Yleinen 10.9.2016
TEKSTI Jasmin

Terveiset veitsen alta -leikkauksesta toipuminen

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

img_20160910_212624

Terveisiä veitsen alta. Puukko oli hyvin teroitettu ja kaikki meni hyvin. Tosin muutaman kirurgin mielestä saattoi olla, että jotakin oli mennyt vikaan. Olin hieman liian kipeä, joten leikkauksen jälkeisenä aamuna sain vapaalipun akuuttiin gastroskopiaan. Näinollen voin kertoa, ettei juuri leikattuna letkun nieleminen mukavuusasteiltaan noussut kovinkaan korkealle. Gastroskopian ja magneettikuvien tulokset  liputtivat onnistuneen operaation puolesta. Hiilidioksidi kuitenkin oli jäänyt seikkailemaan ikäviin kolosiin sisäelinteni välissä aiheuttaen jäätäviä kipuja joten kotiinpääsyni hieman viivästyi. Kolme päivää sairaalassa meni hujauksessa, varsinkin rakkaan ystäväni tuodessa sinne muiston villistä nuoruudesta. Vain tosiystävä tietää, mitä toinen hädän hetkellä eniten tarvitsee. Nimittäin  Cosmopolitanin. Punaviini on toki toinen asia, mutta tälläkertaa se olisi pitänyt tiputtaa  nenämahaletkun kautta joten hän  päätteli lyyrisen teinilukemisen riittäväksi lohduksi tähän hetkeen. Ja oli oikeassa.

img_20160910_121619

Pääsin kuitenkin tänäiltana omalle sohvalleni vahvojen lääkkeiden saattelemana. Ikäväkseni minua kiellettiin ajamasta niiden kanssa autoa ja polkupyörää. Minua harmittaa etenkin jälkimmäisen evääminen kovasti, sillä fillarointihan on yksi asia mitä ensimmäisenä tekee mieli tehdä 3 päivän kuluttua vatsaleikkauksesta maha kursittuna kokoon 15 tikillä.

img-20160908-wa0001

Muutaman viikon olen neste/soseruokavaliolla. Olen tätä ennen kovasti kiintynyt proteiinipatukoihin, eikä blenderini harmikseni suostu soseuttamaan ainakaan Leaderin patukoita (kyllä, testasin tämän etukäteen) joten tämä leikkaus tarkoittaa minulle selkeästi aivan uudenlaista ruokavaliota myös makumaailmalta. Jos jollakin on oikein hyvä soseutetun proteiinipatukan ohje, se otetaan ilolla vastaan! Kaikkia muitakin soseruokia kokeilen oikein mielelläni (kasvissosekeitto ja perussmoothiet ovat jo tiedossa), joten jos esimerkiksi blogissasi sattuu moisiin löytymään huippureseptejä, anna tulla. Laitan mielelläni blogilinkkisi ”loistavaa soseruokaa leikkauspotilaalle” -postaukseeni jotta muutkin epätoivoiset löytävät soseruoan gourmeen lähteille.

Täytyy muuten kerrankin hypettää Suomalaista sairaanhoitoa, siihen on harvoin aihetta. Sama kirurgi hoiti koko setin toukokuisista tutkimuksista, leikkaukseen ja siitä seuranneisiin karmeisiin lisäskopioihin sekä tämän päiväiseen kotiutukseen asti. Yleensä julkinen terveydenhoito sisältää kymmeniä eri lääkäreitä ja pompottelua uudelta hepulta toiselle. Tällä kertaa todella tuntuu hyvältä maksaa veroja. Eikä nyt syytetä tästä sateenkaarien oksentamisesta opioideja.

Hengittäminen sattuu, syöminen sattuu, juominen sattuu ja eläminen sattuu. Mutta tiedättekö mitä? Minä voin juoda vettä puoli-istuvassa asennossa eikä se yritä ylöspäin. Kaikenkaltainen kokonaisvaltainen sattuminen on taatusti tämän arvoista. Maltan tuskin odottaa ensimmäistä juoksulenkkiä jolla voin kantaa vesipulloa mukanani. Se tosin tulee vasta reippaasti lokakuun puolella, mutta sitä on odotettu jo muutama vuosi joten lokakuuhun on lyhyt aika.

Parin leikkauksen jälkeisen päivän aamiainen

Parin leikkauksen jälkeisen päivän aamiainen

Tämmöisiä kuulumisia siis tänne. Käytän puolisoani  kirjoituskoneena eikä hän ole järin ilahtunut tämänkaltaisesta hyväksikäytöstä joten ensiviikon postaukset tulevat ajastuksella ja ne on tehty etukäteen. Joku kuitenkin ihmettelee mutsin muodonmuutosta Gastrokirurgialta Kämppiin.

Eli toisinsanoen, luvassa glamouria asupostausta viimekuun Kämpin bileistä suurimuotoisen muodonmuutoksen merkeissä, muutama terveellispainotteinen resepti ja mittavaa mielipidettä suomalaisesta kipukulttuurista.

Pahoittelen vastaamattomuuttani kommentteihin, en jaksa naputella kauheammin tietokoneella mutta olen lukenut kaikki ja kiitän ihan jokaisesta tsempistä jonka olette kirjoittaneet. Kiitos. Palaan kommenttiboxin äärelle vastailemaan niihin kun jaksan olla tolpillani.

Mikä leikkaus? Siitä enemmän edellisessä postauksessa Vaietut vatsavaivat.

Juttu jatkuu mainoksen jälkeen
Juttu jatkuu

Kommentit (9)

Moikka! Kiva kun löysit jutun, itse etsin fundoni jälkeen kuumeisesti tietoa ja vertaistukea, sitä löytyi aika huonosti. En juu kauheasti postaillut ruokavinkkejä, en oikeastaan tiedä edes miksen 😀 Mä tympiinnyin tosi nopeasti smoothieihin ja soseisiin kyllä. Jonkinverran tein perunamuussia ja söin sitä maustettuna yrteillä 😀 Ei kauhean hekumoivaa. Yks hyvä suolaisempi smoothie oli banaani+pähkinävoismoothie. Se pähkinävoi toi vähän erilaista makukomboa. Muistan tuon liikunnan tuskan, ennen leikkausta juoksu ja kuntosali oli ihan tuskaa, loppuun asti yritin mutta kyllä se hankalaa oli. Saati sitten noissa sinun lajeissasi 🙁 Muistaakseni palasin juoksuladuille 2kk leikkauksen jälkeen. Kuntosalille menin 3kk leikkauksesta, mutta vatsalihakset tuntuivat sillon vielä haljuilta. Kaikki muu sujui. Täysi palautiminen oli 6kk kohdalla. Nieleminen minulla on edelleen vähän vaikeaa ja leikkauksen jälkeen on 4 kertaa pistetty botoxia ja 2 kertaa tehty pallolaajennus ruokatorveen. Viimeisin kesäkuussa. Muuten sujuu ihan kivasti ja kokoajan paremmin.
Tuo hiilihappoasia on vähän kompleksinen mulle, join aiemmin tosi paljon pepsimaxia myös. Kokeilin sitä 1dl verran juurikin 1-2kk leikkauksesta ja se turvotti tosi pahasti vatsan. Siitä traumatisoituneena kokeilin vasta 6kk kohdalla uudestaan jolloin 1dl ei tuntunut enää missään. Nykyisin voin sen 2-5dl hiljakseen kyllä juoda esim ruoan kanssa mutta nopealla kulauttelemisella tai isompi määrä aiheuttaa kovan turvotuksen. Jenkeissä myös suositellaan että hiilihappoja ei juotaisi fundon jälkeen siksi, että ne pitkällä aikavälillä heikentää mansetin pitävyyttä eli lisää riskiä raukeamiseen. En kuitenkaan usko että lasllinen sillointällöin haittaa. Eli itse en täysin onneksi joutunut pepristä luopumaan mutta tarkkana sen kanssa saa edelleen olla.
Toivottavasti toipuminen sinulla jatkuu hyvänä ja refluksi jää taakse! Netissä on englanninkielinen ryhmä Nissen fundoplikaatio nimeltään jossa on ympäri maailman muutama tuhat leikattua, sieltä sai paljon hyviä vinkkejä syömiseen. Kannattaa liittyä 🙂




0
1 vastaus

Onnea! Jännitin sinun operaatiotasi enemmän kuin omaani silloin ennen. Minulle kävi harmillinen komplikaatioiden suma: vedin heräämössä keuhkoihini mahanestettä ja sain keuhkokuumeen ja yskimisestä johtuen ilmarinnan. Näitä selviteltäessä tehtiin gastroskopia kolmantena postoperatiivisena päivänä, ja siinä puhkesi ruokatorven seinämä…. Lopputulos oli paikkausta varten avattu maha johon mahtui 76 hakasta, ja osittain toimiva vasen keuhko. Niin että arvannet tunteeni, kun kuulen jonkun olevan menossa fundoplikaatioon ( yksinkertainen, nopea, tähystyksessä tehtävä toimenpide 🙂 kerrottiin etukäteen…)

Hyvää toipumista sinulle!




0
1 vastaus

Kiitoa. Hui kamala mikä tarina sinulla! Onneksi luin sen vasta jälkikäteen, muuten en olisi omassa hätä gastrosskopiassani muuta ajatellutkaan kuin ruokatorven puhkeamista. Hirveää, en ole ikinä ajatelut että noin voivi käydä. Toivuitko kuitenkin hyvin? Onko mansetti pitänyt? Minulle sanottiin alusta asti että fundoplikaatiossa on paljon komplikaatioriskejä vaikka se leikkauksena on suhteellisen yksinkertainen. Lääkäri ei lähtenyt kevein perustein omalla kohdallani. Tämä oli ainao vaihtoehto.




0
1 vastaus

Hei Jasmin, toivottavasti toipumisesi on jatkunut hyvin! Minulla mansetti repesi osittain, mutta närästys kuitenkin loppui. Ja ehkä ”positiivisena komplikaationa” löytyi suolistotulehdus, joka pysyy jokseenkin kurissa viljattomalla (gluteenittomalla) ruokavaliolla. Gastroskopiassa käyn viiden vuoden välein ja kolonoskopiassa paksusuolen adenoomien vuoksi kolmen vuoden välein. Niin että katson oikeastaan olevani ihan terve…Ruokavalioasia on mennyt perille hyvin jopa 5-vuotiaalle lapsenlapselleni, joka tekee minulle mielellään ”aamupalaa”. Viimeksi se oli siivu gluteenitonta näkkäriä, päällysteenä levite, juusto, kurkku- ja paprikaviipaleet ja tarjoiltiin sanoin:” Tässä on sinulle tuplavehnätön aamupala ”




0
1 vastaus

Hei! Ihan hyvin on lähtenyt onneksi käyntiin. Aika kipeää tekee vielä ja syöminen tosi vaikeaa mutta huomaan jo että leikkaus on helpottanut. Mitä tuo mansetin osittainen repeäminen tarkoittaa? Käsitin että se voi löystyä ajan saatossa, mutta että repesi? Kuulostaa hieman pelottavalta. IHana miten lapset on sopeutuvaisia <3 Meilläkin tytär tarjoaa aamupuuroaan minulle ja sanoo "tää on äiti tämmöstä ihan sosetta, tätä sä voit syödä" 😀
Muistatko muuten kauanko sulla meni että pystyit leikkauksen jälkeen syömään leipää? Mulla on ihan karmea leipähimo ja odotan vain koska uskallan kitaani semmoisen pistää 😀




0
1 vastaus

Hei, kiva kuulla että olet hyvin toipumassa! Mansetti repesi ihan hillittömän yskimisen vuoksi, ja osa mahalaukun yläosaa luiskahtaa siitä ylös ajoittain, minkä kyllä huomaa. Joskus voin syödä normaaleja annoksia, mutta joskus sitten parin lusikallisen jälkeen tulee ähky ja hankala olo, joka helpottaa jonkin ajan kuluttua, kun lepään vasemmalla kyljelläni.

Olisikohan leipäkielto jotenkin tekemisissä sen asian kanssa, että leipää ei välttämättä tule pureskeltua ihan soseeksi ( etenkin, jos on kauhea leipähimo) ja silloin se liukuun huonommin läpi siitä pienennetystä mahalaukun suusta. Oletko myös ottanut huomioon sen asian, että fundoplikaation jälkeen ei pysty oksentamaan? Löytyy ihan uusia vatsalihaksia, kun oksupoksutaudissa kakoo ja kakoo ja kouristaa, mutta mitään ei tule…

Toivottavasti pääset pian pois leivättömän pöydän äärestä 🙂




0
1 vastaus

Moi! Ny, kun leikkauksestasi on jo tovi, pystyisitkö kertomaan vinkkejä loistavaan ruokavalioon leikkauksesta toipuvalle? 😀 olen 20-vuotias, ja minulla leikkaus ensi viikolla. Ruokavalio jännittää, ja sen lisäksi urheilutauon kesto turhauttaa jo etukäteen. Kiitos!




0
1 vastaus

Hei! Tehdäänkö sinulle tämä sama leikkaus? Fundoplikaatio?
Minä söin ensimmäisen viikon oikeastaan pelkästään smootheita. Muutama postaus taaksepäin on 11 erilaista smoothiereseptiä, niitä söin pari päivässä. Lisäksi söin erilaisia puuroja (hirssi, tattari, ruis, kaura, ohra). Aika yksipuolistahan se oli. Sosekeittoja yritin mutta jotenkin en tykännyt niiden mausta. Toiset pystyy syömään aiemmin kiinteää kuin toiset, itsellä vähän kiinteämpi mennyt vasta botoxin pistämisen jälkeen. Nyt on leikkauksesta 6 viikkoa, eikä vieläkään mene kovinkaan kiinteä sapuska mutta pikkuhiljaa 🙂 Hedelmät soseutin blenderissä, esim päärynää ja omenaa. Niitä laitoin puurojen sekaan. Jotkut keksit, kuten piparit sulaa suuhun ja niitä oli ihana syödä kahvin kanssa. SUklaa meni alas kans kun puri pieniä paloja ja nielas vasta kun se oli sulanu 🙂 Tsemppiä leikkaukseen! Mä olen päässyt nyt tälläviikolla urheilemaan ja se on ollu ihanaa <3 edelleen vatsalihaksissa tuntuvat liikkeet kiristävät leikkaushaavojen takana mutta muuta voi tehdä.




0
1 vastaus

Ooh, löysin tänne näin vuotta myöhemmin googlen kautta, kun etsiskelin vinkkejä fundon jälkeisiin ruokiin tämän ”sosekauden” aikana. Mut on siis leikattu viikko sitten ja olen jo tässä viikossa aika kyllästynyt smoothieihin. 😀 Ehkä ylipäänsä soseruokiin, mutta jotain smoothieita suolasempaa tekis mieli… No joku kaurapuuro/velli, mutta aika tylsää sekin. Sulta ei niitä vinkkejä nyt näemmä hirveästi herunut, jatkan etsintöjä. 😉

Mutta mites nyt näin vuosi leikkauksen jälkeen, miltä tuntuu? Pystytkö syömään normaalisti? Onko hiilihappojuomat edelleen pois elämästä? Mä kaipaisin nimittäin kipeästi Pepsi maxia… No oikeesti join jo viikonloppuna lasillisen, kun annoin sen ensin seistä aika pitkään niin, että hapot oli kaikonneet.

Miten urheilu, miten nopeasti lähdit juoksulenkille? 🙂 Mulla refluksi vaivasi elämää etenkin just urheilun takia. Kilpailen nimittäin pituushypyssä ja pikajuoksussa ja voit ehkä kuvitella, miten helposti noissa lajeissa kama nousee ylös. Viimesen vuoden aikana treenit oli hyvin minimitasolla ja kesän pääkisassa itkin pituushypyn jälkeen kivusta. Nyt ei ole leikkauksen jälkeen ollut enää yhtään refluksioireita ja halu urheilemaan kasvaa. 🙂




0
1 vastaus

Moikka! Kiva kun löysit jutun, itse etsin fundoni jälkeen kuumeisesti tietoa ja vertaistukea, sitä löytyi aika huonosti. En juu kauheasti postaillut ruokavinkkejä, en oikeastaan tiedä edes miksen 😀 Mä tympiinnyin tosi nopeasti smoothieihin ja soseisiin kyllä. Jonkinverran tein perunamuussia ja söin sitä maustettuna yrteillä 😀 Ei kauhean hekumoivaa. Yks hyvä suolaisempi smoothie oli banaani+pähkinävoismoothie. Se pähkinävoi toi vähän erilaista makukomboa. Muistan tuon liikunnan tuskan, ennen leikkausta juoksu ja kuntosali oli ihan tuskaa, loppuun asti yritin mutta kyllä se hankalaa oli. Saati sitten noissa sinun lajeissasi 🙁 Muistaakseni palasin juoksuladuille 2kk leikkauksen jälkeen. Kuntosalille menin 3kk leikkauksesta, mutta vatsalihakset tuntuivat sillon vielä haljuilta. Kaikki muu sujui. Täysi palautiminen oli 6kk kohdalla. Nieleminen minulla on edelleen vähän vaikeaa ja leikkauksen jälkeen on 4 kertaa pistetty botoxia ja 2 kertaa tehty pallolaajennus ruokatorveen. Viimeisin kesäkuussa. Muuten sujuu ihan kivasti ja kokoajan paremmin.
Tuo hiilihappoasia on vähän kompleksinen mulle, join aiemmin tosi paljon pepsimaxia myös. Kokeilin sitä 1dl verran juurikin 1-2kk leikkauksesta ja se turvotti tosi pahasti vatsan. Siitä traumatisoituneena kokeilin vasta 6kk kohdalla uudestaan jolloin 1dl ei tuntunut enää missään. Nykyisin voin sen 2-5dl hiljakseen kyllä juoda esim ruoan kanssa mutta nopealla kulauttelemisella tai isompi määrä aiheuttaa kovan turvotuksen. Jenkeissä myös suositellaan että hiilihappoja ei juotaisi fundon jälkeen siksi, että ne pitkällä aikavälillä heikentää mansetin pitävyyttä eli lisää riskiä raukeamiseen. En kuitenkaan usko että lasllinen sillointällöin haittaa. Eli itse en täysin onneksi joutunut pepristä luopumaan mutta tarkkana sen kanssa saa edelleen olla.
Toivottavasti toipuminen sinulla jatkuu hyvänä ja refluksi jää taakse! Netissä on englanninkielinen ryhmä Nissen fundoplikaatio nimeltään jossa on ympäri maailman muutama tuhat leikattua, sieltä sai paljon hyviä vinkkejä syömiseen. Kannattaa liittyä 🙂




0
1 vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Suomen suurin perheblogiyhteisö tarjoaa luettavaa ja vertaistukea niin odotusajasta, vauva-arjesta, taaperon uhmasta kuin muistakin perhe-elämän iloista ja haasteista. Tarjolla on huumoria, vinkkejä, arjen vertaistukea, kyyneliäkin. Tervetuloa joukkoon!

Seuraa
meitä: