Yleinen 25.8.2016
TEKSTI Jasmin

Taaperon pissisvaatteet ja muita sormella osoittamisia

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

IMG_20160825_154045

Äitiyden myötä elämääni on hiipinyt erittäin raivostuttava uusi asia. Nimittäin arvostelijat. Jokainen kynnelle kykenevä kuvittelee omaavansa oikeuden sanoa mielipiteensä milloin mihinkin asiaan. Äidit ruotivat keskustelupalstoilla milloin toistensa, milloin julkisuudenhenkilöiden imetyksiä ja imettämättömyyksiä. Merkkituotekirpputoreilla kauhistellaan miten joku voi pukea lapselle päälle tarjoustalohaalarin ja sormiruokailupalstoilla nokitaan lusikoita vastaan. Jokaisella on oma hyvän äitiyden mittari. Eikö se riitä että todistat neuvolassa lapsesi kasvavan? Eikö kasvaminen kerro riittävästä ravinnonsaannista?

Ei. Se ei riitä. Arvostelijoille mikään ei riitä. Ja niitä on joka nurkassa. Milloin on vääränmerkkiset vaunut ja vääränlaiset vaipat. Väärin tehty ruoka eikä pussilakanoidekaan materiaali ole oikea. Katsokaas kun halvoissa voi olla rikkihappojäämiä. Haluatko sinä olla se äiti joka aiheuttaa lapselleen syövän? Haluatko? Kerran Lidlin paistopisteellä eräs vanha meduusa kummasteli nykyajan hullutuksia kun näki Koison minun selässäni kantorepussa. Ennen kuulemma kaikki oli paremmin.

Olen kuullut kuinka imetän liian isoa lasta, en pue lapselleni tarpeeksi automatkalle päälle (niin, tiesittehän te että takki ei ole ulkovaate? Lapsi puetaan vain haalariin), itse tekemissäni soseissa ei ole tarpeeksi ravinteita koska lapsen kuuluu syödä purkkiruokaa jotta kasvu varmistuu (vain Bona ja Piltti osaavat tehdä ravitsevaa lastenruokaa!). Jopa perhepedissä nukuttamisesta kuulin kritiikkiä vaikka sitä nimenomaan neuvolassa suositeltiin meidän kohdallamme.

Ainiin. Paras meinasi unohtua. Puen erään sukulaisen mielestä lapseni pissisvaatteisiin! Eli ilmeisesti myöskään Lindexin farkut eivät ole oikea asuste lapselle. Mistä lähtien oikeasti sana pissis ja taaperoikäinen lapsi on mahtunut samaan lauseeseen? Järkyttävää.

signs-1172209_640

Milloin lasten vaatteista, ruokailuista ja jopa nukkumistavoista on tullut vapaata riistaa kaikille? Miten on mahdollista, että jopa vieraat ihmiset kuvittelevat, että voivat tulla napisemaan asioista joita he eivät ymmärrä tai joista he ovat eri mieltä jos kyseessä on lapsiperhe? Enkä minä ymmärrä sitä sukulaisilta tai ystäviltäkään. Enhän itsekkään kritisoi ystävieni vaatteita vaikkeivat ne minun silmääni miellytäkkään. Kuvitelkaa nyt tilanne; ”ai olet käynyt kampaajalla… Kai sä tiedät että toi permanentti on epäekologinen eikä sovi sun päänahalle.” Absurdia.

Ja jos minä tahdon pukea lapselleni syyskelillä kaulurin ja hatun ruman sekä epäkäytännöllisen kypärämyssyn sijaan, se tottavie on minun asia. Enkä minä kaipaa siihen muiden mielipiteitä.

Tulevatko ihmiset samalla tarmolla toisten koteihin kitisemään liian räikeistä verhoista tai induktioliesistä nykyajan hullutuksina? Kyselevätkö ihmiset toisiltaan mitä heillä mahtaa olla housujen alla ettei varmasti palele? Vai luottavatko he ehkä että jokainen osaa suojata pyrstönsä talvikelillä parhaalla mahdollisella tavalla? Todennäköisesti. Minkä ihmeen vuoksi sama ei koske lapsen pukemista?

Olen kurkkuani myöten täynnä. Koko kylä kasvattaa idea on hävinnyt maailman tuuliin. Tilalle on tullut puoli maailmaa arvostelee -ideologia.

hand-1590381_640

Ilmeisesti edellämainittu on tuttu virsi. Lähes jokaisesta perheblogista voi lukea samankaltaisen postauksen, kuinka äiti on toiselle äidille susi. Läpikypsät äidit ovat arvosteluähkyssä ja purkavat sen sosiaaliseen mediaan. Sana ”susi” ei enää merkityse mitään. Se on äitien keskuudessa yhtä neutraali ilmaus kuin ”jäykkä”.

Mitä siis voimme tehdä? En tiedä. Jatkaa taistelua äidin oikeuksista kasvattaa itse oma lapsensa ja tehdä itse omat valintansa. Kysyä itseltämme, teemmekö myös me jotakin, jota joku toinen ei ymmärrä? Koettaa opetella toisen asemaan asettumista. Kasvattaa empatiakykyämme. Ja ennenkaikkea; Kasvattaa sietokykyämme. Mahatmat Gandhia lainatakseni ”Tietämisemme on kuin pallo: mitä suuremmaksi sen tilavuus kasvaa, sitä suuremmaksi tulee myös sen tietämättömyyteen ja tuntemattomaan suuntautuva pinta-ala.”

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (12)

ÖÖöö 😀 ootko nyt ihan tosissas? Miten se lapsi palelee hatussa ja kaulurissa enemmän kuin kypärämyssyssä? 😀 Muahahahhaa väitän että pipo+kauluri on lämpimämpi yhdistelmä.




0
1 vastaus

Siis niin samaa mieltä! Pisti taas kiehumaan? Kun toi koskee valitettavasti myös lapsen ulkonäköä. Meillä esikoinen oli isokokoinen vauva. Ei syntyessään mutta kasvoi hyvin ( vaikka ei saanut perunaa 3 kk iässä niinkuin sukulaiset neuvoi vaan täysimetin 6 kk?). Matkustin sit kerran reilu puoli vuotiaan tyttäreni kanssa junassa jolloin eräs vanhempi naishenkilö tuli kauhistelemaan isoa vauvaa, kun on varmaan ollut jo syntyessäänkin tosi iso. Hiljaseks meni ku kerroin lapsen painaneen 3300g johon toinen ystävällinen kanssa matkustaja sanoi et neuvolan käyrätkin ovat muuttuneet kun lapsista kasvaa pidempiä nykyisin. Edelleen pitkä hoikka tyttö, jota aina vieraat ihmiset ensinmäisenä kommentoi et oletpa pitkä? Kuinka moni aikuinen sanoo toiselle niin?!? Aivan käsittämätöntä! Mikä oikeuttaa arvostelemaan lasta päin naamaa. Tai edes aikuistakin. Luulin et hyvät käytöstavat kuuluu asiaan mut ei ilmeisesti enää. Toivon vaan et lapselleni on tullut hyvä itsetunto eikä jaksa välittää jatkuvasta arvostelusta. Onneksi vielä on ylpeä pituudestaan, kun saa ajaa jo koululaisten pyörällä vaikka vasta eskarissa?




0
1 vastaus

Hyvin kirjoitettu!




0
1 vastaus

Amen tälle! Oon kans niin täynnä tota joka suunnasta ja joka tapaan suuntautuvaa arvostelua. Niin tai näin, aina se on väärin päin.




0
1 vastaus

Tämäpä! Mikään ei ikinä ole hyvä -_-




0
1 vastaus

Intiassa naiset ovat töissä kotona, jos pystyvät. Valmistavat miehelleen aterian, jonka lähetti vie perille. Eräässä kvassa kadulla asuva nainen imetti 2 lastaan ja toinen oli jo 3 vuotias kerrottiin. Ranskalaiset nukuttavat lasta toisessa huoneessa heti syntymän jälkeen. Ranskalaiset naiset menevät töihin, koska yhden henkilön palkalla ei elä. Malleja on vaikka minkälaisia lestadiolaisesta 18-lapsen perheestä alkaen. Jokainen tietysti valitsee omansa, mutta vaihtoehtoja ei varmaan tule edes mietittyä, kun toteuttaa omaansa.




0
1 vastaus

Totta tämäkin. Olosuhteiden pakko ajaa toki monet tekemään ainoalla mahdollisella tavalla.




0
1 vastaus

Onneksi itse olen hyvin harvoin kohdannut tätä, tai sitten kaikki on mennyt toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos. Välillä oon itse saattanut ohimennen katsoa ja ihmetellä esim. miten joku on lapsensa pukenut, mutta ikinä ei tulisi mieleen mennä sanomaan yhtään mitään.

Tosin monet äidit suorittaa äitiyttä niin hampaat irvessä, että saatetaan ottaa itseensä jostain pienestä ja hyväntahtoisesta vinkistä.




0
1 vastaus

Olet onnekas 😀 Mielessään saa toki miettiä mitä tahansa, se on eri juttu mitä suusta päästelee 🙂 Toi suorittaminen on niin surullisen totta kyllä 🙁




0
1 vastaus

Kyllä noihin permanentti esimerkin kaltaisiin unelmienlyttääjiinkin on törmätty. Mutta toden totta, asiaa joka sana! 🙂




0
1 vastaus

Ai on :O Mä en onneksi ole. Hrrr, kaikkea sitä jengi laukookin!




0
1 vastaus

”Ja jos minä tahdon pukea lapselleni syyskelillä kaulurin ja hatun ruman sekä epäkäytännöllisen kypärämyssyn sijaan, se tottavie on minun asia. Enkä minä kaipaa siihen muiden mielipiteitä.”

Onhan se myös sun lapsesi asia, jos hän joutuu äidin tyhmyyden vuoksi palelemaan ulkona.




0
1 vastaus

ÖÖöö 😀 ootko nyt ihan tosissas? Miten se lapsi palelee hatussa ja kaulurissa enemmän kuin kypärämyssyssä? 😀 Muahahahhaa väitän että pipo+kauluri on lämpimämpi yhdistelmä.




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: