän kaltaisista siivousneuvoista minä pidän. Niissä on jotakin vapauttavaa. Ikävä kyllä, tämän ikäisenä ne eivät enää toimi eivätkä ne ole toteutuskelpoisia edes periaatetasolla. Perheenäidin on oltava vastuullisempi. Perheenäidin on tiskattava.

Joten meillä tiskataan. Luoja varjele että meillä todella tiskataan ja usein. Tiskikoneesta huolimatta.

Minä inhoan siivoamista. Sydämmeni pohjasta minä sitä inhoan. Silti meillä siivotaan. Hampaita kiristellen mutta siivotaan kuitenkin. Ikuisesti purkautumattoman siivousvihani vuoksi kurkkuani kuristaa erityisesti kaksi vuodenaikaa. Kevät ja joulu. Silloin ihmiset tekevät perinteisesti suursiivouksen. Minusta se on julma käytäntö meille muutenkin kuuraamista ja nyhräämistä inhoaville. Kaksi kertaa vuodessa kuuluu valehdella ”tein juuri kevät/joulusiivouksen”, vieraat/puoliso katsoot ympärilleen ja toteavat ”siltäpä näyttää” tajuamatta että heidän silmäänsä on juuri virtsattu. Normaalissa kodissa ei kukaan huomaa, onko siellä juuri tehty suurisiivous vai ei. Kukaan ei erota onko lattiat tälläkertaa pesty cloritella vai pyyhitty pikaisesti Siniliinoilla. Kaappien siivous tietenkin on oleellinen osa kevät/joulusiivousta. Mutta myöntäkää pois, jos kaapit tuppaavat menemään niin epäjärjestykseen että Joulu ei voi tulla ilman niiden siivoamista, ne löytävät saman kaaoksen jo ennen Jouluateriaa.  Ainut tapa järjestykseen käy elämänmuutoksen kautta (ei haalita turhaa kamaa, joka viikko yksi tavara kierrätykseen jne you know). Ei joulusiivouksen. Osta siis itsellesi joululahjaksi life coach valmentaja hajuveden sijaan.

Ei normaali koti kertakaikkisesti likaannu niin pinttyneesti että se tarvitsisi pestä perinpohjaisesti ennen joulua tai joulu ei tule. Kaikki todennäköisesti vaihtavat raikkaat lakanat säännöllisesti, imuroivat, pyyhkivät laminaatit ja pesevät kaapinovista tahrat pois, oli joulu tai ei.

Antaako joulusiivous siis ihmisille oikeasti puhtaamman kodin kuin normaalisti vai tuoko mäntysuovan tuoksu ja halkeilleet kämmenet vain sen tunteen, että on saanut aikaiseksi jotain? Voittanut itsensä, kohdannut joka puolivuotisen inhokkinsa ja suoriutunut siitä hyväksyttävästi? Taas yksi jalokivi lisää äiti ja vaimokruunuun?

Jos näin on, niin sehän on hyvä. Itsearvostus on aivan loistava juttu. Minä aion tänä vuonna kaikesta huolimatta skipata joulusiivouksen ja tyytyä normaaliin siisteystasoomme. Se riittää. Joulusiivouksen osuus on vain kaksi stressipisaraa valtameressä joulun osalta mutta niissäkin pisaroissa on itämeren alku. Kohdennan kaiken sen ajan mielummin lapsen kanssa jouluaskarteluun (ja siivoan liimasotkut samantien pois) piparien leipomiseen jouluhysteriasta nauttimiseen. Kukaan ei voi nauttia siivouksesta. Sen pakollisen pahan aion hoitaa normaalin arjen lomassa enkä uhraa  kokonaista nonstop vuorokautta vain todetakseni että a: Kukaan ei huomaa ja B: Kaikki on samannäköistä myös minun silmissäni seuraavana päivänä. Ehkä jo illalla.

Joten. Te joita joulusiivous ahdistaa, älkää tehkö sitä! Uskokaa minua, kukaan ei kuitenkaan huomaa mitään. Tai jos kodissanne on oikeasti tarve joulusiivoukselle ja olkaa rehellisiä itsellenne,: OIKEASTI tarve, tehkää se kerralla ja kunnolla. Siivotkaa itsellenne oleellisimmat kohteet jotka auttavat ylläpitämään järjestystä. Peskää keittiö jotta siellä olisi kiva tehdä jouluruokia mutta älkää stressatko. Joulupukki ei kurki allaskaappeihin.

Poikkeuksen tähän koko tekstiin tekee ikkunanpesu. Eikai kukaan hullu päivittäissiivoukseensa ikkunanpesua sisällytä… Joten kevään tullen se kannattanee ehkä suorittaa. En viitsi edes sanoa mitä mieltä minä olen siitä hommasta. Onneksi on vasta marraskuu.

 

 

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (3)

Meillä ei tehdä erityisesti joulusiivousta vaan ihan normaali viikkosiivous. Minä olen jonkinlainen siivousfriikki ja oikeasti tykkään siivoamisesta, mutta tietenkin haluan tehdä muutakin kuin siivota, siivota ja siivota.. Joten jouluna en todellakaan aio stressata siitä onko kaapit siistit vaan nauttia tunnelmasta. Kylläkin pinnoilta siistissä kodissa 😉

1 vastaus

Meillä ei tehdä ikinä joulusiivousta. Meillä siivotaan kerran viikossa kunnolla, jolloin matot viedään pihalle, imuroidaan, siivotaan vessa, pestään lattiat ja pyyhitään pölyt.Samalla pyyhkäistään tarpeen tullen myös kaappien ovia. Sitten siivotaan jos siivottavaa ilmenee. 🙂 Meillä on perussiistiä sillä siivouksella ja se riittää – ihan kakikkiin kaappeihin ei tosin kannata katsoa! 😉

1 vastaus

Kyllä, minä tykkään siivota. ?. Parasta silloin ku mies ottaa meidän neljä muksua ja lähtee eestä pois. Meillä oli just muutto eli kaapit on juuri pesty jne. Oon siis miettiny millä nyt saan sitä joulu fiilistä. Kai rauhassa leipomalla jne. 🙂

1 vastaus

Meillä ei tehdä erityisesti joulusiivousta vaan ihan normaali viikkosiivous. Minä olen jonkinlainen siivousfriikki ja oikeasti tykkään siivoamisesta, mutta tietenkin haluan tehdä muutakin kuin siivota, siivota ja siivota.. Joten jouluna en todellakaan aio stressata siitä onko kaapit siistit vaan nauttia tunnelmasta. Kylläkin pinnoilta siistissä kodissa 😉

1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Munakoisoni ja minä
Olen vuonna -87 syntynyt äiti. Aloitin Koisoni kasvatuksen lokakuussa 2012. Blogi piirtää sanallista kuvaa perhe-elämästä ja äitiydestä. Rehellisellä rakkaudella. Paikoin ekologisella ja välillä materialistisella otteella. Viha-rakkaussuhteella nykaikaan ja leikkipuistoihin. Yhteydenotot: jasmin.kauko@gmail.com

Arkisto

Instagram

  • Sinä vain. Meillä elellään unelmia ja samalla raskaita  aikoja. Ne eivät sulje toisiaan pois ja välillä siinä on kamala ristiriita. Tähän kuitenkin saa käpertyä koska vain. #tässäjanyt #parisuhde #avioliitto #love kiitos kuvasta perheemme lisämiehelle @sielunisilmin

munakoisonijamina

Artikkelit

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: