Hymiökulttuuri on vahingollista kommunikaation kehittymiselle

Teksti Jasmin

Hymiökeskeinen maailma repii ihmissielut kappaleiksi. Ei ehkä juuri tässä ja nyt, mutta pidemmän päälle. Ihminen unohtaa vähitellen kommunikaation alkeet ja alkaa elämään some-elämää myös in real life. 10 vuoden päästä normaali kommunikaatio ei enää toimi. Tulevaisuudessa joudumme tehostamaan ääneen puhutussakin puheessa lauserakenteitamme sanomalla ”hymiö”.

Me teemme sitä jo nyt. ”Tolle peukku” -on osa kaikenikäisten puhekieltä. Nykynuorisoa kuunnellessa ei voi välttyä fraaseilta ”äxdee” ja ”facepalm”. Nuoriso kasvaa. Sanooko 30 vuoden päästä keski-ikäiset kaupan kassalla ”sydän” kiitoksen sijaan?

Olemme ongelmissa jo nyt. Vähintäänkin puolet keskusteluista käydään kirjallisesti facebookin ja whatsupin välityksellä. Tekstin elävöittämiseksi on kehitelty ratkaisuja ja ilmeet sekä eleet on pyritty änkemään kirjoitettujen lauseiden sekaan. Tämä on täysin ymmärrettävää. Unohdamme kuitenkin pikkuhiljaa kirjoitustaidon ja itseilmaisun aakkosten keinoin. Nyt on käynyt niin, että pelkkä teksti vie lukijansa suoraan pimeään ryteikköön. Somekansa on tottunut viljelemään hymöitä jopa työhakemuksissa ja kelan paperisodan keskellä. Teksti ilman hymiötä on vaarallista ja sille on muodostunut omat merkityksensä. Ohessa esimerkki siitä, mitä tarkoitan.

Tässä ensin ilmaus jota me tarkoitamme ja sen jälkeen ilmauksen muuttuminen hymiön jäädessä pois.

Kyllä se käy

Kyllä se käy  =Käy, mutta nihkeästi

Ok 

Ok=Haista vittu

Niin mäkin sua 

Niin mäkin sua =Rakastan, mutta olet tehnyt jotakin mitä et tajua tehneesi

En suuttunut 

En suuttunut =Suutuin

Ompa kurjaa  

Ompa kurjaa = Niin vissiin, hohhoijaa

Mennäänkö sänkyyn 

Mennäänkö sänkyyn =Mennään nukkumaan

Haha 😀

Haha= sarkasmia

Anteeksi 

Anteeksi =En tarkoita sitä

Voisitko tiskata 

Voisitko tiskata =Tiskaa tai et saa kuukauteen

Huomaatteko? Yritä tässä sitten elää normaalia elämää ja harjoittaa sosiaalista kanssakäymistä. Ehdotan hymiöiden kieltämistä. Me emme halua nähdä aikaa, kun smile ja peukku on osa ylioppilaskirjoituksia, eikä laudaturia nähdä ilman verbaalisen ilmaisun tehostamista asiaan kuuluvilla giffeillä.

Uskallatko sinä olla käyttämättä hymiöitä?

 

Kommentit

5 kommenttia
Avatar

Oon parikymppinen ”jatkuvasti kännykällä oleva nuori”, ja mun kokemuksen mukaan ees yliopistomaailmassa, jossa suurin osa käyttää sosiaalista mediaa aika hurjissa määrissä, ei kovin usein vedetä tuollaisia johtopäätöksiä hymiöistä. Itse en useimmiten käytä hymiöitä, mutta toisinaan ne elävöittää tekstiä ja tuo siihen non-verbaalisen viestinnän tuntua (ts. miltä kuulostaa ”en suuttunut” sanottuna hymyillen vai sitten täysin ilmeettömällä pokerinaamalla). Kuitenkin aattelen, että ihmiset ymmärtää kyllä, että ihmiset käyttää hymiöitä eri tavoin, ja että kannattaa luottaa siihen mitä sanotaan tulkitsematta toisten viestejä liikaa.

Avatar

Kiitos tästä! Täysin totta. Me ollaan pulassa!

Avatar

En nyt ihan allekirjoita. Hymiöitä on ollut vuodesta -82 ja esimerkiksi nuo äksdeen sanomiset on ollut jo pitkään nuorten keskuudessa. Ei kukaan osaa luonnostaan tehdä xD-näköistä naamaa. Mekin kavereiden kanssa käytettiin sitä termiä kun oltiin yläasteella yli kymmenen vuotta sitten. Vähän sama kuin jos sanoisi lol, joku asia on hauska mutta ei niin hauska että voisi nauraa. Sitäkin on tehty iät ajat. Kyllä edelleen nuoriso nauraa ja itkee. Se miten tulkitsee kirjoitukset hymiöillä tai ilman, on tulkitsijan oman pään sisällä. Voin laittaa miehelleni söpön viestin ilman sydäntä ja se on ihan yhtä ”pätevä” kuin viesti johon on lisätty sydän. Minusta nykyajan emojit tuovat vain lisäpiristystä viesteihin ja aivan varmasti niitä olisi käytetty jo 70-luvulla mikäli se olisi mahdollista. Mutta kaikestahan voi nykyään mielensä pahoittaa.

Avatar

Hymiöt korjaavat sitä, mitä tekstistä puuttuu: sanaton viestintä. Sanattomalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin sanallisella. Seuraava esimerkki havainnoi sanattoman viestinnän merkitystä: ystäväsi/puolisosi sanoo nauraen ”Oletpa tyhmä!”, tai vihaisesti tiuskaisten ”Oletpa tyhmä!”. Vaikka sanat ovat samat, ilmeet ja eleet määrittävät, kuinka tulkitsemme nuo sanat. Tekstuaalisesta kommunikaatiosta siis puuttuu hyvin merkittävä osa viestintää, jota tarvitsemme selvitäksemme vuorovaikutustilanteissa. Siksi pidän hymiöitä elintärkeinä tekstuaalisessa kommunikoinnissa. Ne auttavat tulkitsemaan kanssapuhujan tunteita ja aikomuksia.
Eri asia on sitten se, että tekstuaalinen kommunikointi on vallannut liian suuren osan elämästämme. Kasvokkain tapahtuva kommunikointi on tietenkin paljon tyydyttävämpää, stimuloivampaa ja onnellisuutta lisäävää kuin tekstailu.

Avatar

Osin ehkä totta. Itse myös ristiin tulkitsen hymiöitä. Hymynaama OK:n perässä voi olla myös peiteltyä ärtyneisyyttä.

Eniten kuitenkin pisti silmään tekstistä ompa. Apua! Eihän kukaan oikeasti kirjoita niin? Mulla ainakin autocorrect jo sen korjaa, että onpa.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä