Joulupukki=valepukki

Teksti

puki

Minulta on pitkin vuotta kyselty suhtautumistani joulupukkiin. Se ei ole kovin yllättävää sillä nämä kysymykset tietenkin sijoittuvat kohtiin joissa on keskustelua siitä kuinka lapseltani on virpominen kielletty tai ehdotuksiini Halloweenin kieltämisestä. Minulla on ilmeisen valtavirrasta poikkeava näkemys joulustakin. Tai ei joulusta. Vain joulupukista.

Minä uskoin lapsena joulupukkiin. Enkä kyllä voi sanoa että siinä olisi ollut mitään hauskaa. Hämmennystä herättävä vanha mies se alusta asti oli. Joka joulu erinäköinen ja televisiossa samaan aikaan kun kaupassakin. Jo varhain minua häiritsi ajatus siitä, voiko se oikeasti olla totta. Ja jos joulupukki ei olekkaan totta, mikä muu on huijausta? Onko kehitysmaissa oikeasti nälkää näkeviä lapsia? Onko poroja olemassa vai ovatko nekin satua? Entäs kertotaulu? Ei minulle traumoja jäänyt. Ei missään tapauksessa.

Keskustelimme aikoinaan puolisoni kanssa tästä asiasta. Hän ei ollut koskaan uskonut joulupukkiin. Heidän perheessään joulupukki toki kävi mutta lapset tiesivät että se on perinteikäs leikki. Olin hämmästynyt. Eikös se riistä lapsilta joulun? Asiaa tarkemmin mietittyäni, koko homma kuulosti paljon luonnollisemmalta kuin omat lapsuudenkokemukseni erinäköisistä, erikarvaparta tasoisista joulupukeista jotka jotenkin maagisesti tiesivät mitä toivoin joululahjaksi vaikka äiti oli unohtanut lähettää listan korvatunturille.

Niimpä meidän perheessämme on sovittu, että tyttärellemme ei uskotella että joulupukki on olemassa. En minä näe mitään haittaa siinä että lapset uskovat joulupukkiin mutta en hyötyäkään. Ja etenkään, en koe luonnollisena valehdella vuositolkulla lapselleni jonkin asian olevan jotakin mitä se ei ole. Miten lapselle esimerkiksi voisi selittää, että Jumala on olemassa mutta joulupukki onkin satua? Minä jo näen kaikki anonyymikommentit silmissäni joissa riemullisena ilmoitetaan minun ”valehtelevan” lapselleni Jumalasta mutta joulupukin minä kiellän. Mutta rakkaat ystävät; Erona vain on se että minä en itsekkään usko Joulupukkiin. Kerron minä lapselleni että Australiakin on olemassa, vaikken ole omin silmin sitä nähnyt koska uskon vakaasti sen sijoittumiseen maailmankartalle. Mutta Mikä mikä maa taas.. Tarua mikä tarua.

christmas-1070830_1920

Sitäpaitsi minusta on hieman moraalittoman tuntuista kieltää lasta valehtelemasta mutta sitten kuitenkin kirkkain silmin kerrotaan totena mitä ihmeellisempiä asioita. Esimerkiksi että porot lentävät. Kyllä minä sadut ymmärrän. Mutta silloin kun lapsi alkaa ymmärtämään sadun ja totuuden eron, muuttuu sadun jatkaminen huijaamiseksi.  Se 7 vuotias kysyy kuitenkin lopulta onko satu totta. Ja useimmiten vastataan, että ei tietenkään. Kummituksia ei ole olemassa, eikä oikeasti kukaan voi muuttua peukaloisen kokoiseksi. Mutta joulupukki. Se on kaikesta huolimatta olemassa. (What??!!!). Onko joulupukin vaikutusta lapsen perusturvallisuuden tunteen yhteydessä tutkittu? Entä hammaskeijun? Tai ehkä se on hieman liioiteltua.

Meille saattaa jouluisin tulla pukki,  se on vielä avoinna. Mutta emme uskottele lapselle että se on se pukki joka ne lahjat on tehnyt tonttuineen. Sanomme että joulupukki on leikkiä, sitten kun sitä tarvitsee selitellä.

Pienoinen ongelma tässä silti on. En minä halua  että lapseni on se joka totuudet laukoo muille lapsille. Riistää toisilta lapsenuskon ja sitä rataa.  Totuudentorvet joutuvat lähinnä kiusatuiksi eikä kenelläkään ole oikeutta rikkoa toisten uskoa omien vanhempiensa valheisiin määräänsä aiemmin. Jokin ratkaisu tähän on keksittävä. Tänäjouluna joulupukki todennäköisesti on lapsellemme totta vaikka kuinka yrittäisin selittää että se on vain setä jolle on maksettu 50e/5min siitä että kantaa juuttisäkin sisälle. Ei 2.5v vielä ymmärrä totuuden ja valheen eroa eikä myöskään paljastele niitä totuuksia. Ensijouluna tilanne on toinen. Ymmärtääkö vielä 3 vuotiaskaan että miksi toisille ei saa kertoa että joulupukkia ei ole olemassa?

Joulupukkivalheen kieltäminen on huomattavasti hankalampaa kuin pääsiäisnoitien torppaaminen. Aion silti pysyä aatteissani. Joulupukki ei ole meidän perheessämme sen todellisempi kuin Pipsa Possukaan. Enkä usko joulun jännityksen ja riemun katoavan tästä minun barbaarisesta mielipiteestäni huolimatta. Joulu ei muuksi muutu vaikka joulupukki muuttuu lasten leikiksi. Sama jännitys niissä lahjoissa silti on. Ja ei. Minä en ole ilonpilaaja. En sentään harrasta jehovantodistajuutta ja kiellä koko joulua. Ja kyllä, meillä on pöydällä koristetonttu. Emme uskottele että se on oikea. Tontuissa ja pukeissa ei ole mitään vikaa. Totuus on silti tarua tunnelmallisempaa.

Mutta se minun mielipiteistäni, mitenkäs teillä pukkiasiat hoidetaan?

 

Kommentit

13 kommenttia
Jasmin

🙂

Meillä on joulupukkiasiat hoidettu juuri samalla tavalla kuin teillä ja aivan sanoin perustein. Yksi plussa tulee vielä mieleeni siinä, että lapselle ei uskotella joulupukkitarinaa todeksi: lapset eivät toivo ihan mahdottomia ja osaavat kiittää lahjan antajia.

Minä en muista, että eteen olisi tullut yhtään tilannetta, että lapsemme olisivat (9, 6 ja 4v) toimineet totuuden torvena ja paljastaneet joulupukkisalaisuuden jollekin. Olemme lapsille kertoneet, että toiset lapset uskovat joulupukkiin, emmekä me mene sitä asiaa heille paljastamaan. Tai ainakaan ei ole minun korviini saakka kantautunut, että aiheesta olisi tullit hämminkiä.

Hämmentäviä tilanteita senkin edestä on tullut puolituttujen ja tuntemattomien kanssa kun näin joulun alla kaikkien aikuisten vakiopuheenaihe lapsille tuntuu olevan joulupukkiin liittyvät kysymykset (”odotatko jo kovasti joulupukkia”, ”mitä olet toivonut joulupukilta” jne). Meillä ei ole jouluisin käynyt joulupukki, joten vähän hämillään ovat omat lapselle tai välillä kysyjä ”Miten niin ei tule joulupukki, kyllähän se joulupukki lahjat tuo!”.

Minusta lapsena saa olla lapsi ja uskoa jouluntaikaan ja tuo lapsellekkin sen oman jännityksen ja joulun iilon.Miksi nykypäivänä lapsen tulee aikuistua niin nopeasti ja tietää kaikki maailman reaaliteetit,kyse on vain perinteikkäästä joulupukista.Anna lapsen olla lapsi sen hetken kun hän vielä sellainen on,on minun mottoni.

Tätä aihetta on tutkittu paljon vuosikymmenten aikana – psykologisista tieteellisistä julkaisuista löytyy kymmenittäin artikkeleita tämän aiheen tiimoilta. Eli tämä on kestoaihe.

Tiivistelmänä voisi todeta, että usko joulupukkiin on suurimmissa osissa tutkimuksissa todettu lapsen kehitystä edistäväksi. Tämän uskon nimiin on pistetty mm. järkeilyn ja yleensäkin kognitiivisten taitojen kehitys (kun lapsi alkaa kyseenalaistaa myyttiä, hän tekee sen järkeilemällä, mikä taas kehittää monia tärkeitä taitoja). Lisäksi se antaa rohkeutta kyseenalaistaa – joulupukki on monelle lapselle rakas, mutta normaaliin kehitykseen kuuluu kyseenalaistaminen – vaikka kyseenalaistuksen kohde olisi rakaskin.

Toki on myös ”tutkimuksia”, joissa joulupukkiuskoa vähätellään tai pidetään jopa pahana, mutta nämä perustuvat usein tutkijan omiin kokemuksiin eivätkä siten ole tieteellisesti päteviä.

On myös tutkittu sitä, ketkä usein kieltävät joulupukkiuskon lapsiltaan, ja yleensä tätä tekevät juurikin vahvasti uskovat vanhemmat, jotka pelkäävät, että kun lapsi kyseenalaistaa pukin, kyseenalaistaa hän myös Jumalan.

Minusta kukin saa tehdä kuten haluaa tämän kanssa, mutta meillä lapsuuteen saa kuulua taika ja toivon myös, että lapsista tosiaan kasvaa aikuisia, jotka uskaltavat kyseenalaistaa, kritisoida ja järkeillä. En tiedä onko sillä loppujen lopuksi mitään tekemistä joulupukkiuskon kanssa – mutta tutkimusten mukaan voisi olla 🙂 Meillä on myös tehty niin, että kun usko joulupukkiin horjuu, puhumme tositarinasta sen taustalla ja yleensäkin joulunhengestä: halusta tehdä hyvää ja tuoda iloa omalla toiminnallaan.

Itse näin aikuisena en luonnollisestikaan usko pukkiin, mutta uskon hänen ympärilleen kietoutuvaan joulunhenkeen: rakkauteen, pyyteettömyyteen ja uskoon hyvästä.

Loistavat periaatteet sinulla 🙂

Mutta eikös riistokaupalliset lahjat nyt ylipäänsä ole ristiriidassa sen joulun ikiaikaisen merkityksen, jeesuksen syntymäjuhlan kanssa?!??!

Se tässä sinun kaksinaismoralismissasi eniten haisee..

Jasmin

Miksi lahjat olisivat riistokaupallisia? Miksi kuvittelet että me tekisimme joulusta pelkästään lahjameren? Olenko sanonut niin?´Ja itseasiassa Lahjaperinnehän perustuu siihen että raamatussa itämaan tietäjät toivat lahjoja Jeesuslapselle..

Hei. Meillä ei myöskään ole koskaan puhuttu lapsille, että joulupukki olisi olemassa. Vietämme joulua Jeesuksen syntymäjuhlana, ei suinkaan pukin takia. Näin tietävät lapsemmekin. Lapset tietävät, että joulupukki on satua ja lahjat ostavat läheiset, haluavat itsekin antaa lahjoja. ovat aina aivan innoissaan joulusta, eikä mikään taianomaisuus, tai muu ole siitä kadonnut.

Jasmin

Näimpä 🙂

Ymmärrän täysin kantasi! Tottahan tuo on parempi taktiikka kuin suoraan uskotella. Vaikkakin meillä uskotaan joulupukkiin ja sitä jopa vahvistetaan… (olisihan sen voinut paremminkin etukäteen miettiä)

Lapsellehan voi myös olla sanomatta kantaansa suoraan ja hän voi itse valita uskooko! Näin minä olen yrittänyt tehdä lapsen muumi ja muissa hahmo pohdinnoissa. Sanon, ettei kaikkea voi tietää varmaksi.
Lapselle voi myös selittää, että joulupukkikin on uskon asioita. Toiset haluavat uskoa, eikä heitä saa pilkata. Eikä voi mennä sanomaan ettei niin ole. Sanoo vain ettei itse usko pukkiin. Eihän joulupukkiin uskota kaikissa maissakaan!

TOIVON että lapseni alkavat aikanaan itse kyseenalaistaa joulupukin olemassa olon, eikä joku töksäytä asiasta. Eikä heille tule petetty olo.
Lapsena kaikki on kuitenkin mahdollista ja joulupukki on eräänlainen joululeikki. Onhan se aika hauskaa ajatella, että sellainen voisi olla olemassa.
Mistä tietää vaikka keijujakin olisi, vaikkei niitä ole koskaan nähnyt…!

Yhden viisi vuotiaan (isona lunta taikova Elsa-kuningatar) äiti.

Jasmin

Ei mekään kyl vielä olla kantaamme tolkutettu 🙂 Saa nähä miten luontevasti menee ensijouluna kun on jo ymmärrystä.
Toi kyl kuulostaa kätevältä, että lapsi saa itse valita uskooko ilman että tyrkytetään mitään

Meillä mennään melko samoilla linjoilla. Joulupukista on lapsille kerrottu että voi itse valita uskooko. Selitetty että se on vähän samanlainen satu kuin keijut tai peukaloisen retket. Joulupukki meillä ei aattona käy. Aattona avataan 1-2 lahjaa ennen joulusaunaa ja jouluaamuna keskitytään rauhassa lahjoihin. Haluan painottaa lapsille että joulun pääidea on yhdessä olo ja hyvä ruoka eikä tolkuton määrä lahjoja.. Tämä toiminut hyvin meillä 🙂

Jasmin

🙂 näimpä. Noi keijut on hyyvä vertaus. Eihän kukaan niitäkään usko todeksi!

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä