Sekundaarinen lapsettomuus. -Elämässä eteenpäin?

Teksti

20160404_163658

Kaksplus-lehti kirjoitti sekundaarisesta lapsettomuudesta maaliskuun lehteensä. Jutussa oli kerrottu meidän tarinamme. En ole kokenut tarpeelliseksi jakaa yksityiskohtia täällä blogin puolella. Sekundaarinen lapsettomuus on sekundaarista lapsettomuutta, liittyi siihen sitten tuloksetonta yrittämistä tai keskenmenoja. Olen halunnut sanoittaa siihen liittyviä tunteita ilman, että minun on tarvinut avata yksityiskohtia keskenmenojeni ajankohdista tai kohdunulkoisen raskauden hoitomenetelmistä. Tai edes siitä, että millaisesta sekundaarista lapsettomuudesta olemme kärsineet. Uskon, että suru, kaipaus ja menetys ovat kaikilla näiden asioiden kanssa painivilla samankaltaisia tunteita. Samoin kuin uudelleen aloittaminen, itsensä keräily ja palapelin palojen kasaaminen erilaiseksi kuvaksi. Toisilla samanlaiseksi kuvaksi. Minä olen kääntänyt katseeni siihen ajatukseen että haaveet eivät muutu todeksi. Ne muuttuvat erilaisiksi. Toisilla toiveet kuitenkin toteutuvat lopulta. Olen tavattoman iloinen kaikkien puolesta jotka pääsevät sekundaarisen lapsettomuuden yli saamalla toisen lapsen. Haluan myös valaa uskoa heihin joille tilanne on ainakin tällähetkellä pysyvä. Uskoa huomisesta ilman toista lasta.

end-588614_1920

Kirjoitin jo helmikuussa töihinpaluun koittavan pian. Minun piti saada toinen lapsi eikä töihin pitänyt palata. Kaksplus-lehden jutussa kerroin, että  tulevaisuus tuntuu hauraalta mutta uskon onnellisuuden lopulta kuitenkin olevan totta myös meidän kohdallamme. Tulevaisuuden arki on mielessäni haurasta edelleen. En ole aivan varma, mitä minun pitäisi nyt haaveilla. Mitä minun pitäisi toivoa ja odottaa?

Voimmeko nyt ostaakin talon jossa on vain yksi lastenhuone? Lapsen huone. Onko tämä se hetki, kun voin lähteä opiskelemaan kirjoittamista, tietäen että valmistun ilman keskeytyksiä? Nytkö viimeisetkin vauvanvaatteet on aika heittää pois? Lakanakokoelmakin? Babygabin toppahaalari jota todella rakastan? Ehkä säilön kuitenkin sen. Mutten voi säilöä kaikkea vain siksi etten raaski luopua. Unelmista.

Elämä kuitenkin menee eteenpäin. Halusin minä sitä tai en. Se on pelottavaa ja hallitsematonta. Päätös eteenpäin menemisestä on kuitenkin tehty. Uusien unelmien aika. Nekin ovat pelottavia. Erilaisuus on kauhistuttavaa ja minun sisintäni ravistuttavaa.

Kuten lehdessäkin sanoin, me opimme olemaan kokonaisia kolmihenkisenä perheenä. Opettelemme ja opimme. Vielä minä uskon, että se on mahdollista ja uudet päämäärät täyttävät tulevaisuuden.  Me uskallamme ostaa talon jossa on yksi lapsenhuone.

Kirjoittaessani ensimmäistä postaustani tästä, sain facebookissa kommentin jossa tuntematon henkilö kirjoitti minulle ”taivaassa on kaikki taimet tallessa”. Se ei lohduttanut minua silloin. Eikä se lohduta minua edelleenkään. Minä halusin ne taimet kasvamaan tänne. Vaikka kaikki kolme. Mutta nyt, 7kk myöhemmin tunnen lämpöä sitä ihmistä kohtaan joka minulle näin sanoi. Se kuvastaa minulle vertaistuen merkitystä. Ihmisten myötätuntoa ja myötäelämistä. Lohtu ei tule oikeista sanoista, vaan siitä mitä sanojen takana on. Joten haluan sanoa teille kaikille viestien, sähköpostien ja kommenttien kirjoittajille, kiitos.

Jostakin syystä, juuri nyt minua puhuttelee Irwin Goodman. Vaikka maailma on henkilökohtaisten kriisien keskellä ruma, aivan järjettömän ruma, se muuttuu harmaaksi. Pitkäksi aikaa. Jossakin täytyy kuitenkin olla toivo siitä, että se muuttuu vielä kauniiksi.

Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
On vapautta kuunnella metsän huminoita
Kun aamuinen aurinko kultaa kallioita
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
On vapautta valvoa kesäisiä öitä ja katsella hiljaisen haavan värinöitä
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille
Jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus
On vapautta istua iltaa yksinänsä
Ja tuntea tutkia omaa sisintänsä
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
On vapautta vaistota viesti suuremmasta
Ja olla kuin kaikua aina jatkuvasta
Ja elää elämäänsä, ja elää elämäänsä
Maailma on kaunis ja hyvä elää sille jolla on aikaa ja tilaa unelmille
Ja mielen vapaus, ja mielen vapaus

Irwin -Maailma on kaunis

sprout-1147803_1920

Aiheesta aiemmin:

Elämä jatkuu, jatkuuhan?

Toisenlainen tie

Lisääntymisrauha

Hiljainen haikara

 

 

 

Kommentit

6 kommenttia

Kiitos blogista. Jaksamista tilanteeseenne, hyvää matkaa hyväksyntään <3

”Unelmat, jotka eivät pelota, eivät ole riittävän suuria”

Jasmin

<3 ompas viisaasti sanottu, kiitos!

Paljon voimia ja siunausta elämääsi ♡.. Jumalalle kaikki on mahdollista!

Jasmin

<3 kiitos, teille myös

<3 <3

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä